Muuttava telakka-alue


Uudenlaista kaupunkikulttuuria

 

Kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Kaikki lika ei lähtenyt edes suihkussa. Hiekkapuhalluksesta syntyvä pöly tunki nenääni ja korviini. Ahtaanpaikankammoa en ainakaan saanut potea, kun ryömin rakenteilla olevan laivan öljypohjan ahtaisiin osastoihin. Onneksi se oli opiskelijalle vain tilapäistyötä. Oikeat rautakourat elivät läpi elämän teräksen ja hitsisaumojen maailmassa.

 

telakka1

Aurajokirannassa on tehty laivoja vuosisatojen ajan: purjealuksia, sotalaivoja, kauppa-aluksia, sukellusveneitä, höyryristeilijöitä, hinaajia ja matkustajalauttoja. Yli 500 vuoden aikana Turussa on rakennettu toinen toistaan suurempia laivoja. Ensimmäiset rakennettiin jo Turun linnan rannassa Ruotsin valtakunnan tarpeisiin. Teollinen tuotanto alkoi 1700-luvulla. Nimet Wechter, Fithie ja Crichton ovat jääneet turkulaisen laivanrakentamisen historiaan.

Esaias Wechterin telakalta ei ehtinyt montaa alusta valmistua, kun Pikkuvihan venäläismiehitys lopetti toiminnan. Vuonna 1744 olojen rauhoittua skotlantilainen Robert Fithie perusti Aurajoen rannalle uuden telakan ja köysipunomon. 1800-luvulla skotlantilainen William Crichton saapui Turkuun Cowie & Erickssonin konepajan palvelukseen rakentaakseen höyrykoneita. Hän osti konepajan osake-enemmistön ja muodosti siitä Wm Crichton & Co:n telakan. Toimitusjohtajan kuusihenkinen perhe asui osoitteessa Itäinen Rantakatu 64. Kadun varressa sijaitseva puinen asuinrakennus on yhä olemassa.

telakak2

Crichtonilla oli hyvä suhteet itänaapuriimme. Venäjästä tulikin tärkeä yhteistyökumppani. Töitä riitti aina ensimmäisen maailmansodan alkuun. Vuonna 1918 Oy Crichton Ab yhtyi itärannalle perustettuun Ab Vulcaniin. Fuusion myötä syntyi eräs Turun suurimmista työantajista Ab Crichton-Vulkan Oy.

Itsenäistynyt Suomen valtio tilasi uudelta telakalta useita laivoja. Turussa rakennettiin muun muassa sukellusveneet Vetehinen, Vesihiisi ja Iki-Turso sekä panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen.

Vuonna 1938 Crichton-Vulkan sulautettiin Wärtsilä Oy:hyn. Turun telakasta tuli Suomen suurin. Sotien jälkeen telakkaa täystyöllistivät sotakorvausalusten tilaukset. Tilauksia tuli Neuvostoliitosta myös jatkossakin. 1960-luvulla Wärtsilän Turun telakka oli eräs maailman suurimpia.

Laivojen rakentaminen Aurajokirannassa päättyi, kun Pernon telakka valmistui 1970-luvun lopulla. Turun korjaustelakka jatkoi toimintaa vielä tovin jokirannassa, kunnes senkin siirtyi muualle. Aurajoen laivanrakennusteollisuus päättyi lopullisesti vuonna 2004, kun dieselmoottoritehdas lakkautettiin.

telakka3


Telakkatoiminnan lähdettyä Aurajokisuu on kokenut suuren muutoksen. Osa länsirannan telakka-alueen halleista ja köysitehdas on muutettu kulttuurikäyttöön. Kuntien eläkevakuutuksen haltuun siirtyneelle rantatontille on rakennettu kokonaan uusi asuinalue. Muutama nosturi on jätetty muistuttamaan alueen laivanrakennushistoriasta. Telakoista muistuttaa myös länsirannan nosturin jalustalle pystytetty taiteilija Achim Kühnin valaanpyrstöveistos. Vierasvenesatama täydentää merellistä tunnelmaa.

Itärannalla vanhan telakka-alueen Valkoinen talo on täynnä toimintaa. Crichton-Vulcanin telakkatoiminnan laajentuessa tuli tarve telakan konttoritilojen laajentamiseen. 1930-luvulla valmistuneen funkistyylisen rakennuksen on suunnitellut Gunnar Wahlroos, jonka kädenjälki näkyy myös Martinkirkossa. Nyt Valkoisessa talossa sijaitsee Elomatic Oy:n pääkonttori.

Telakkarannan muutokset jatkuvat yhä. Nyt on vuorossa itärannan uudisrakentaminen.

telakka6