Rettigin palatsi


Aboa Vetus & Ars Nova keskellä Turkua


Yksi asia oli aina varma. Rettigin nimi oli vuosikausia Turun veroäyritilaston kärjessä. Tupakan valmistaminen oli ilmeisen vuosikymmenien ajan tuottavaa liiketoimintaa. Savukkeiden valmistus päättyi Turun keskustassa vasta vuonna 1975.

rettig1

Tehtaan omistaja, konsuli Hans von Rettig, oli vaimoineen tuttu näky Turun kulttuurielämässä. Sen sijaan heidän mahtipontinen palatsinsa ja puurahansa jäivät tavalliselle turkulaiselle mystiseksi. Siitä piti huolen rakennuksen ympärille rakennettu kolme metriä korkea kivinen muuri.

Arkkitehti Valter Jungin suunnittelema palatsi valmistui vuonna 1928. Funktionalismi oli jo saapunut Turkuun, mutta arkkitehti päätyi yhdistämään barokkia ja klassismia. Rettigin palatsin juhlallinen pääsisäänkäynti oli Hämeenkadun puolella. Henkilökunta ja asukkaat käyttivät Nunnakadun puoleista porttia

Hans von Rettigin kuoleman jälkeen vuonna 1979 tuli palatsiin hiljaisuus. Suku yritti myydä arvokiinteistöään kaupungille, mutta ilmeisen korkean hinnan johdosta kaupat jäivät tekemättä. Palatsin ovet avautuvat hetkeksi, vuonna 1988, kun Turun Työväen Säästöpankki osti yllättäen kiinteistön 28 miljoonalla markalla. Tupakkatehtailijan tiloista piti tehdä pankin edustustilat. 1990-luvun lama ja pankkikriisi muuttivat suunnitelmat.

Vuonna 1991 palatsin uudeksi omistajaksi ilmestyi kauppaneuvos Matti Koivurinta. Palatsin myyntihinta oli noussut muutamassa vuodessa noin 40 miljoonaan markkaan.

Moni huolestui tehdystä kaupasta. Miten käy arvokkaalle rakennukselle, joka sijaitsee eräällä Turun historiallisimmalla paikalla. Rakennuttaja Koivurinta halusi näyttelytilat mittavalle taidekokoelmalleen. Kauppaneuvoksen mahdolliset suunnitelmat muuttuivat, kun alueella suoritettiin arkeologisia kaivauksia. Ei lienee ollut suuri yllätys, kun kaivauksissa paljastui runsaasti esineistöä ja vanhoja keskiaikaisia perustuksia. Sijaitseehan Rettigin rinne keskiaikaisen Turun ytimessä aivan Tuomiokirkon läheisyydessä.

Lopputuloksena oli eräs Suomen kiehtovimmista museoista, Aboa Vetus & Ars Nova. Tarjolla on yhdistelmä kiehtovaan keskiaikaa ja nykytaidetta. Ensiksi mainittu on historiallinen museo, joka on rakennettu Luostarikorttelista esiin kaivettujen raunioiden päälle. Löydetty esineistö on myös esillä. Ars Novan puolella on Matti Koivurinta -säätiön monipuoliset taidekokoelmat. Teoksia on lähes 600. Esillä on kotimaista ja länsimaista lähinnä uudempaa taidetta. Vanhimmat teokset ovat 1900-luvun alusta.

Rettigin palatsin puutarhan alle perustetussa Aboa Vetus -museossa (Vanha Turku) voi tehdä aikamatkan Turun historiaan. Luostarikortteli-nimellä tunnettu alue on vanhinta Turkua. Se oli keskiajalla vilkas hallinnollisen, kulttuurillisen, kaupankäynnin ja kirkollisen elämän keskus. Korttelin historiallinen kerroksellisuus ulottuu vuosisatoja taaksepäin.

 

Aboa Vetus & Ars Nova


Osoite:
Itäinen Rantakatu 4-6.

Pääsymaksu: Aikuiset 8 €, lapset 5,5 €.

Avoinna: Joka päivä 11-19.

www.aboavetusarsnova.fi

 

rettig2