Paavo Nurmi


Juoksijoiden kuningas patsastelee viidessä eri 

paikassa


Paavo Nurmen saalis Pariisin olympiakisoista oli viisi kultamitalia. Sen symbolinen arvo nuorelle kansakunnalle oli niin suuri, että Suomen valtio tilasi turkulaiselta kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta Paavo Nurmea esittävän kokovartaloveistoksen vuonna 1924. Veistoksesta tuli ensimmäinen Suomen valtion tilaama urheilijaa esittävä patsas.

 

nurmiturku6

 

Wäinö Aaltonen oli vielä nouseva tähti, mutta häntä pidettiin nuorista kuvanveistäjistämme lahjakkaimpana. Paavo Nurmi oli itse Wäinö Aaltosen mallina Turun Hirvensalossa sijaitsevassa ateljeessa. Nurmi seisoi verhonaan vain pieni lannevaate, sillä veistoksessa Juoksijoiden kuningas on ilman rihman kiertämää. 1920-luvulla antiikin taiteen ihailu oli suosittua. Hellenistisessä taiteessa urheilijat esitettiin alastomina.

Veistoksesta ei tehty täydellistä näköispatsasta. Lennokasta ja ilmavaa sommittelua pidetään erittäin onnistuneena. Nurmen vartalo on kiertynyt, jolla viitataan hänelle tyypilliseen pitkään askeleeseen. Keveyttä on saatu esittämällä Nurmi juoksemassa varpaiden varassa, vaikka hän todellisuudessa askelsi koko jalkapohjallaan.




Ensimmäinen valos Ateneumiin


Wäinö Aaltosen tekemä savimalli valmistui nopeasti. Jo seuraavana vuonna siitä oli tehty pronssivalos. Vuonna 1925 patsas sijoitettiin Helsingin Ateneumin taidemuseon sisätiloihin odottamaan lopullista sijoituspaikkaansa. Patsaan alastomuus herätti aluksi ihmetystä, ja vasta  olympiavuonna 1952, Nurmea esittävä patsas sijoitettiin ulkotiloihin. Paikaksi valittiin Helsingin olympiastadionin edusta. Alkuperäinen jäi kuitenkin Ateneumin suojiin, sillä patsaasta tehtiin uutta sijoituspaikkaa varteen uusi valos.

Samalla veistoksesta tehtiin myös kolmas valos, joka paljastettiin Nurmen kotikaupungissa Turussa vuonna 1955. Oy Wärtsilä Ab lahjoitti veistoksen Turun kaupungille. Wäinö Aaltosen ehdotuksesta se sijoitettiin Aurasillan kupeeseen.

Paavo Nurmea esittävä veistos keräsi kehuja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Alkuperäinen valos kiersi eri puolilla maailmaa näyttelyissä 1950- ja -60 -luvuilla. Sitä ei pidetty ainoastaan Nurmea esittävänä veistoksena, vaan se nähtiin edustavan koko Suomen kansan ominaisuuksia.




nurmi1

Viides ja viimeinen valos Jyväskylään


Vuonna 1983 Ateneumissa säilytetty alkuperäinen veistos annettiin lainana Jyväskylän yliopistolle, joka sijoitti sen liikuntatieteellisen tiedekunnan vieressä olevalle kampusalueelle. Runsas kymmenen vuotta myöhemmin Ateneum halusi kuitenkin patsaan Wäinö Aaltosen satavuotisnäyttelyyn. Patsaan siirrosta Helsinkiin syntyi kohu, sillä sitä ei palautettu takaisin Jyväskylään. Ateneum vetosi patsaan huonoon kuntoon.

nurmi2


Kohun myötä Jyväskylässä syntyi kansanliike, jonka avulla kerättiin varat korvaavan valoksen tekemistä varten. Rahat saatiin kasaan ja uusi Paavo Nurmi -veistos asetettiin tyhjäksi jääneelle alustalle vuonna 2001. Tätä aikaisemmin Suomen valtio oli lahjoittanut yhden valoksen Sveitsissä Lausannessa sijaitsevaan Kansainvälisen Olympiakomitean Olympiamuseon puistoon. Veistoksesta on siis tehty viisi eri valosta eli yhtä monta, kuin alun perin oli lupa tehdä.

Nurmen juoksijapatsas sai paljon julkisuutta. Ehkä eniten, kun sitä käytettiin vuonna 1952 Helsingin olympiakisojen julisteessa. Taiteilija Ilmari Sysimetsä suunnitteli sen jo vuoden 1940 pitämättä jääneitä olympiakisoja varten. Lisäksi juoksijapatsaasta tehtiin varainhankintaa varten pienoispatsaita. Pikku-Paavotkin valmistettiin metallista.

nurmi3


 

Nurmen kotitalo on säilynyt


Paavon isä Johan Nurmi osti huoneen ja keittiön Turun Jarrumiehenkatu 4:stä 1900-luvun alussa. Hänen kuollessaan äiti Matilda jäi asuntoon yhdessä usean lapsen kanssa. Paavo muutti pois asunnosta mentyään naimisiin vuonna 1932. Matilda Nurmi asui Jarrumiehenkadulla kuolemaansa, vuoteen 1936 asti. Paavon naimattomat sisarukset, Siiri ja Martti, asuivat kotitalossaan vuoteen 1960 asti.

Jarrumiehenkadun kotitalo oli vaarassa kadota Turun rakentamisen hulluina vuosina. Turun Urheiluliiton puuhamies Lauri Silanterä on seurannut tapahtumia aitiopaikalta. 1980-luvulla koko kortteli ränsistyi. Rakennusyhtiö Hartela havitteli kerrostalon rakentamista tontille. Lopulta kaupungin kanssa päädyttiin kompromissiin: kahden puretun puutalon tilalle rakennettiin samantyyliset puutalot, mutta Nurmen asuinrakennus säästettiin ja kunnostettiin, muistelee Lauri Silanterä.

Myöhemmin oli jälleen kriittiset hetket, kun Turun kaupunki ei enää halunnut vastata asunnon ylläpitokustannuksista. Apuun tuli Suomen Urheilumuseo ja Nurmen oma seura, Turun Urheiluliitto. Asunto sisustettiin kotimuseoksi Nurmelle kuuluvilla esineillä ja samantyyppisillä, mitä oli käytössä 1920-luvulla.

- Resurssipulan johdosta kotimuseo on ollut auki yleisölle vain kerran vuodessa, Paavon syntymäpäivänä. Toivottavasti Turun kaupunki ja Urheilumuseo pääsevät jatkossa sopimukseen, jotta museo voi tulevaisuudessa olla auki useamminkin, toivoo puuhamies Lauri Silanterä.

Toistaiseksi tilanne on ollut siis nurinkurinen. Nurmen kotimuseo on kunnostettu ja sisustettu valmiiksi, mutta Turun kaupungilla ei ole ollut tähän mennessä riittävästi kiinnostusta arvokasta kotimuseota kohtaan.

Paavo Nurmi muutti urheilijauran jälkeen lopullisesti Helsinkiin. Hän toimi liikemiehenä ja grynderinä, rakennuttaen muun muassa noin nelisenkymmentä taloa Helsinkiin. Nurmi kuoli vuonna 1974. Hänet on haudattu sukuhautaan Turun hautausmaalle.

nurmi4


 

Faktaa Juoksijoiden kuninkaasta Paavo Nurmesta


13.6.1897 (Turku) - 2.10.1973 (Helsinki).

Voitti olympiakisoista yhdeksän kulta- ja kolme hopeamitalia.

25 henkilökohtaista maailmaennätystä.

Noin 300 kilpailua, joista hävittyjä vuoden 1919 jälkeen vain viitisentoista.

Voitti Pariisin olympiakisoissa vuonna 1924 1500 metrin ja 5000 metrin olympiakullan tunnin välein.

Juuri ennen Los Angelesin olympiakisoja vuonna 1932 Nurmi julistettiin ammattilaiseksi ruotsalaisten urheiluvaikuttajien suurella myötävaikutuksella. Sen seurauksena Suomi vetäytyi kahdeksaksi vuodeksi pois Suomi-Ruotsi -maaotteluista.

Avioitui Sylvi Laaksosen kanssa vuonna 1932, mutta avioliitto päättyi eroon muutamaa vuotta myöhemmin. Poika Matti Nurmi (1932-).

Paavo Nurmen mukaan nimetty: 10 markan seteli, planeetta, Paavo Nurmen stadion Turku, Paavo Nurmi -keskus Turku, Paavo Nurmen Säätiö, Paavo Nurmen perinneyhdistys, Finnairin DC-8-lentokone, Paavo Nurmen muistokisat Turku, Paavo Nurmen tie ja kuja Helsinki, Paavo Nurmen puistotie Turku, postimerkki 1945, 1973, 1997 ja juhlaraha 1997.


Lisätiedot täältä



nurmi5


 

Taustalla on usein innokas puuhamies


Paavo Nurmi on yhä eräs tunnetuimmista suomalaista ulkomailla. Hänen urheilusaavutuksillaan oli tärkeä merkitys nuoren tasavallan identiteetille ja itsetunnolle. Ei ihme, että Suomessa kastettiin 1920-luvulla useita Paavo-nimisiä pikkupoikia.

Jurosta Juoksijoiden kuninkaasta on kirjoitettu paljon, tuhansia lehtiartikkeleita ja kymmeniä kirjoja. Hänet muistetaan muun muassa Helsingin olympialaisten 1952 legendaarisena olympiatulen sytyttäjänä. Paavo Suuren merkitys on ollut kiistatta tärkeä meille suomalaisille. Siksi on ironista vierailla mielenkiintoisessa Nurmen kotimuseossa, jota voidaan pitää avoinna, ainakin toistaiseksi, vain kerran vuodessa!

Onneksi monilla paikkakunnilla on aktiivisia puuhamiehiä ja -naisia. Ilman heidän panostaan monet paikalliset museot olisivat jääneet toteutumatta. Eläkevuosiaan viettävä Lauri Silanterä on yksi heistä. Paavo Nurmen perintöä vaaliva puuhamies ei laske talkootuntejaan. Toivottavasti Turun kaupunkikin ymmärtäisi mahdollisimman pian, kuinka arvokas museokohde olisikaan tarjottavana, ei pelkästään suomalaisille, vaan myös Turussa vieraileville ulkomaalaisille matkailijoille.