Vähätori



Turun kaunein aukio

 

Mitä, jos häädämme autot tästä pois ja teemme alueesta Suomen kauneimman kaupunkinäkymän, ehdotin jo vuosia sitten eräälle Linnankadun alkupään kauppiaalle. Älä tommosii eres ehdota, miten asiakkaat sitten pääsevät liikkeeseeni, vastasi kauppias. Niinpä, Turussa on totuttu siihen, että auto pitää saada parkkiin juuri liikkeen oven eteen.

vahatori1

Mutta, kuinkas kävikään. Linnankadun alkupää suljettiin autoliikenteeltä. Lopputulos on häkellyttävä. Uudistuneesta Vähätorista on tullut nopeasti turkulaisten suosikki. Ehkä jopa liian suosittu, sillä kesäisin alueella pidetään useita erilaisia tapahtumia. Eri asia nimittäin on, kuinka hyvin teltat ja Vähätorin miljööseen sopimattomat kojut sopivat historialliseen maisemaan. Kulissit ovat ainakin komeat.

Vähätori on kiistatta Suomen kaunein kaupunkinäkymä, italialaistyylinen piazza. Näkymä olisi täydellinen, jos Linnankadun ja Brahenkadun kulmauksessa sijainnut eräs Turun kauneimmista empire-rakennuksista olisi säilytetty. Charles Bassin suunnittelema kulmatalo koki saman kohtalon kuin monet muutkin vanhat turkulaistalot, rakennus purettiin ja tilalle tuli moderni elementtitalo. Surullisinta ratkaisussa on se, että Bassin talo olisi mahtunut tontille uudisrakennuksesta huolimatta.


Vähätorilla katse kiinnittyy oitis kirjastotalon edustan Leijona-suihkulähteeseen. Kaupunki tilasi sen kuvanveistäjä Gunnar Finneltä ja arkkitehti Armas Lindgreniltä. Rahat saatiin G.A. Petreliuksen lahjoittamana. Taideteoksen aihe sovitettiin nuoren tasavallan imagoon. Niinpä pylvään päässä seisoo Suomen kansaa edustava korskea leijona, joka suunnittelijoiden mukaan ammentaa Turun kulttuurilähteestä. Onpa muistomerkissä merihevosia ja simpukoitakin muistuttamassa Turun merellisestä merkityksestä. Patsas paljastettiin vuonna 1924.

vahatori3

Linnankadun ja Läntisen Rantakadun (Kuningattaren jokikatu) yhtymäkohtaa kutsutaan Hauenkulmaksi. Tähän paikkaan Turku sai kirjastorakennuksen kauppaneuvos Fredric von Rettigin lahjoittamana. Hänellä oli vain yksi ehto: kirjastosta piti tulla Suomen kaunein rakennus. Rettig ehdotti, että mallia otetaan Tukholman Ritarihuoneesta. Arkkitehti Karl August Wrede noudatti toivomusta. Kirjasto avasi ovensa vuonna 1903.

Ehdotuksestani autottomasta Vähätorista suivaantuneen Ingmanin rautakauppiaan liike sijaitsi lähes Linnankadun ja Brahenkadun kulmassa, nykyisen Perttalan hautaustoimiston vieressä. Harva rautakauppa Suomessa on toiminut historiallisesti yhtä arvokkaissa puitteissa. Rakennuksen historia on mielenkiintoinen.

vahatori2

Ingmanin talon paikalla sijaitsi legendaarinen Seipelin sali. Se tuli kuuluisaksi lukuisten virallisten juhlatilaisuuksien pitopaikkana. Kaupungin kerma vietti täällä juhliaan. Kuninkaallisiakin nähtiin, muun muassa Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf hänen vieraillessaan Turussa vuonna 1796. Seipelin salin loistelian tilaisuus pidettiin vuonna 1809, kun keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivien jälkeen saapui Turkuun vierailulle. Kaupungin porvaristo järjesti keisarin kunniaksi juhlallisen vastaanoton tansseineen Seipelin salissa.

Vähätorin uudistamisen yhteydessä tilattiin turkulaiselta taiteilijalta, Saara Ekströmiltä, taideteos, joka rajaisi Vähätorin Linnankadusta. Taiteilija käytti samanlaista materiaalia, corten-terästä, jota on käytetty myös Vanhan Suurtorin Kain Tapperin teoksessa Ajan virta. Saara Ekström käytti teoksessaan kasviornamentiikkaa, joka laserleikattiin 14 metriä pitkään kauniin punaruskeaan teräspintaan.

vahatori4