Suomen Joutsen


Kovia kokenut kaunokainen toimii laivamuseona


Lakki päästä ja syvään kumarrus. Harva ymmärtää, kuinka merkittävästä laivasta onkaan kysymys. Suomen Joutsenella oli iso symbolinen merkitys nuorelle tasavallalle. Aurajoen laituriin ankkuroitu alus on perin tuttu näky monelle Turussa vierailevalle. Hilkulla kuitenkin oli, että arvokas alus ei uponnut tai päätynyt romuraudaksi.

 

ankka1

- Suomen Joutsen teki yhteensä 40 pitkää merimatkaa, niistä monet jo ennen Suomen laivaston aluksena. Merimaileja kertyi suuri määrä. Voidaankin pitää onnekkaana, että laiva on nyt Turussa kaikkien ihailtavana, kertoo Suomen Joutsenen valtameripurjehtijain perinneyhdistyksen puheenjohtaja Visa Auvinen.

Suomen Joutsenen vaiherikas taival alkoi Ranskasta. Se laskettiin vesille Laennec-nimisenä vuonna 1902. Jo neitsytmatkallaan Cardifiin se vaurioitui pahoin. Vuonna 1911 alus törmäsi laituriin ja kolme vuotta myöhemmin se oli upota Pohjois-Atlantilla. Vuonna 1922 alus myytiin Saksaan ja sen nimi vaihtui Oldenburgiksi. Epäonni jatkui, sillä alus joutui kahdesti merihätään. Kovia kokenutta alusta pidettiin kuitenkin varsin merikelpoisena, joten Suomen valtio kiinnostui sen ostamisesta laivaston koululaivaksi.

- Valtio sai monenlaisia tarjouksia. Oldenburgin takila köysineen oli juuri kunnostettu ja hintakin oli sopiva, kertoo Forum Marinumin tutkija Mikko Meronen.

Kaupat tehtiin vuonna 1930 ja alus hinattiin Uuteenkaupunkiin kunnostettavaksi. Rahtialus muuttui koululaivaksi, jonka uumeniin rakennettiin majoitustilat 180 miehelle. Tilaa tarvittiin myös keittiölle, kouluhuoneille ja pesutiloille. Alukseen asennettiin kaksi 200 hevosvoiman moottoria. Lopulta vuonna 1931 koitti päivä, kun nimi Oldenburg poistettiin ja tilalle hohtavan valkeaan runkoon maalattiin nimi Suomen Joutsen.


ankka2



Nuorelle valtiolle symboli

Suomen Joutsenen hankinta laivaston koululaivaksi ei ollut ainoa syy sen ostamiseen. Nuori tasavalta tarvitsi symbolin. Mikä olisikaan ollut parempi kuin valkokylkinen kolmimastoinen kaunis fregatti. 1930-luvulla konevoimalla toimivat laivat olivat jo syrjäyttämässä perinteisiä purjelaivoja, joten komea Suomen Joutsen herätti huomiota eri puolilla maailmaa aina satamaan saapuessaan. Alusta käytettiin menestyksellisesti myös suomalaisten vientituotteiden tunnetuksi tekemiseen.

- Vientinäyttelyiden aikana Suomen Joutsenella on vieraillut useita tärkeitä henkilöitä. Eräs heistä oli Italian kruununprinssi Umberto ja Brasilian presidentti Vargas, kertoo Visa Auvinen.

Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, voi ehkä ihmetellä, miksi Suomen laivasto halusi ostaa purjelaivan koululaivaksi, vaikka konealukset olivat jo silloin nykyaikaa.

- Purjealus tarjosi aidomman tuntuman luonnonvoimiin ja harjaannutti miehistä parempia merimiehiä. Tiimityöskentelyn opettaminen onnistui purjelaivalla erinomaisesti, kertoo Mikko Meronen.

ankka3



Matkoja ennen massaturismia

Vapaa-ehtoisista koulutukseen hamuavista ei ollut pulaa. Pula-aikana hakemuksia tuli reippaasti yli tarpeen. Ja olihan Suomen Joutsenella tehdyt pitkät avomeripurjehdukset siihen aikaan monelle miehistön jäsenelle ainut mahdollisuus päästä ulkomaille.

- Kannattaa kuitenkin muistaa, että avomeriosuudet olivat pitkiä. Kuri oli kova. Maissa viivyttiin suhteellisen lyhyitä aikoja, mutta sekin oli 1930-luvulla harvinaista herkkua, muistuttaa Visa Auvinen.

Suomen Joutsen teki kaikkiaan kahdeksan pitkää avomerimatkaa. Reissulla oltiin useita kuukausia. Suomesta lähdettiin ennen jäiden tuloa ja kotiin palattiin seuraavaksi kesäksi. Matkat suuntautuivat lähinnä Atlantille aina Etelä-Amerikkaa asti. Myös monet Välimeren ja Afrikan rannikon kohteet tulivat tutuiksi. Pisimmällä matkalla kuljettiin Panaman kanavaa pitkin Tyynen valtameren puolelle ja purjehdittiin kotiin Etelä-Amerikan kärki Kap Horn kiertäen.

- Joutsen on ainoa Suomen laivaston alus, joka on purjehtinut Tyynellä valtamerellä, tietää Mikko Meronen.

Sota keskeytti avomerimatkat

Ensimmäisen laivamatkan kipparina toimi komentajakapteeni Arvo Lieto. Hänen tilalle kesken matkaa tullut komentajakapteeni Johnny Kontola oli sitten mukana kaikilla Suomen Joutsenen matkoilla. Kahdeksan matkan miehiä oli yhteensä neljä.

Kun Suomen Joutsen saapui kotiin viimeiseltä matkaltaan vuonna 1939 oli sodan uhka Euroopassa jo konkreettinen. Yhdeksäs matka oli suunnitteilla, mutta se peruttiin. Sotavuosina Joutsen toimi saaristossa sukellus- ja torpedoveneiden tukialuksena. Mastot oli lyhennetty ja kylki oli saanut harmaan naamiovärin. Sodan jälkeen välirauhanehdoissa Suomen Joutsen velvoitettiin puhdistamaan Suomenlahti miinoista. Alus toimi raivaajalaivaston emäaluksena.

Sodan jälkeen Suomen Joutsen kunnostettiin vielä kerran purjehduskuntoon. Pitkistä avomerimatkoista luovuttiin, mutta alus teki Itämerellä muutaman koulutus- ja edustuspurjehduksen. Porkkalan luovutuksen jälkeen Suomen Joutsen sijoitettiin Upinniemeen asunto- ja varastoalukseksi. Kun aluksen kunnostukseen ei herunut enää varoja, suunniteltiin sen myymistä romuraudaksi. Tässä vaiheessa Merimies-Unionin vahva johtaja Niilo Wälläri puuttui aluksen tulevaan kohtaloon.

ankka4


Lakon uhalla Turkuun

Unioni ehdotti Suomen Joutsenen muuttamiseksi merimiesammattikouluksi. Valtio ei kuitenkaan innostunut ehdotuksesta, vaan laiva päätettiin romuttaa monien muiden purjelaivojen tapaan. Wälläri uhkasi lakolla, joka olisi pysäyttänyt Suomen kauppamerenkulun. Ukaasi tehosi ja Suomen Joutsen hinattiin Turkuun. Alus toimi vuodesta 1956 merimiesten ammattikouluna 1980-luvun lopulle. Vuonna 1991 alus siirtyi Turun kaupungin omistukseen. Nykyisin Suomen kuuluisin purjealus on osa merimuseo Forum Marinumin kokoelmia.

Ankkaa ei ole kuitenkaan palautettu alkuperäiseen asuunsa, vaan se kertoo läpileikkauksen laivan koko historiasta. Täällä on yhä yksityiskohtia Ranskan ja Saksan rahtilaiva-ajasta, koululaiva-ajasta sekä ammattikouluajasta. Purjehduskelpoinen se ei kuitenkaan enää ole, kertoo Mikko Meronen.

www.forum-marinum.fi