Tarvaspää

Akseli Gallen-Kallelan ateljeekoti

Siinä se taas on! Monille Helsinkiin saapuville moottoritien päässä sijaitseva ritariromantiikkaa huokuva sakaraharjainen torni on eksoottinen näky. Kyseessä on Espoon puolella sijaitseva kansallistaiteilijaksikin tituleeratun Akseli Gallen-Kallelan ateljee Tarvaspää. Merenrantaan rakennettu mielikuvituksellinen taiteilijakoti on kiinnostava tutustumiskohde.

 

tarvas1


Poika ja Varis, Akka ja kissa, Sammon taonta, Lemminkäisen äiti, Symposion…Akseli Gallen-Kallelan maalausten lista on pitkä ja perin tuttu useimmille suomalaisille. Taiteilijan tulkinnat kansalliseepoksestamme ovat synnyttäneet monille vahvan mielikuvan myyttisistä Kalevalan hahmoista. Akseli Gallen-Kallelan elämään ja hänen teostensa syntyhistoriaan voi tutustua taiteilijan noin sata vuotta sitten itse suunnittelemassaan ateljeekodissa.

Helsingin keskustasta pääsee bussilla lähes perille. Loppumatka kävellään pitkin merenrantaa yli puusiltojen. Salon suunnasta saapuvat opastetaan moottoritieltä Kehä ykkösen kautta museolle. Linnamainen Tarvaspää on rakennettu korkealle kalliolle. Pihanpuolelta katsottuna rakennuksen eteen avautuu avara pihapiiri.

- Museon sijainti lähellä Helsinkiä tuo meille vieraita tasaiseen tahtiin. Etenkin kesällä tänne saapuu bussilasteittain Akselin Gallen-Kallelan elämästä kiinnostuneita matkailijoita. Meillä myös järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, kertoo museon opas Tiina Jaatinen.

tarvas2

Naimakaupan avulla tontinomistajaksi


Akseli asui perheineen vaimonsa Maryn vanhempien omistamassa Albergan kartanossa. Menestyvä taiteilija tarvitsi kuitenkin työtilaa. Vuonna 1911 Akseli lunasti anopiltaan tulevan taiteilijakotinsa tontin Laajalahden rannasta. Paikalla oli jo siinä vaiheessa puinen huvilarakennus. Gallen-Kallelan perhe asui siinä, kunnes Tarvaspää valmistui vuonna 1913. Huvilarakennus toimii nykyisin museon kahvilana ja toimistorakennuksena.

Akseli Gallen-Kallela ideoi uutta kotiaan pitkään. Säilyneistä piirustuksista näkee, miten suunnitelmat muuttuivat useasti. Akselin tarkoituksena oli rakentaa aluksi pelkkä työtila, mutta lopulta hän päätyi lisäämään ateljeehen myös asuintilat. Keskeisin elementti oli Akselin ideoima Olavinlinnaa muistuttava torni. Monet yksityiskohdat jäivät kuitenkin toteutumatta. Tornin huipulle suunniteltiin jopa tähtitornia ja pientä tuulivoimalaa.

Lopputulos on sekoitus eri tyylisuuntia. Gallen-Kallela halusi yhdistää erilaisia piirteitä arkkitehtuurin historiasta. Ateljeeosa muistuttaa ulkonäöltään suomalaista keskiaikaista teräväharjaista kivikirkkoa. Ritariajan romantiikkaa on tornissa. Galleriasiipeä kiertävä holvikaarikäytävä muistuttaa italialaista renessanssiarkkitehtuuria. Pihalla lipputangossa liehuu isännänviiri. Akseli suunnitteli sen alun perin itsenäistyneen Suomen lipuksi.

Tarvaspään toteuttaminen eteni hitaasti. Syynä oli taiteilijan rahaongelmat sekä lukuisat ulkomaanmatkat. Nuoruusvuodet vierähtivät muun muassa Pariisissa ja Berliinissä. Vuosina 1907-1908 Gallen-Kallela oli Budapestissa. 1900-luvun alussa Gallen-Kallelan perheellä oli käytössään Ruovedelle rakennettu Kalela-niminen erämaa-ateljee. Sekin oli rakennettu Akselin omien piirustusten mukaan.

Gallen-Kallelan perhe vietti lähes kaksi vuotta Afrikassa, nykyisen Kenian alueella. Sieltä palattuaan alkoi Tarvaspään rakentaminen. Ensimmäinen maailmansota pakotti perheen muuttamaan turvaan Kalelaan. Sotavuosien jälkeen Gallen-Kallelat muuttivat pariksi vuodeksi Yhdysvaltoihin. Sieltä palattuaan alkoi Tarvaspään kunnostaminen ja uudistaminen.


tarvas3

Erikoinen kylpyhuone


Amerikan matkan tuloksena Tarvaspäähän rakennettiin ateljeen eräs mielenkiintoisimmista yksityiskohdista.

- Gallen-Kallelat halusivat nykyaikaisen kylpyhuoneen vesivessoineen, samanlaisen, mihin he olivat tottuneet Yhdysvalloissa, kertoo opas Tiina Jaatinen.

Sopiva paikka mukavuuslaitokselle löytyi kierreportaikon keskeltä. Vesi johdettiin torniin sijoitetusta lämminvesivaraajasta, jonka vesi kuumennettiin uunin avulla. Erikoisinta on kylpyhuoneesta avautuva näkymä: taiteilija saattoi ammeessa istuessaan katsella ikkunasta alas ateljeehen.

Tarvaspään ateljeeosasto säilyi alkuperäisenä rakennuksen muista muutostöistä huolimatta. Valoa saatiin pohjoiseen avautuvasta suuresta ikkunasta. Lattiamateriaali on lujarakenteista tervattua pystyparkettia. Samanlaista ratkaisua käytettiin monissa sen ajan teollisuushalleissa. Ateljeen takaosassa on yhä parvi, jossa säilytetään taulukehyksiä.

Ateljeessa on esillä myös Akselin Englannista ostama etsausprässi. Vaikka etsaus oli vanha tekniikka, oli Gallen-Kallela ensimmäisiä sitä käyttäneitä suomalaistaitelijoita.

Tarvaspää on täynnä Akselin keräämiä esineitä eri puolilta maailmaa. Monet niistä on peräisin Afrikasta. Ateljeen seiniä koristavat vesipuhvelin ja sarvikuonon pääkallot. Osa esineistä on sijoitettu tornihuoneisiin. Karjalan kiertomatkoilta kotiin tuomisina oli suomalaisia käsitöitä ja vanhoja käyttöesineitä. Osa esineistä on päätynyt Helsingin yliopistolle ja Kansallismuseolle.

tarvas4

 

Kansallistaiteilijamme jalanjäljillä


Monta kertaa olen ajatellut poiketa. Yhtä monta kertaa on tullut vain ajettua Tarvaspään ohi. Kuulostaako tutulta? Akseli Gallen-Kallelan ateljeekoti Helsingin ja Espoon rajalla on kohde, jonne kannattaa ehdottomasti poiketa. Itsenäisyytemme alkutaipaleella vaikuttaneen kansallistaitelijamme elämä oli värikäs. Useimmat tunnistaa hänen maalauksensa, mutta Gallelan-Kallelan yksityiselämä monine ulkomaanmatkoineen on myös kiinnostava.

Tarvaspään sijainti luonnonkauniilla paikalla merenrannalla täydentää kokonaisuuden. Kaikesta näkee, miten Gallen-Kallela jo eläessään ideoi kotiateljeen muuttamista tuleville sukupolville museoksi. Paikka huokuu juuri itsenäistyneen Suomen kansallisromanttista tunnelmaa.

Kannattaa tutustua Tarvaspää-museon internet-sivuihin. Sieltä löytyy hienosti toteutettu äänikirja opastuksineen sekä virtuaalinen museovierailu. Jälkimmäisen avulla voi siirtyä paikasta toiseen ja tutustua rakennuksen yksityiskohtiin huone kerrallaan. Kerrassaan hienosti toteutettu.

Tiesitkö


Akseli Gallen-Kallela syntyi Porissa vuonna 1865. Hänen oikea nimensä oli Axel Waldemar Gallén.

Gallen-Kallela kuoli 65-vuotiaana keuhkokuumeeseen ollessaan luentomatkalla Kööpenhaminassa. Hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaan Taiteilijamäelle.

Gallen-Kallela toimi ystävänsä kenraali Mannerheimin adjutanttina.

Taiteilija suunnitteli suomalaisia kunniamerkkejä ja Suomen armeijan univormut.

Gallen-Kallelan Ruovedellä sijaitseva erämaa-ateljee Kalela (www.kalela.net) oli suljettu yleisöltä kesällä 2013.

Akselilla ja hänen vaimollaan Maryllä oli kaksi lasta, Kirsti ja Jorma sekä kaksi saksanpaimenkoiraa, Kova ja Kiivas.

Akseli Gallen-Kallelan ateljeemuseo Tarvaspää


Osoite
: Gallen-Kallelan tie 27, Espoo.

www.gallen-kallela.fi

tarvas5