S/s Ukkopekka


Wanhan hyvän ajan höyrylaiwa


Korvissa vihlovan visselin ulvahdus kertoo höyrylaiva Ukkopekan lähtevän merelle. Turun Aurajoessa Martinsillan kupeessa laituripaikkaa pitävästä aluksesta on tullut tärkeä osa varsinaisuomalaista kesämatkailua.

 

ukko1

Historiallisesti Ukkopekka edustaa kotimaista katoavaa laivaromantiikkaa, sillä se on Suomen merialueilla ainoa säännöllisessä reittiliikenteessä oleva höyrylaiva. Kannattaakin hypätä aidon höyrylaivan kyytiin ennen kuin ne katoavat.

Muutos on ollut nopea. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten niin sanotussa Aurajoen Alemmassa höyrylaivasatamassa oli vilskettä. Kaksi aaltopellistä tehtyä terminaalia oli matkustajien käytössä. Toinen, vuonna 1898 valmistunut ja museoviraston suojeluksessa oleva halli, on yhä olemassa. Nykyisin sen suojissa on ravintola Vanha Vaakahuone.

Edessä nautinnollinen saaristoristeily

Vaakahuoneen edusta kuhisee merelle lähtijöitä. Ukkopekan kippari Karioskari Kangas kilauttaa laivakelloa merkiksi nousta laivaan. Hän tervehtii kättelemällä jokaisen laivaan tulijan. Päivällisristeilylle lähisaaristoon on lähdössä ”sekalainen seurakunta”.

- Risteilyvieraita on monenlaisia, lapsesta vaariin. Koululaisryhmiä, aviopareja, työporukoita, polttariseurueita. Etenkin elokuussa meillä käy paljon ulkomaalaisia, kertoo Karioskari Kangas.

Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua ennen tätä. Ukkopekka odotti aikoinaan Valmetin Pansion tehtaalla romuttamista. Lopulta vuonna 1986 alus päätyi Pentti-Oskari Kankaan omistukseen. Seitsemän seinähullua veljestä -orkesterin perustajan unelma oli hankkia itselleen oma höyrylaiva. Alus sai nimensä perheen pojan Karioskari Ukkopekan mukaan.

S/s Ukkopekka kunnostettiin. Ajankohta, 1980-luvun puoliväli, ei ollut kovin otollinen höyrylaivaromantiikalle. Rähjäinen Vaakahuone, verkkaisesti kulkeva laiva ja syrjässä sijainnut laituripaikka kaukana Turun keskustasta ei aluksi kiinnostanut lomalaisia. Moni ihmetteli usein lähes tyhjänä kulkevaa laivaa.

- Ukkopekasta tuli kuitenkin uskottava, koska se liikennöi säännöllisesti aikataulun mukaan. Kun Ukkopekka valittiin Suomen vuoden parhaaksi kesämatkailukohteeksi, olimme tulleet tunnetuksi, kertoo Karioskari Kangas.

ukko2

Aikoinaan valtion omistuksessa

Monet turkulaiset muistavat Ukkopekan alkuperäisellä nimellä s/s Turku. Alus valmistui Helsingin Hietalahden telakalla vuonna 1938. S/s Turku oli Suomen Merenkulkuhallituksen Turun luotsipiirin käytössä. Laivaa käytettiin muun muassa merenkulun turvalaitteiden huoltoon, esimerkiksi kaasulla toimivien loistojen ja majakoiden huoltotöihin sekä poijujen asennuksiin.

Sotavuosien aikana alus oli Suomen merivoimien käytössä. Alus aseistettiin ja sitä käytettiin saattoaluksena ja valvontatehtävissä. S/s Turku oli vielä vuosikymmeniä valtion palveluksessa, kunnes jäi eläkkeelle 1970-luvun lopussa.

- Sodan jälkeen s/s Turku oli venäläisten johtaman valvontakomission käytössä, eikä sitä jouduttu luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliittoon. Myöhemmin alus ehti palata vielä takaisin alkuperäiseen tehtäväänsä Saaristomerelle, kertoo Karioskari Kangas.

Vuosien saatossa Ukkopekka on vierailut useissa Suomen rannikkokaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä, Tammisaaressa, Hangossa, Uudessakaupungissa ja Raumalla. Ukkopekkaa on käytetty myös Suomen tasavallan presidentin edustusristeilyillä. Aluksella on vierailut useita korkea-arvoisia ulkomaiden presidenttejä, ministereitä ja diplomaatteja.

ukko3

Konemestarin nostalginen valtakunta

S/s Ukkopekan uumenissa jyskyttää 294 KW Trippel-höyrykone, joka antaa alukselle parhaimmillaan noin kymmenen solmun nopeuden. Vesirajan alapuolella sijaitseva konehuone on konemestari Arvo Rutasen valtakuntaa. Tänne ahtaisiin tiloihin risteilyvieraille ei ole asiaa. Meteli alhaalla ei ole niin kova kuin olettaa saattaa. Höyryvoimalla kulkeva Ukkopekka liikkuukin saaristossa melko äänettömästi.

Kipparin käskyt välittyvät komentosillalta konehuoneeseen vanhalla perinteisellä tavalla. Konemestari säätää aluksen vauhdin ylhäältä tulevien pyyntöjen mukaan. Ilmiselvästi Arvo Rutanen on ylpeä höyrykoneestaan, joka lienee viimeinen tämän tyyppinen yksilö koko maailmassa. Matkan aikana konemestarin tärkein tehtävä on koneen osien voitelu ja mittareiden tarkkailu. Voiteluöljyä kuluukin kesän aikana useita tynnyreitä.

Osa Ukkopekan kyytiläisistä nauttii vielä aurinkokannella ohi lipuvista Ruissalon maisemista. Kaiuttimista soljuu opastus kulloinkin ohitettavista kohteista. Salongin puolella tunnelma on korkealla. Buffee-tyyppinen päivällispöytä on katettu saaristolaisherkuilla. Risteily höyrylaivalla on kesänautiskelua parhaimmillaan.

ukko4

Kesäkaudella Ukkopekka purjehtii kahdesti päivässä Turusta Naantaliin ja takaisin. Matka kestää vajaa kaksi tuntia.

- Suurin osa höyrylaivalla Naantaliin menijöistä on Turkuun tulleita matkailijoita. Paikallisia kiinnostaa enemmän Ukkopekan päivällis- ja illallisristeilyt. Ukkopekka mainitaan englanninkielisessä Lonely Planet -matkaoppaiden klassikossa ja sen huomaan ulkomaisten matkailijoiden määrässä, kertoo Karioskari Kangas.

Päivällisristeilyn aikana Ukkopekka käy kääntymässä Airistolla ja palaa sen jälkeen takaisin kotisatamaansa Aurajokirantaan. Illallisristeilyllä pysähdytään Loistokarin laituriin. Asiakkaille tarjotaan rantakallioilla grillattuja saaristolaisherkkuja. Jokaisella iltaristeilyllä on aina myös viihteellistä elävää musiikkia.




S/s Ukkopekka


Valmistumisvuosi
: 1938.

Pituus: 34 metriä.

Leveys: 7,3 metriä.

Syväys: 3,2 metriä.

Maksiminopeus: 10 solmua.

Miehistö: Kippari, konemestari ja kansimies. Lisäksi aluksella työskentelee ravintolahenkilökuntaa.

Alus saa ottaa 199 matkustajaa. Ravintolapaikkoja on 143.

Lisätiedot: www.ukkopekka.fi