Häämatkalla Somerolla!


Pankais poiketa Härkätien kaupunkiin

 
”Olemme olleet jo viikon häämatkalla Somerolla. Kivaa on ollut”. Siis, mitä? Häh! Postiluukustani kolahti kortti idyllisellä maalaismaisemalla koristeltuna. Tämän täytyy olla salolaisen ystäväni Pekan huumoria.  

 

some1

Tunnustan. Somero-tietämykseni rajoittuu mielikuvaan peltojen keskellä uinuvasta tylsästä maaseudusta. Muistan vain, miten isäni vei minut pikkupoikana katsomaan maailmanennätysmies Pentti Nikulaa. Siinä kaikki. Ystäväni lähettämä kaunis Somero-aiheinen postikortti saa minut kuitenkin kiinnostumaan.

Nähtävää on naapurissakin

Aina ei Maailmanmatkaajan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Naapurikunnassakin on nähtävää. Intoudun turistiksi ja haluan tutustua matkailijan näkökulmasta Salosta alle puolen tunnin automatkan päässä sijaitsevaan maaseutukaupunkiin.

Kirjastosta löydän Manu Kärjen toimittaman kirjan Somerolla. Suuni loksahtaa oitis auki. Kirja tulvii idyllisiä maisemakuvia. Somero onkin erikoinen sekoitus maaseudun vilskettä ja pikkukaupungin rauhaa.

Merenrannan asukkaana en ihan äkkiseltään ymmärrä, mitä purjeveneen kuva tekee Somero-aiheisessa kirjassa. Teksti kuitenkin paljastaa: Somerolla on useita järviä, joista suurin on Painio. Rantaviivaa on yhteensä yli 240 kilometriä! Ei siis ihme, että Someron asukasluku kaksinkertaistuu kesäaikana mökkiläisten ansiosta.

Sitten matkaan


Kaupungin mainosesitteen mukaan ajelen keskellä kauneinta maaseutua ja minun tulee virittäytyä rentoon tunnelmaan. Perille saapuessani tulen löytämään eloisan mukavien ihmisten pikkukaupungin. Minulla käy tuuri, sillä saan Somero-oppaakseni paljasvarpaisen alkuasukkaan Maija-Liisa Hyytiäisen, joka tuntee kotipuolensa paremmin kuin kukaan muu paikkakuntalainen (Maija-Leena katselee nykyisin rakasta kotiseutuaan  pilven reunalta).

Someroon tutustuminen on helppo aloittaa Torppamuseolta, Maija-Liisan Hyytiäiselle rakkaasta paikasta.

- Alun perin tämä Riutan 1800-luvun torppa oli muualla, mutta siirrettiin nykyiselle paikalle joen töyräälle vuonna 1955. Myös piharakennukset, esimerkiksi aitat, tuulimylly, paja ja savusauna ovat muualta, kertoo Maija-Liisa Hyytiäinen.

some2

Suuret starat

Kahta somerolaista merkkihenkilöä ei voi sivuuttaa, säveltäjä Unto Monosta ja laulaja Rauli Badding Somerjokea.

- Molemmat ovat saanet nauttia Somerolla suosiostaan vasta kuolemansa jälkeen. Reijo Taipaleen tulkinta Satumaasta teki Monosesta kuuluisan. Somerjoen menestyskin alkoi vasta hänen muutettuaan Helsinkiin. Mennäänkö katsomaan nuorena kuolleiden musiikkimiesten hautoja, ehdottaa oppaani Maija-Liisa Hyytiäinen.

some3

Someron vuonna 1859 valmistuneen punatiilisen kirkon ympärillä sijaitseva hautausmaa on niin laaja, että ilman opastusta Monosen ja Somerjoen hautakiviä olisi vaikea löytää. Vuonna 1987 kuolleen Raulin vieressä lepää hänen veljensä Kari, joka kuoli tapaturmaisesti pari vuotta myöhemmin.

- Vanhemmille matkailijoille, etenkin veteraaneille, näytän aina vuonna 2001 kuolleen Mannerheim-ristin ritarin Laurin Heinon haudan. Hän oli pitkään mukana Linnanjuhlissakin, kertoo Maija-Leena Hyytiäinen.

some4

Astrologinen kahvila hämmentää

Kahvihammastani alkaa kolottaa. Apua löytyy Huvila Härkä -nimisestä astrologisesta kahvilasta (www.huvilaharka.fi). Vastaavaa en ole nähnyt missään muualla. Leena ja Timo Laurennon ylläpitämä astrologinen kesäkahvila ja elämyspuisto on rakennettu horoskooppimerkkien ympärille.

- Meillä on Helsingissä astrologinen toimisto, jossa teemme analyysejä yksityisille henkilöille ja ryhmille sekä yrityksille. Avasimme Somerolle pitkäaikaisen haaveemme, astrologisen puutarhan, kertoo ammattiastrologi Leena Laurento.


some5

Yksinäinen Paratiisi-kioski

Kappale kauneinta Someroa on Someroon vuonna 1977 liitetty Somerniemi. Etäisyyttä kaupungin keskustasta on alle 20 kilometriä. Matkan varrella (Helsingintie 902) keskellä metsätaipaletta on yksinäinen valkoisista laudoista tehty Baddingin kioski. Somerjoen perikunnan omistama ja Someron Yrittäjien hoitama Paratiisi-niminen kioski on auki kesäviikonloppuisin.

- Raulin vanhemmat asuivat lähellä metsäpolun päässä. Vuonna 1962 perustettu Somerjoen perheen kioski oli suosittu nuorten kokoontumispaikka, muistelee Maija-Leena Hyytinen.


some6

Hiidenlinnan leppoisa taiteilija


Metsän siimeksessä Särkijärven rannalla on Someron suosituin ja erikoisin nähtävyys Hiidenlinna (www.hiidenlinna.com). Vuosituhannen somerolaisen tittelin ansainneen taiteilijan Reino Koivuniemen jyhkeän graniittilinnan sisätiloissa on upeita puusta veistettyjä veistoksia ja reliefejä. Hiidenlinnan vieressä on Koivuniemen pariskunnan kahdeksankulmainen talo ja järvenrannassa hirsisauna.

- Parhaimpina kesinä meillä on käynyt yli 20 000 vierailijaa. Nyt olen vaimon kanssa eläkkeellä ja koko linna rantasaunoineen olisi myytävänä (tiedoksi: on myyty!). Haluatko ostaa, utelee lupsakka Reino Koivuniemi.



 

Somerolla tapahtuu



Somerniemen kesätori

Somero-vierailun ajankohdaksi kannattaa varata lauantai, sillä silloin Somerniemen kirkonkulmalla, Helsingintien varrella Salkolantien risteyksessä järjestetään suosittu kesätori. Myyjiä on paljon ja kävijöitä on tuhansia. Yleisöä viihdytetään musiikilla ja ohjelmalla.

Seiväskarnevaalit

Pentti Nikula, Kauko Nyström ja Minna Nikkanen ovat tuttuja nimiä urheilunystäville. Perinteisillä Someron Seiväskarnevaaleilla kohtaavat lajin entiset, nykyiset ja tulevat huiput.

some7

Kesäteatteria

Somerniemen Musiikkiteatterin (www.somerniemenmusiikkiteatteri.fi) kesäohjelmaan kuului yhtenä kesänä Väinö Linnan klassikko Tuntematon sotilas. Se osoittautui nappivalinnaksi, sillä yleisö kävi runsaasti. Someron Tupateatteri (www.somerontupanayttamo.net) panosti Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi -näytelmään. Tarkista tulevat näytelmät teatterin nettisivuilta.

Mäkilän traktorimuseo

Museossa (www.makilantraktorimuseo.fi) on yli 100 erilaista traktoria, puimureita, maataloustyökaluja ja maamoottoreita vuosikymmenien ajalta. Kesäisin järjestetään paljon väkeä keräävä Oll hollil -perinnepäivä.

Kärsälän Ruusutila

Kärsälän Ruusutila (www.ruusutila.com) tarjoaa elämyksiä noin 250 ruusun kokoelmalla, joka sijaitsee vanhan perintötilan idyllisen pihamiljöön vieressä sijaitsevassa ruusupuistossa.

Eläintenystäville

Koivun Kotieläinpiha (www.koivunyrtit.fi) toimii maatilan yhteydessä. Lisää kotieläimiä löytyy Heikkilän hevostilalta (www.heikkilahorsefarm.com).

Lavatansseihin

Harva paikkakunta voi ylpeillä kolmella tanssilavalla. Someron Esakallio (www.esakallio.net), Ämyrin lava (www.amyri.fi) ja Teeriharju (www.teeriharju.fi) tarjoavat tanssikansalle tangon taikaa.

Lisätiedot


www.somero.fi

www.someroseura.net


Ottakaamme oppia Somerosta


Suomessa matkailu koetaan usein vähemmän tärkeäksi. Eri paikkakunnilla on kuitenkin suuria eroja. Osa luottaa, että perinteinen Tuomiokirkko-Linna-markkinointi riittää vuodesta toiseen. Osa kehittää jatkuvasti toimintojaan.

Pelkkä tiepiirin pystyttämä opaskyltti Museo ei houkuttele. Suomessa on useita heikosti markkinoituja kohteita, joissa ei välttämättä käy päivän aikana ainuttakaan kävijää. Matkailumarkkinointi maksaa, mutta turistit liikuttavat myös suuria summia rahoja. Tästä hyötyvät, eivät pelkästään kunnan matkailuyrittäjät, vaan kaikki kuntalaiset.

Matkailuun panostavat kunnat erottaa tutustumalla kunnan internetsivuihin. Tässä suhteessa Somero (www.somero.fi) erottuu edukseen. Sivut ovat informatiiviset. Matkailu on esitelty monipuolisesti. Paikallisia matkailualan yrittäjiä on esitelty kattavasti. Klikkaamalla pääsee siirtymään yrityksen omille sivuille. Somerolla on oivallettu, että matkailuyrittäjät ovat olennainen osa kunnan hyvinvointia.

Päivä Somerolla teki vaikutuksen. Pienelläkin paikkakunnalla on turistille paljon annettavaa. Se vaatii vain halua ja rohkeutta. Erikoisetkin ideat vahvistavat toinen toisiaan. Yksikin päivä riitti todistamaan minulle, että Somerolla vallitsee positiivinen Kääritään hihat ylös -meininki.