Ylempi höyrylaivasatama


Laivaravintolat ovat tulleet tilalle

 
Jos käytössäni olisi aikakone, olisi kiva siirtyä hetkeen, jolloin Aurasillan kupeessa sijaitsi niin sanottu Ylempi höyrylaivasatama. Nyt purjelaivaromantiikka on ohi, mutta tilalle ovat tulleet suositut ravintolalaivat olutterasseineen.

yle1

Kauan se kestikin, sillä turkulaisilta meni pitkään, ennen kuin oivalsimme, kuinka hieno Aurajokiranta oikeastaan on. Turkulaisten yhteinen olohuone. Silti ravintolalaivojen tuloakin osa vastusti, totta kai!

Vanhoista valokuvista voi nähdä, miten Aurasillan jokimaisemat eivät ole suuremmin muuttuneet. Puut ja pensaat ovat kasvaneet. Samppalinnanmäen ravintolapaviljonkikin on kuin silloin ennen. Monia ehkä ihmetyttää keskelle Itäisen Rantakadun jalkakäytävää jäänyt pieni empirerakennus. Se on vanha kaupunginkaivo, joka myöhemmin palveli myös satamakonttorina. Onpa siinä yritetty pyörittää kioskitoimintaakin, mutta ilmeisen huonolla menestyksellä.

Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta on ilmestynyt tälle paikalle myöhemmin. Juoksijoiden kuningas, Paavo Nurmi, juoksee kotikaupungissaan ilkosillaan patsaaksi jähmettyneenä Mantun grillikioskia vastapäätä keskellä Itäistä Rantakatua. Wäinö Aaltosen veistämä patsas ilmestyi jokirantaan vuonna 1955.

yle3


1800-luvulla laivoja oli Aurasillan alapuolella molemmin puolin jokea. Itäinen puoli oli ensin varattu saaristolaisille ja Seurahuoneen (kaupungintalo) puoli isommille laivoille, jotka kulkivat aina Tukholmaan ja Pietariin asti. Myös Saloon, Uuteenkaupunkiin liikenne oli vilkasta. Myöhemmin isommat alukset siirtyivät Samppalinnan puolelle. Aurasillan kupeesta lähtivät vielä 1970-luvulla vesibussit muun muassa Vepsään.

Tänne Ylempään höyrylaivasatamaan eli Kivisillan satamaan saapui aluksia eri puolilta maailmaa. Lasteja purettiin ja siirrettiin turkulaiskauppiaiden empire-tyylisiin makasiineihin. Ne sijaitsivat nykyisen Kaupunginteatterin kohdalla. Varastot purettiin 1950-luvun lopulla.

Joen madaltuessa ja laivojen koon suurentuessa satamatoiminta siirtyi kohti jokisuuta. Martinsillan valmistumisen jälkeen vuonna 1940 saaristolaivat jäivät Alempaan höyrylaivasatamaan. Kokonaan ei Samppalinnan satama hiljentynyt. Tänne pääsi yhä pienemmillä saaristolaislaivoilla. Vilkasta kauppaa käytiin aina 1950-luvulle asti.

Tupakkatehtailija Per Cerelius Rettig rakennutti vuonna 1865 Samppalinnanmäen rinteeseen ravintolapaviljongin. Vielä siinä vaiheessa alue oli lähes puuton. Jo vuotta myöhemmin teollisuuspohatta lahjoitti ravintolan Turun kaupungille. Vuosikymmenien aikana kiinteistöön on tehty vain pieniä muutoksia. Vuosien myötä ravintola pääsi pahasti rapistumaan. 1960-luvulla aivan viime hetkillä kaupunki päätti kunnostaa lähes purkukuntoon menneen arvorakennuksen. Sen jälkeen Samppalinna (www.tokravintolat.fi/samppalinna) oli pitkään Turun harvoja kesäravintoloita. Nyt se joutuu kilpailemaan asiakkaistaan jokilaivojen kanssa.

yle4

Samppalinnan alapuolella on Antti Louhiston Itsenäisyyden kivi, graniitista veistetty obeliski. Obeliskin kadunpuoleisessa alareunassa lukee Itsenäisyys 1917. Sen taakse on puolestaan kirjoitettu Pienen maan suurin voima on yksimielisyys. Puhtain asein puhtaan asian puolesta.

Turkulaiset ovat jo vuosia ihmetelleet Kaupunginteatterin vieressä sijaitsevan parkkipaikan syntyhistoriaa. Miksi korkeaan kallioon on louhittu aukko, jolla ei näytä olevan mitään merkitystä. Pikantin lisän äimistelyyn aiheuttaa Outi Sarjakosken hämähäkkiseittimäinen Network-tilataideteos. Siitä on tullut lyhyessä ajassa niin suosittu, että koko tonttia kutsutaan Hämähäkkitontiksi.

yle5

Kauppatorin laidalla sijainneelle yliopistolle tarvittiin uudet tilat. Jo vuonna 1946 alettiin Samppalinnan alapuolella louhintatyöt. Hanke jäi kesken. Samoin 1970-luvun väestönsuoja ja Suomen Pankin sivukonttori. Eipä siihen tullut uutta pääkirjastoakaan. Aika näyttää muuttuuko jo vuosien ajan parkkipaikkana ollut tontti uudeksi kongressi- ja musiikkitaloksi.

Sarjakosken Network-teos on punottu kestävästä polyesteriköydestä. Sään armoilla sekään ei ole ikuinen. Onpa teos muiden ulkoilmateosten tavoin joutunut ilkivallan kohteeksikin. Sarjakosken teos kuuluu Turun veistoskaupunkihankkeen teoksiin.