Iloinen Vaakahuone


Kaupunkikulttuuria parhaimmillaan

 
Vaakahuoneelta raikaa iloiset jazzin sävelet. Vastarannan kerrostalon rouvat nyrpistävät nenäänsä. Minulle se sopii. On mukavaa istua saunan jälkeen omalla parvekkeella ja nauttia samalla joen toiselta rannalta kantautuvasta musiikista. Citykulttuuria parhaimmillaan.

vaaka1


Kun aurinko tulee esiin, täyttyy Aurajokivarren läntinen puoli ihmisistä. Musta ihmismassa velloo edestakaisin Läntistä Rantakatua. Kesällä keskiviikkoiltaisin on ruuhkaisinta, kun paikalliset motoristit kokoontuvat turisemaan. Kromi kiiltää ja nahka tuoksuu.

Paljon on siis tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Rautakourat ovat lähteneet. Tilalle on tullut erilainen kaupunkikulttuuri vierasvenesatamineen ja laivaravintoloineen. On luksusta asua täällä. Voin ihailla korkeuksista omasta ikkunastani maisemaa, jossa menneisyys ja nykyisyys sanovat kättä päivää. Sekään ei haittaa, että jokiliikenne ei ole enää yhtä vilkasta kuin ennen. Onneksi Ukkopekka, Rudolfina, Lily ja Aspö pitävät huolen, että arkenakin on nähtävää.

Martinsillan valmistuminen vuonna 1940 muutti hieman maisemaan. Boren talon kohdalla sijainnut Alinen höyrylaivasatama joutui siirtymään piirun verran alajuoksulle. Ylinen föri lopetti liikennöinnin. Isommat laivat siirtyivät Martinsillan toiselle puolelle. Vielä isommat jäivät Kanavanniemeen.

Jo ennen Martinsillan rakentamista höyrylaivasatamaan tarvittiin varastotiloja. Jokivarteen nousi kaksi aaltopellistä valmistettua kaarevaa hallia. Elettiin vuotta 1889. Tullikamarina toimi Carl Ludvig Engelin piirtämä Turun Akatemian kliiniseksi instituutiksi piirtämä rakennus. Turkulaiset muistavat, miten tässä, Linnankadun ja Puistokadun kulmassa sijaitsevassa rakennuksessa, sijaitsi poliisiasema.

Engel oli merkinnyt piirustuksiinsa sillan jo yli sata vuotta aikaisemmin. Kauan siis kesti, ennen kuin Martinsilta toteutui. Sillan myötä katosi myös toinen höyrylaivasataman aaltopeltihalleista, mutta toinen säästyi. Alue oli pitkään ankean näköinen. Laitapuolen kulkijat pitivät majaansa aaltopeltihallin suojassa.

vaaka2

Tilanne muuttui, kun monitoimimies Pentti-Oskari Kangas muutti varastorakennuksen ravintolaksi. Vanhasta satamakonttorista tuli Vaakahuoneen toimistotilat. Romuttamoon menossa ollut s/s Turku kunnostettiin ja sen uudeksi nimeksi tuli s/s Ukkopekka. Laituripaikaksi tuli Vaakahuoneen edusta. Ukkopekka on Suomen ainoa säännöllisessä reittiliikenteessä oleva höyrylaiva.

Vuonna 1961 suuren kohun saattelemana fregatti Suomen Joutsen kiinnittyi Martinsillan kupeeseen vastapäätä Vaakahuonetta. Alus oli siinä 40 vuoden ajan osana turkulaista kaupunkinäkymää toimien muun muassa merimiesammattikouluna. Lähes yhtä suuren kohun saattelemana Suomen Joutsen siirrettiin nykyiselle paikalleen Forum Marinumin edustalle vuonna 2002.

Alemman höyrylaivasataman toiminta on hiljentynyt ruuhkavuosista. Onneksi saaristoon lähtevät vesibussit ovat jääneet. Joen molemmin puolin pääsee lähisaariin ja aina ulkosaaristoon asti.

vaaka3

.