Kuningattaren jokikatu


Tarkkaile yksityiskohteita

 

Mikä ihmeen Kuningattaren jokikatu? Läntinen Rantakatu kuulostaa tutummalta. Keskiaikainen nimi onkin vaihtunut toiseksi. Matka joenvartta myöten Vähätorilta kaupungintalon ohi Qwenselin talolle on monien mielestä kauneinta Turkua. Lämpimänä kesäpäivänä Aurajoen aurinkoisempi puoli täyttyy nautiskelijoista. Autoistakaan ei ole haittaa.

 

 jokikatu1

 

Matkan varrelle osuu useita historiallisia empiretyylisiä arvorakennuksia. Lähes samankorkuiset talot muodostavat saumattoman linjan läntisen jokirannan varteen. Kaunista näkymää voi ihastella myös joen vastarannalta.

1900-luvun alussa valmistunut Hauenkulman kirjastorakennus kävi ajan myötä ahtaaksi. Oli aika rakentaa uusi. Uuden pääkirjaston paikasta ei saatu kuitenkaan selvyyttä. Ehdotettuja tontteja oli useita. Lopulta päätettiin rakentaa uusi kirjasto vanhan kirjaston tontille. Tilaa saatiin, kun purettiin Turun Puhelimen eli silloisen Aurian toimitalo.

Kalliiksihan se tuli. Suunnitelmamuutoksien ansiosta rakennuskustannukset nousivat kolmikertaisiksi. Lopputulos on kuitenkin hieno. Vuonna 2007 turkulaiset pääsivät tutustumaan uuteen kirjastoonsa. Onneksi kirjastotontin jokirannan puoleinen 1700-luvun maaherran talo ja nykyisin kirjastokahvilana toimiva maaherrankanslia säilyivät.

jokikatu2

Maaherrankanslian edessä jokirannassa on paljon keskustelua herättänyt muistomerkki, Tapaaminen Turussa 1812. Se kuvaa Venäjän keisarin Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssin Karl Johanin tapaamista Turussa noin parisataa vuotta sitten. Kaksi suurvaltaa kävi poliittisia neuvotteluja. Venäjällä oli tarve saada Ruotsin tuki Napoleonia vastaan. Ruotsia kiinnosti saada Venäjän tuki Norjan valloittamiseen. Teoksen on tehnyt venäläinen kuvanveistäjä Andrei Kovalchuk.


jokikatu3

Kauppiaskadun ja Läntisen Rantakadun kulmassa sijaitseva marjapuuron värinen empiretalo tunnetaan nimellä Kauppaseuran talo. Kauan ennen kuin turkulaiset kauppiaat alkoivat kokoontumaan täällä, rakennuksessa toimi kuuluisa Hotel du Nord ravintoloineen. Vuodesta 1846 siitä tuli vuosikymmenien ajan kiinteä osa turkulaista majoitushistoriaa. Hotel de Nord oli yksi kaupungin tunnetuimmista majoitusliikkeistä. Hotellitoiminta jatkui tässä paikassa vuoteen 1887, kunnes Hotel de Nord siirtyi alajuoksulle Alempaan höyrylaivasatamaan, nykyisen Boren talon ja Myllysillan kohdalle.

Kauppaseuran pyöreäkulmainen talo tunnetaan myös paikkana, missä sijaitsi vuonna 1904 perustetun Turun Sanomien ensimmäinen toimitus. Vuonna 1930 Turun Sanomat siirtyi Alvar Aallon suunnittelemaan Kauppiaskadun lehtitaloon.

1900-luvun vaihteeseen mennessä Kauppaseuran tontti oli siirtynyt teollisuusmies G.A. Petreliuksen omistukseen. Hän rakennutti Kauppiaskadun puoleiselle sivulle nykypäivään asti säilyneen koristeellisen kivitalon. Petreliuksen kuoltua tontti rakennuksineen siirtyi kaupungin omistukseen. Osa rakennuksista purettiin ja tilalle tuli kaupungin puhelinlaitos. Moni turkulainen muistaa, miten yhdessä Rantakadun rakennuksessa toimi Turun puhelinlaitoksen luettelotoimitus.




jokikatu4

Italialaissyntyinen ja Ruotsin kautta Suomeen saapunut Charles Bassi on jättänyt jälkensä moniin turkulaisiin rakennuksiin. Vuodesta 1824 alkaen hän toimi yksityisenä arkkitehtinä Turussa. Bassi oli Carl Ludvig Engelin ohella 1800-luvun alun Turun tunnetuin ja tuotteliain arkkitehti. Kauppiaskadun ja Aurakadun välisen yhtenäisen rakennusrivistön julkisivuissa on vahvasti Bassin empiretyylisiä vaikutuksia. Läntisen Rantakadun rakennukset raunioituivat pahoin Turun palossa, mutta ne rakennettiin nopeasti uudestaan Bassin suunnitelmien mukaan.

Moni tietää, että Martinsillan lähellä sijaitsi aikoinaan sokeritehdas. Se ei ollut kuitenkaan Turun ainoa eikä ensimmäinen. Läntisen Rantakadun 7:n talon seinässä oleva laatta muistuttaa rakennuksessa olleesta sokeritehtaasta. Sijainti oli hyvä, sillä raakasokeri voitiin siirtää suoraan tehtaaseen laituriin kiinnitetyistä laivoista. Tehdas aloitti toimintansa vuonna 1758. Sokeria ja siirappia saatiin koko valtakunnan tarpeisiin aina vuoteen 1824 asti.

jokikatu5

Turun palon jälkeen sokeritehdas uudistettiin Bassin johdolla ja se sai nykyisen ulkoasunsa. Useiden omistajavaihdosten jälkeen sokeritehtaan talo siirtyi 1960-luvulla rakennusyhtiö Ruolan omistukseen. Talo on täysin peruskorjattu ja sen sisätiloissa on Rakennus-Ruola Oy:n pääkonttori.

Sokeritehtaan vieressä Kauppiaskadun kulmassa on yksi kauppaneuvos Johan Christian Trappin monista empiretaloista. Myös se on Bassin suunnittelema.

Sokeritehtaasta Aurasillalle päin on kapea vihreä talo. Se on Carl Ludvig Engelin ensimmäinen Suomeen suunnittelema rakennus. Sitä kutsutaan 1800-luvun omistajansa mukaan Lohmanin taloksi. Turun palon jälkeen kaksikerroksinen rakennus korotettiin kolmikerroksiseksi.

Aurakadun kulmassa empirerivistön viimeinen kaksikerroksinen talo on sekin Bassin suunnittelema. Mahtavatkohan auringonpaisteessa katuterassilla istuva nuoriso tietää, kuka oli kulmatalon alkuperäinen omistaja? Erik Julin oli Turun tunnetuimpia talousmiehiä. Rakennuksessa sijaitsi aikoinaan Julinin apteekki. Täältä se siirtyi Kauppatorin laitaan. Nimikin vaihtui myöhemmin Kauppatorin apteekiksi. Nyt kyseisen apteekin toiminta on loppunut.

jokikatu5