Utö - ulkosaaristomme paratiisi


Matkailulle avautunut linnakesaari

 

Mikä rangaistus! Rytynen armeijan yhteysalus rantautui liki 30 vuotta sitten Utön rantalaituriin. Helmikuinen pakkasviima toivotti hämmentyneen varusmiehen tervetulleeksi karulle Utön kalliosaarelle. Oloni oli kuin rangaistusvangilla kaukaisella Pirunsaarella.

 

uto6

 


Toista on nyt! On keskikesän hellepäivä. Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. M/s Aspö irtautuu Turun Aurajoen laiturista. Kippari Eero Laaksosen ohjaaman aluksen suunta on ulkosaariston Utö. Paljon on kuitenkin muuttunut viime vierailustani. Puolustusvoimat on siirtynyt pois saarelta. Tyly kasarmi on muuttunut mukavaksi hotelliksi. Varusmiesaikainen tupani on nyt viihtyisä majapaikka.

Merimatka Turusta Utöhön kestää viisi tuntia. Sisäsaariston maisemat muuttuvat vähitellen ulkosaariston puuttomiin luotoihin. Utö sijaitsee ulapan äärellä Saaristomerellä paikassa, josta vuosisatojen aikana laivat ovat kulkeneet kohti Suomen rannikkokaupunkeja. Oiva sijainti tuloväylän porttina on tehnyt Utön historiasta värikkään.   

 

uto2

 


Utö poikkeaa muista Saaristomeren saarista. Armeijan 100 vuotta kestänyt läsnäolo on vaikuttanut muun muassa saaren arkkitehtuuriin. Osa taloista on venäläisten sotilaiden ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamia. 1970-luvulla valmistui moderni kasarmialue saaren pohjoispäähän. Armeijan myötä Utö sai paremmat tiet, kunnallistekniikan ja ”katuvalaistuksen". 2000-luvulla puhalsivat kuitenkin muutoksen tuulet. Linnakkeen toiminta ajettiin alas. Viimeinen lipunlasku tapahtui joulukuussa vuonna 2005. Sotilaiden lähdettyä jäljelle jäi autiotaloja ja tyhjä kasarmi.

Aktiiviset utöläiset eivät antaneet periksi. Tyhjiksi jääneisiin taloihin saatiin uudet asukkaat ja kouluun lisää oppilaita. Kasarmialue muuttui matkailukäyttöön vuonna 2007 turkulaisen Eero Laaksosen ostaessa kiinteistön.

- Kasarmialueen rakennukset kunnostettiin majoitus- ja ravintolapalveluja varten. Utön karuun luontoon sopivan kasarmin betonipintainen ulkopinta säilytettiin entisellään, kertoo Eero Laaksonen.

Krooninen vesipula ulkosaariston karuilla kalliosaarilla nostaa ylläpitokustannuksia. Puolustusvoimien aikana käyttöön otettu menetelmä takaa yhä edelleen käyttöveden saaren ja hotellin asukkaille. Makea vesi saadaan merivedestä suodattamalla niin sanotun käänteisosmoosimenetelmän avulla.

- Veden kuutiohinta on tällä hetkellä 12 euroa eli monin verroin kalliimpaa kuin mantereella. Ylläpitokustannukset ovatkin saaristohotellissa suuret, huokailee Eero Laaksonen.

Monelle Utön asukkaalle armeijan poistuminen oli shokki. Samalla lähti päiväkoti ja terveydenhoitokin. Ympärivuotisesti avoinna olleen kaupan tulevaisuus vaikutti synkältä. Muutos antoi kuitenkin mahdollisuuden matkailun kehittämiseen. Utössä syntynyt Hanna Kovanen jätti mantereelle opettajan virkansa ja muutti takaisin kotisaarelleen.

- Utössä on nyt nelisenkymmentä vakituista asukasta. Kesällä määrä toki kasvaa. Itse saan toimentulon matkailusta. Toimin saarella muun muassa oppaana, pidän kahvilaa, järjestän häitä ja mökkimajoitusta kertoo Hanna Kovanen.

Lisääntynyt matkailu karulla saarella synnyttää helposti myös ongelmia. Utö on elävä kylä, jossa eletään normaalia arkea. Matkailijan ei pidä liikkua asukkaiden pihoissa ja yksityisillä laitureilla. Pesiville linnuillekin pitää taata oma rauha.

- Utössä on liikennemerkki, jota ei muualla Suomessa ei tiettävästi ole. Merkki varoittaa rupisammakoista. Ne ovat olennainen osa Utön luontoa, kertoo Hannan Kovanen.

uto1

 


Utön erikoisuudet

 

Bönehuset


Kyseessä on Utön toinen kirkko majakkakirkon lisäksi. Bönehuset rakennettiin, koska huonojalkaisilla saarelaisilla ei ollut mahdollisuutta nousta rappusia pitkin majakkakirkkoon. Bönehusetin erikoisuus on kymmenjalkainen kynttelikkö, joka symboloi Park Victoryn haaksirikon uhreja.

 

Haaksirikot


Vilkas liikenne on aiheuttanut vuosien saatossa lukuisia haaksirikkoja Utön lähivesillä. Suurin on ollut matkustajalaiva Estonian onnettomuus vuonna 1994. Muita tunnettuja haaksirikkoutuneita aluksia ovat Laura (1922), Draken (1929) ja Park Victory (1947).

 

Hautausmaa


Saaren eteläosassa niityn keskellä on Utön hautausmaa. Hautoja on vielä vähän, sillä hautausmaa otettiin käyttöön vasta vuonan 1962. Sitä ennen utöläiset haudattiin Jurmon saarelle. Utön hautausmaan hiekka on tuotu saarelle muualta.

 

uto4

 

Kauppa


Saarella on olosuhteisiin nähden hyvin varusteltu kauppa. Aukioloajat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.

 

Kieli


Vaikka ulkosaaristossa ollaan, suomen kieltä kuulee enemmän kuin ruotsin kieltä. Osittain se johtuu varuskunnan pitkäaikaisesta läsnäolosta. Utön muutaman oppilaan alakoulukin on suomenkielinen. Useimmat paikalliset asukkaat ovat kaksikielisiä.

 

Kiviröykkiöt


Eri puolilla saarta näkee pitkänmallisia kiviröykkiöitä. Ne ovat syntyneet jääkauden aikana. Niin sanottu Salpausselkä III:n alkaa Utöstä.

 

Käärmeet


Muiden saarten tavoin Utönkin käärmekanta on runsas. Luonnossa liikkuessa kannattaa katsoa, mihin astuu. Paikalliset asukkaat pitävät ulko-ovet suljettuina, sillä toisinaan käärmeet luikertelevat sisätiloihin.

 

Lintubongarit


Lintuharrastajat saapuvat saarelle varsinaisen turistikauden ulkopuolella, keväällä ja syksyllä. Hyvät kulkuyhteydet houkuttelevat bongareita runsaasti paikalle. Lintuihmisten tulee myös huomioida saaren herkkä luonto ja asukkaiden yksityisyys.

 

Luotsiasema


Utö on ollut luotsipaikkana jo 1700-luvulta lähtien. Ammatti siirtyi aikoinaan isältä pojalle. Nykyinen majakan vieressä seisova keltainen luotsiasema on vuodelta 1958. Saaren päälaiturissa näkee luotsilaitoksen värikkäitä kuttereita.

 

uto7

 

 

Majakka


Utön maamerkki, korkean kallion päälle rakennettu punavalkoraitainen majakka on saaren symboli. Utön ensimmäinen majakka vuodelta 1753 oli Suomen ensimmäinen. Se tuhoutui Suomen sodassa vuonna 1809. Nykyinen majakka rekannettiin vuonna 1814. Rakennuksen sisätiloihin voi tutustua oppaan johdolla. Majakan sisätiloissa sijaitseva kirkko on mahdollisesti ainoa maailmassa.

 

Matkamuistoja


Ymmin puoti
, www.ymmi.fi. Taiteilijapaja Pikku Tylli, käsin tehtyä keramiikkaa ja uniikkivaatteita.

 

Merikotkat


Vielä muutamia vuosia sitten merikotka oli Saaristomerellä harvinainen näky. Ruokinnan ja rahoittamisen ansiosta kanta on elpynyt. Utön retken aikana voi tehdä useitakin havaintoja komeasta merilinnusta. Monien saarelaisten mielestä merikotkakanta alkaa olla jo liian suuri.

 

Opastus


Hannan horisontti, opastusta kesäisin joka päivä, talvisin lauantaisin. Lisätiedot Hanna Kovanen 0400-143814, hanna.kovanen@uto.fi.

 

Sijainti


Utö on Suomen eteläisin asuttu saari, noin 88 kilometriä Turusta lounaaseen. Saari sijaitsee Saaristomerellä aivan ulapan tuntumassa. Utöstä eteenpäin ei ole enää kuin muutamia yksittäisiä luotoja. Utön väylä on ollut vuosisatojen tärkeä tuloväylä Suomeen.

 

Sotilasalueet


Vaikka puolustusvoimat on poistunut Utöstä, on osa saaresta yhä armeijan käytössä. Näillä alueilla liikkuminen on kielletty.

 

Stenhuset


Saaren vanhin rakennus Stenhuset oli alun perin majanvartijoiden asunto. Nyt se toimii kotiseutumuseona. Näyttely kertoo saaren asukkaiden elämästä läpi vuosisatojen.

 

Utö netissä


Utössä on saarelaisten käytössä laajakaistayhteydet. Ruotsin kautta vedetty optinen kaapeli mahdollisti nopeat nettiyhteydet jo vuonna 2001. Lisätietoa Utöstä löytyy sivuilta www.uto.fi.

 


uto8

 

Yhteydet


Ilman omaa venettä Utöseen pääsee m/s Aspöllä kesäaikaan Turusta Martinsillan pielestä. Lisätiedot www.utohotel.fi. Toinen vaihtoehto on yhteysalus Eivorilla Nauvon Pärnaisista. Lisätiedot www.ely-keskus.fi tai www.rosita.fi.

 

Yöpyminen


Utö Havshotel, majoitusta hotelliksi muutetussa kasarmirakennuksessa, kantahenkilökunnan entisissä rivitaloissa tai matkustajakoti Fågelissa. Hotellissa myös ravintola, lisätiedot www.utohotel.fi. Hannas horisont B&B ja mökkimajoitusta, lisätiedot www.utologi.fi, varaukset 0400-143814.