Retrohenkinen Tamminiemi

 

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen…

Mistä Te saatte voimanne, kysyi eräs toimittaja. Ruisleivästä, vastasi Urho Kekkonen. Pitkäaikaisen presidenttimme lyhyt vastaus kuvastaa hänen yksinkertaista elämäntyyliään. Toki meren rannalla sijaitseva Tamminiemi on laadukas yksityisasunto, mutta verrattuna monen muun valtiopäämiehen edustusasuntoon, vaikuttaa se varsin vaatimattomalta.

  

tammi5

Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti. Asuinpinta-alaa oli ainakin riittävästi, 450 neliömetriä. Kekkonen viihtyi Tamminiemessä ensin 25 vuotta virassaan ja sen jälkeen hän asui täällä vielä viimeiset vuotensa. Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä vuonna 1986. Hän nukkui pois kodissaan omassa makuuhuoneessaan.

Kekkosen kuoltua Museovirasto sai tehtäväksi muodostaa Tamminiemestä kotimuseo. Hanke tuli mahdolliseksi, koska Kekkosen kuolinpesä lahjoitti irtaimiston valtiolle. Tamminiemi avattiin yleisölle vuonna 1987. Vuonna 2009 alkanut iso peruskorjaus saatiin päätökseen pari vuotta sitten. Nyt Tamminiemi on palautettu mahdollisimman tarkkaan 1970-luvun asuun. Peruskorjauksen myötä palautettiin päärakennuksen alkuperäinen väritys, sähköt ja lvi-tekniikka uusittiin. Silti ajan patina on saatu hyvin säilymään. Opastetuilla kierroksilla kerrotaan myös Kekkosen edeltävistä ajoista.

Presidentti Paasikivi viihtyi paremmin Helsingin keskustassa, Presidentinlinnassa. Kekkoselle Tamminiemen valinta kodikseen oli selviö.

- Urheilevalle presidentille Seurasaaren lenkkeilymaastot olivat aivan vieressä. Kekkonen viihtyi täällä entistä paremmin, kun merenrantaan rakennettiin hirsisauna, kertoo Tamminiemen opas Mervi Saarenmaa.

tammi1


Kyösti Kallio ei ehtinyt asumaan Tamminiemessä


Tamminiemen hankkiminen valtiolle oli presidentti Kyösti Kallion idea. Hän ehdotti ystävälleen Amos Andersonille, Tamminiemen omistajalle, rakennuksen lahjoittamista valtion päämiehen edustuskodiksi. Näin tapahtuikin.

- Valitettavasti Kallio ei ehtinyt asumaan täällä. Sen sijaan Tamminiemi oli Rytin ja Mannerheimin käytössä. Ryti kuitenkin viihtyi täällä vain satunnaisesti. Kekkosetkin asuivat Presidentinlinnassa ensimmäiset kuukaudet ennen tänne muuttoaan, kertoo Mervi Saarenmaa.

Alun perin jugendtyylinen Tamminiemi valmistui kauppias Jörgen Nissenin perheen kesähuvilaksi vuonna 1904. Amos Anderson osti rakennuksen tontteineen vuonna 1924. Hän oli tunnettu liikemies, lehtikustantaja, kansanedustaja ja taiteen tukija. Anderson lahjoitti Tamminiemen valtiolle vuonna 1940.

Kekkosen virkakaudella  Tamminiemi toimi sekä presidentin yksityiskotina, mutta myös edustustiloina. Täällä pidettiin monia virallisia ja vähemmän virallisia neuvotteluja. Monet muistavat, miten ensimmäisen kerroksen salissa presidentti otti vastaan uuden hallituksen.

Eräs Tamminiemen erikoisimmista yksityiskohdista on presidentin askeettinen työhuone. Vaikutelma on aito, ikään kuin isäntä olisi hetki sitten ollut itse paikalla. Kynätkin ovat pöydällä valmiina telineessään. Kekkonen teki töitä mieluummin kotonaan. Tavallisesti hän kävi Presidentinlinnassa vain perjantaisin. Työhuoneen ovi on äänieristetty ja ikkunoissa on luodinkestävät lasit. Pöydällä on Kekkosen aikainen kalenteri. Siihen presidentti on kirjannut erään päivän kohdalle: Valtiopäivien avajaiset. Seuraavan päivän kohdalle on kirjoitettu: Kalustusmatka Brasiliaan alkaa.

Työhuoneessa katse kiinnittyy pöydällä olevaan ”moderniin” puhelimeen. Pikavalintanäppäimiä painamalla sai nopeasti yhteyden tärkeimpiin henkilöihin.

- Usein kysytään, oliko täältä suora linja Moskovaan. Näin ei kuitenkaan ollut, vakuuttaa Mervi Saarenmaa.

tammi2

Sylvi oli innokas sisustamaan


Osa alakerran edustustiloista on sisustettu Presidentinlinnasta tuoduilla huonekaluilla. Uudempaa muotia edustaa Kekkosten hankkima Yrjö Kukkapuron nahkasohva. Tamminiemen peruskorjauksen jälkeen on mahdollista kurkistaa myös keittiöön. Kirkkaan keltaiset kaapit ja kukkaverhot muistuttavat 1970-luvusta. Kekkonen arvosti perinteistä kotiruokaa. Kalaa syötiin paljon. Ruokajuomana oli piimää ja maitoa.

Presidentin arkirutiineja hoiti kuusihenkinen henkilökunta. Keittiöön ei juuri ollut Sylvilläkään asiaa. Aamupala, lounas ja illallinen tarjottiin valmiina pöytään. Hovimestari ja presidentin henkilökohtainen adjutantti olivat aina käytettävissä.

Yläkerta, Urhon ja Sylvin yksityisalue, on Tamminiemen mielenkiintoisin kohde. Huoneet on täälläkin sisustettu vaatimattomasti, mutta kodikkaasti. Oleskelutilaan on sijoitettu Yrjö Kukkapuron Karuselli-tuoli ja Antti Aarnion pallotuoli television katselua varten. Seinälle on ripustettu Reidar Särestöniemen värikäs maalaus ja Essi Renvallin pronssireliefi. Tamminiemen pariskunta luki ahkerasti. Hyllyissä on satoja kirjoja.

Pariskunnan erilliset makuuhuoneet ovat yllättävän pienet ja vaatimattomat. Sisustus on samanlainen kuin missä tahansa suomalaisessa kodissa. Urhon makuuhuoneeseen jätetty henkilövaaka muistuttaa, miten talon isäntä punnitsi itsensä päivittäin.


tammi3

Kuuluisa saunaosasto


Tamminiemen vierailu on täydellinen, jos pääsee näkemään legendaarisen saunaosaston. Kekkosella oli pieni saunaporukka, joka kokoontui lauantaisin Tamminiemeen. Neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin tiedetään saunoneet kalsarit jalassa.

- Poika Matti Kekkonen, Kustaa Vilkuna, Eino S. Repo ja Jouko Loikkanen olivat vakiojäseniä. Välillä oli satunnaisia vierailijoita, kertoo Mervi Saarenmaa.

Saunominen aloitettiin iltapäivällä kello viisi. Lopuksi pulahdettiin uima-altaaseen ja lepäiltiin lepotuoleissa. Saunajuomana oli olutta ja kivennäisvettä. Keskustelu oli vapaata, mutta usein puhuttiin päivän politiikasta. Tamminiemen saunaseura kokoontui viimeisen kerran kesäkuussa vuonna 1981. Sen jälkeen Kekkonen ehti vielä siirtyä Kultarantaan kesäviettoon ennen sairastumistaan. Ilmeisesti Kekkonen salasi sairastumisen jopa saunakavereiltaan.

Tamminiemen saunaa voi nykyisin vuokrata. 8 000 euron hinta karsii ehdokkaita. Silti kuuluisa sauna lämpiää muutaman kerran vuodessa.


Tamminiemi

Osoite: Seurasaarentie 15, Helsinki.

Avoinna: Ke-su 11-17.

Opastukset: Tasatunnein.

Pääsymaksu: Aikuiset 6,50 €, lapset 2,50 €.

www.nba.fi

Vinkki: Yle Areenan sivuilta löytyy tallenne, jossa kerrotaan presidentti Kekkosen arjesta Tamminiemessä. Sivu löytyy hakusanalla ”presidentin päivä”.

tammi4