Kesäkaupunki Turku


Lähde kävelylle Aurajokirantaan

 

Varsinainen kaupunki alkoi muodostua 1200-luvulla Aurajoen varteen nykyisen Tuomiokirkon ympärille. Pitkään kestänyt Ruotsin vallanaika päättyi vuonna 1809 venäläisten sotilaiden marssiessa kaupunkiin. Jo vuonna 1812 Turku menetti pääkaupunkioikeutensa Helsingille, mutta vuoden 1827 suuri tulipalokaan ei lannistanut turkulaisia.

 

kt1


 

Kaupunki jälleenrakennettiin Carl Ludvig Engelin modernin asemakaavan mukaan. Vaikka myöhemmin Turusta on kadonnut purkuvimman myötä historiallisia rakennuksia, on paljon vielä jäljellä. Lähtemällä kävelykierrokselle kaupunkia halkovan Aurajoen rannalle, voi tehdä samalla aikamatkan Suomen ja Turun menneisyyteen.


Aurajokiranta on ainutlaatuinen 

matkailunähtävyys


Tuskin on toista kaupunkia Suomessa, joka voi parin kilometrin matkalla, satamasta Tuomiokirkolle, tarjota yhtä paljon nähtävää kuin Turku. Jokivarsi pursuaa eurooppalaista kaupunkikulttuuria, historiaa, museoita, laivoja, taidetta, patsaita, muistomerkkejä, ravintoloita, teattereita... Tarjolla on lähes kaikki arkkitehtoniset tyylisuunnat gotiikasta modernismiin. Föri on kirsikka kermakakun päällä.

Aurajokisuu on käynyt läpi samanlaisen muutosprosessin kuin monet satamakaupungit jo aikaisemmin. Turussa telakkatoiminnan lakkauttaminen on antanut mahdollisuuden synnyttää uudenlaista kaupunkikulttuuria. Nyt teollisuusalueet nähdään ihmisen muokkaamina kulttuurimaisemina, jotka ovat muistomerkkejä tärkeästä aikakaudesta. Vanhan säilyttäminen koetaan arvokkaampana kuin sen purkaminen.

Aurinkoisena päivänä ihmiset vaeltavat nautiskellen rantakatuja edestakaisin tai istuvat jokilaivoilla. Aurajokirannassa näkee eniten hymyileviä turkulaisia. Onhan se paikallisten oma olohuone. Vaakahuoneelta raikaa rento jatsi. Keskiviikkoiltaisin keski-ikäiset ohimolta harmaantuneet gubbet kerääntyvät rantaan kromikiiltävine harrikoineen turisemaan.

kt7


 

Tuomiokirkko - kauas näkyvä maamerkki 


Turun Tuomiokirkko, kansallispyhäkkömme, on kiistatta Suomen arvokkain rakennushistoriallinen muistomerkki. Nykyinen 101 metriin kohoava torni on yhä kaupungin korkein rakennus.


Tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin väliin sijoittunut sokkeloinen keskiaikainen kaupunginosa tuhoutui Turun palossa. Tilalle toteutettiin eräs kaupungin kauneimmista puistoista, joka nimettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen (1602-1680) mukaan. Vuonna 1888 paljastettiin kuvanveistäjä Walter Runebergin suunnittelema Pietari Brahea esittävä muistomerkki.

Graniittisen jalustan päällä seisova Pietari Brahe on pukeutunut komeisiin saappaisiin ja sulkahattuun. Hän puristaa kädessään Turun Akatemian perustamisasiakirjaa. Vaikka kenraalikuvernööri Brahe vietti Suomessa vain kuusi vuotta, sai hän paljon parannettua Suomen oloja. Patsaan jalustaan on ikuistettu ruotsiksi teksti, mikä suomennettuna kuuluu: Minä olin maahan ja maa minuun hyvin tyytyväinen.

kt9


 

Vanha Suurtori huokuu menneisyyttä


Vanhan Suutorin
alue oli Turun hallinnollinen ja kaupallinen keskus kaupungin syntyhetkistä Turun paloon asti. Torin arvorakennuksista ovat säilyneet muun muassa Vanha Raatihuone, Hjeltintalo ja Brinkkala, jonka parvekkeelta Suomen Turku julistaa joulurauhan. Palon jälkeen perustetussa Porthanin puistossa on Akatemian professori Henrik Gabriel Porthanin muistomerkki, joka oli maamme ensimmäinen henkilöpatsas.

Nykyaikaan edustaa Ajan virta, Kain Tapperin ympäristötaideteos. Teoksen virtaava vesi kuvaa ohi kulkevia hetkiä ja menneitä sukupolvia. Lopuksi Ajan virta, ihmisen elämä, päättyy putouksena ja katoaa maan uumeniin.

Torin joen puolella sijaitsee Katedralskolan i Åbo, ruotsinkielinen lukio, joka voi ylpeillä komealla osoitteellaan: Vanha Suurtori 1. Kuuluisa ravintola Pinella ja sen pylväikkö on kunnostettu jälleen ravintolakäyttöön.

 

Vähätori on entisessä loistossaan


Vanhaa Suurtoria vastapäätä joen toisella rannalla on Vähätori, eräs Turun kauneimmista aukioista. Läntisen Rantakadun ja Linnankadun yhtymäkohdan tontti muodostaa terävän kulman, Hauenkulman, kuten sitä aikoinaan kutsuttiin. Kauppaneuvos, tupakkatehtailija Fredric von Rettig lahjoitti tälle tontille kirjastotalon.

Ingmanin talon historia on eräs Turun värikkäimmistä. Ennen Turun paloa paikalla sijaitsi kuuluisa Seipelin sali, sen aikaisen Turun suosituin juhlahuoneisto. Salista tuli kaupungin tärkeimpien juhlatilaisuuksien pitopaikka. Ikimuistoinen tapahtuma oli keisari Aleksanteri I:n vierailu Turussa vuonna 1809.

1970-luvulla Ingmannin talo jäi vuosiksi tyhjilleen odottamaan purkutuomiota. Pitkällisten pähkäilyjen jälkeen päästiin viime hetkellä korjaustöihin. Arkkitehtitoimisto Casagranden johdolla koko tontti kunnostettiin ja rakennettiin osittain uudestaan. Samalla paikalta kadonneen Pyhä Hengen kirkon perusmuurit tulivat esiin. Kirkko kunnostettiin muistokappeliksi uudisrakennuksen suojiin.


 

kt10


 

Herrainkulma on osittain säilynyt


Aurasillalta
avautuu komea näköala Läntiselle Rantakadulle. Kuvan ensimmäinen rakennus on renessanssityylinen kaupungintalo, jossa valtuusto on kokoontunut jo yli 100 vuoden ajan. Alun perin arkkitehti Charles Bassin suunnittelema rakennuksessa oli maineikas Seurahuone, Turun kerman suosituin kokoontumispaikka.

Läntisen Rantakadun varrella sijaitseva punainen Qwenselin talo on eräs Turun arvokkaimmista, sillä se on kaupungin vanhin säilynyt asuinrakennus 1700-luvulta. 1600-luvulla Aurajoen länsirantaa kutsuttiin Herrainkulmaksi, koska kenraalikuvernööri Pietari Brahen aloitteesta alue oli suunniteltu aatelistolle ja kaupungin tärkeimmille virkamiehille.

Kannattaa kurkata Qwenselin talon sisäpihalle, Turun idyllisemmälle pihalle. Pakaritupasiiven pohjoispäässä sijaitsevat entiset talli-, lantala- ja käymälätilat sekä navetta. Nykyisin sieltä löytyy tunnelmallinen kahvila. Vuonna 1958 Qwenselin talon kauppasiipeen perustettiin Apteekkimuseo.

Paavo Nurmi - juoksijalegenda


Suomen valtion Wäinö Aaltoselta tilaama suurjuoksija Paavo Nurmea (1897-1973) esittävä patsas asetettiin Helsingin Ateneumin sisätiloihin vuonna 1924. Nurmi oli itse kuvanveistäjän mallina. Patsaasta tehty toinen valos paljastettiin olympiavuonna 1952 Helsingin Olympiastadionin viereen.

Kolmas valos saatiin myöhemmin Nurmen kotikaupunkiin Turkuun. Nurmi on juossut Aurasillan kupeessa patsaaksi jähmettyneenä vuodesta 1955. Neljäs valos on Sveitsissä Lausannen Kansainvälisen Olympiakomitean Olympiamuseon puistossa ja viides on Jyväskylän yliopiston kampusalueella.


 

Ylempi höyrylaivasatama

Aurasillan kupeeseen Samppalinnan mäen alle kiinnitetyt nykyiset ravintolalaivat ovat paikassa, jossa sijaitsi vielä yli 100 vuotta sitten Ylempi Höyrylaivasatama. Matkustajalaivat toivat vieraita Tukholmasta ja Pietarista. Rahtilaivoista purettiin tavaraa turkulaisten kauppiaiden varastoihin, jotka sijaitsivat nykyisen Kaupunginteatterin kohdalla. 1800-luvun puolenvälin jälkeen laivojen koot kasvoivat ja vähitellen liikenne siirtyi nykyisen Martinsillan lähelle Alempaan Höyrylaivasatamaan.

Kauppaneuvos Per Cerelius Rettigin rakennuttama ja kaupungille vuonna 1858 lahjoittama Samppalinnan ravintola on yhä jäljellä.

kt2


 



Yksi kaupungin monista teattereista


Vuonna 1962 valmistuneen Kaupunginteatterin vieressä on kevyelle liikenteelle tarkoitettu Teatterisilta. Nimensä mukaisesti Aurajoen yli rakennettu silta yhdistää kaksi teatteria: itärannan Kaupunginteatterin ja länsirannan Ylioppilasteatterin. Teatterisilta on myös Jan-Erik Anderssonin ympäristötaideteos: Turun linnantontun ja Valpuri Innamaan kohtaaminen teatterisillalla. Teatterisillan tuntumassa Samppalinnanmäen luolan suulla on Outi Sarjakosken Hämähäkkiverkko-ympäristötaideteos.

Jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth (1905-2004) sai oman muistomerkin Itsenäisyydenaukiolle vuonna 2005. Punagraniittiseen kivipaateen on ikuistettu hetki, missä kenraali on tarkastamassa rykmenttiään JR 7:ää Karjalan kannaksella vuonna 1944.

Vain yksi mylly on enää jäljellä

Eräs Turun symboleista, Samppalinnan mylly, jää monelta huomaamatta. Jokirannasta katsottuna se piiloutuu yhä korkeammalle kasvavien puiden siimekseen. Mylly on seissyt aitiopaikalla jo 1800-luvun puolessa välissä. Muiden Turun kukkuloiden päälle pystytettyjen kymmenien myllyjen tavoin se jauhoi porvareiden viljapeltojen sadon jauhoiksi. Samppalinnan komea mylly on ainoa, joka on säilynyt. Myös myllärin vanha asuintalo on jäljellä. Samppalinnan kesäteatteri sijaitsee myllyn kupeessa.


 

Vanha Vaakahuone

1800-luvun lopulle tultaessa laivojen koot olivat kasvaneet niin suuriksi, että Aurasillan kupeessa sijainnut Ylempi Höyrylaivasatama kävi liian pieneksi. Uudeksi Aurajoen satamapaikaksi valittiin nykyisen Martinsillan kohdalla sijaitseva joen länsiranta.

Alempaan Höyrylaivasatamaan rakennettiin kaksi aaltopellistä rakennettua rahtiterminaalia. Toinen näistä purettiin pois vuonna 1940 valmistuneen Martinsillan tieltä. Toinen, vuonna 1898 valmistunut ja museoviraston suojeluksessa oleva halli, on yhä olemassa. Ravintolana toimiva Vanha Vaakahuone oli aikoinaan höyrylaivasataman rahtiterminaali.



Höyrylaiva Ukkopekka


Turkulaisille tuttu höyrylaiva Ukkopekka on pitänyt ankkuripaikkanaan jo vuosien ajan Vaakahuoneen laituria. Vuonna 1938 valmistunut alun perin S/S Turku oli Merenkulkuhallituksen käytössä 1970-luvun loppuun asti, kunnes se hinattiin romutettavaksi. Vuonna 1986 se siirtyi kuitenkin Pentti-Oskari Kankaan omistukseen. Nimi vaihdettiin Ukkopekaksi ja siitä lähtien aluksen kotisatama on ollut jälleen Aurajoessa. Höyrylaiva Ukkopekalla on kesäisin iltaristeilyjä ja reittiliikennettä Turun ja Naantalin välillä.

 


kt3

 

Föri


Vuonna 1903 valmistunut höyrykäyttöinen Föri on kulkenut vuodesta 1953 lähtien dieselmoottorin voimalla tält pual jokke tois pual jokkee eli Åbosta Turkuun. Förissä ei ole potkuria eikä peräsintä. Voimansiirto tapahtuu kettingin avulla. Lauttaan mahtuu enimmillään 75 ihmistä. Föri ehtii tunnissa ylittää joen 20-25 kertaa.


Entinen telakka-alue - laivanrakennusperinnettä 


vaalien 


Aurajokivarren laivanrakennus nousi kukoistukseen 1800-luvun lopulla, kun rauta-alukset syrjäyttivät puualukset. Skotlantilaisen William Crichton laajensi toimintaansa joen molemmin puolin. Näistä ajoista on yhä jäljellä William Crichtonin matala puurakenteinen yksityisasunto.

Vuonna 1924 Ab Crichton liittyi yhteen Ab Vulcan Oy:n kanssa. Syntyi turkulaisten hyvin muistama Ab Crichton-Vulcan Oy. Nimi säilyi vuoteen 1966, jolloin uuden omistajan Wärtsilän nimi otettiin käyttöön. Laivojen koon kasvaessa Aurajoki kävi ahtaaksi. Rakennustoiminta siirtyi 1970-luvulla Pernon telakalle. Jokirannan länsiranta hiljentyi lopullisesti 1980-luvun alussa. Itärannalla jatkettiin korjaustöitä 1990-luvun lopulle.

Vanhat tehdasrakennukset on muutettu asunnoiksi ja toimistotiloiksi. Länsirannalle rakennettiin kokonaan uusia jokivarteen sopivia asuintaloja. Jokimaisemassa nosturit ovat muistuttamassa alueen menneisyydestä.

kt5


 

Forum Marinum


Forum Marinumiin
tervanhaju siirtää ajatukset aikaan, jolloin miehet olivat rautaa ja laivat puuta. Aurajoen rannalla lähellä jokisuuta sijaitseva Forum Marinum on merenkulun ja merivoimien historian erikoismuseo sekä toiminnallinen merikeskus.

Museon eteen on ankkuroitu vuonna 1902 Ranskassa valmistunut kolmimastoisen fregatti Suomen Joutsenen. Alus ehti purjehtia rahtialuksena valtamerillä liki kolmekymmentä vuotta, kunnes Suomen valtio osti sen laivaston koululaivaksi. Sodan aikana alus oli puolustusvoimien käytössä. 1950-luvulla Suomen Joutsen oli jo menossa romutettavaksi, mutta se saatiin pelastettua. Alus onkin ollut jo vuosikymmenien ajan olennainen osa Aurajokimaisemaa.

Varvintoria vastapäätä omassa uivatelakassaan kelluva Sigyn on maailman vanhin kauppaliikenteessä ollut puualus. Göteborgissa vuonna 1887 valmistunut Sigyn tarvitsee jatkuvasti huoltoa ja korjausta. Se onkin käynyt läpi mittavia kunnostustöitä, muun muassa takilointi on uudistettu kokonaan.


Fibonacci Sequence 1-55

Italialaisen taiteilijan Mario Merzin ympäristötaideteoksen numerosarja hehkuu hämärän tultua punaisena Turku Energia Oy:n voimalaitoksen savupiipussa. Merzin teos perustuu italialaisen matemaatikko Leonardo Pisanon (Fibonaccin) 1200-luvulla kehittämään numerosarjaan, jossa sarjan kukin luku on kahden edellisen luvun summa.

kt8


 

Turun linna


Aurajoen suulle alun perin pienelle saarelle rakennettu Turun linna on Suomen suosituimpia nähtävyyksiä. Linnan loistoaikaa elettiin Juhana-herttuan aikana 1500-luvulla, jolloin se saavutti nykyiset mittasuhteensa. 1600-luvulla linnassa oli Suomen kenraalikuvernöörin Pietari Brahen virka-asunto. Myöhemmin linnaa käytettiin vankilana ja jopa viljavarastona. Turun linna vaurioitui pahoin vuoden 1941 pommituksessa, mutta korjaustyöt aloitettiin heti sodan jälkeen.


 

Älä unohda näitä



Keskiaikamarkkinat


Heinäkuun alun Vanhan Suurtorin Keskiaikamarkkinoista on tullut traditio. Aidossa ympäristössä eletään keskiaikaista elämää turnauksineen ja markkinakojuineen. 

www.keskiajanturku.fi

Luostarimäen käsityöläismuseo


Luostarinmäki on yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Yli 200 vuotta vanhat rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Niihin on sisutettu käsityöläisten asuntoja ja yli 30 eri alan verstasta esittelemään kaupunkikäsityön historiaa.

www.turku.fi

Jukupark

Impivaaran uimahallin läheisyydessä on Turun uusin vetonaula: Jukuparkin vesipuisto. Kansainvälisetkin mitat täyttävässä vesipetojen paratiisissa on useita vesiliukumäkiä, isot altaat ja viihtyisät auringonottoalueet terasseineen.

www.jukupark.fi

Aboa Vetus & Ars Nova

Kyseessä on yhdistelmä arkeologisia kaivauksia ja nykytaidetta. Aboa Vetus on historiallinen museo, joka on rakennettu Luostarikorttelin esiin kaivettujen raunioiden päälle. Ars Novan kokoelmat perustuvat Matti Koivurinta -säätiön kokoelmiin. Mukana on 1900-luvun taidetta kotimaasta ja ulkomailta.

www.aboavetusarsnova.fi


 

Näe kaupunki laivankannelta


Jokirannasta läheltä Martinsiltaa sijaitsee saaristolaivojen laiturit. Höyrylaiva Ukkopekalla pääsee muun muassa Naantaliin ja Ruissaloon. M/S Rudolfinan kyydissä voi tehdä risteilyn samalla nauttien ruuasta. M/S Lily vie halukkaat Vepsän saareen. Sympaattinen Ruissalo-lautta vien Ruissalon Kansanpuistoon. Pikkuföri liikennöi kesällä päivittäin Aurajoella

Takuuvarmaa lapsille

Aboa Vetuksen Seikkailukierros on pikkulasten oma museokierros, jossa lapset kiertävät keskiaikaisen Turun kujilla seuraten vihjeitä ja suorittaen tehtäviä. Koiramäen kaupunkiretki perustuu kirjailija Mauri Kunnaksen Koiramäen lapset kaupungissa -kirjaan.

Lapsiperheiden kannattaa osallistua suosituille Turun linnan Pikkuritarikierroksille, joka huipentuu juhlalliseen seremoniaan. Osallistujat lyödään Turun linnan pikkuritareiksi.


Lisätietoa Turun kohteista


Turun kaupungin matkailutoimistosta (Aurakatu 3) saa vinkkejä ja esitteitä. TurkuTouringin monipuolisilta nettisivuilla (www.turkutouring.fi) voi tutusta etukäteen Turun kohteisiin.