Päivä Kemiönsaarella


Vain lyhyen ajomatkan päässä

 

Kemiö tai Kimito. Ihan kuinka vaan. Kemiönsaarella pärjää molemmilla kotimaisilla. Parasta on kuitenkin saaren monipuolinen tarjonta. Ensikertalainen ihmetteleekin, miten kiinnostavaa nähtävää voi olla näin runsaasti: Sagalundin ulkoilmamuseo, Amos Andersonin loistelias kartano, Taalintehtaan ruukkimuseo tai Kasnäsin luontokeskus. Yksikin edellä mainituista riittäisi syyksi vierailla Kemiönsaarella. Merellinen saaristotunnelma tulee kaupan päälle.

 

kemio1

Turusta ajaa Kemiönsaarelle tunnissa. Salosta porhaltaa perille sitäkin nopeammin. Muksut ja uikkarit kannattaa pakata autoon. Jos aikaa riittää, niin Kasnäsin satamasta pääsee yhteysaluksilla vielä kauemmas Saaristomerelle, esimerkiksi Bengtskärin majakalle, Rosalaan tai Högsåraan.

Sagalundin museo


Kaikesta on kiittäminen opettaja Nils Oskar Janssonia (1862-1927). Hänen esikuvansa oli kasvitieteilijä Carl von Linné ja tiedemiehen Uppsalassa sijaitseva maatila. Opettajantyön ohella Johansson keräsi ja dokumentoi oman kotisaarensa menneisyyttä. Hän päätti perustaa elävän ulkoilmamuseon, jonka ympärillä olisi samalla kasvitieteellinen puutarha.

Vuonna 1900 perustettu Sagalund eräs Suomen ensimmäisistä ulkoilmamuseoista. Se esittelee Suomen ruotsinkielisen rannikkoseudun talonpoikaista asumiskulttuuria. Sagalundissa esitellään torppareiden, säätyläisten ja talonpoikien elinolosuhteita aina 1750-luvulta lähtien.

Alueella on yli parikymmentä saariston vanhaa rakennusta. Sagalund on kuin kylä kylän keskellä. Täältä löytyy rakennuksia, jotka liittyvät saaren historiaan, kuten vanha kyläkoulu, käräjätalo, tuulimylly ja torppa. Erityisesti lapset on huomioitu. Heille halutaan tarjota elämyksiä, joiden avulla voi oppia menneisyydestä ja vanhoista työtavoista.

Osoite: Museotie 7, Kemiö.

www.sagalund.fi


kemio2

 

Söderlångvikin kartano

Kuuluisan suomalainen liikemiehen, lehdenkustantajan ja taiteentukijan Amos Andersonin jälki näkyy Kemiönsaarella. Anderson syntyi Kemiössä vuonna 1878 ja kuoli Dragsfjärdissä vuonna 1961. Hän testamenttasi jättiomaisuuden Konstsamfundetille, joka ylläpitää taidemuseota sekä Söderlångvikin kartanoa. Jälkimmäinen on Andersonin Dragsfjärdissä sijaitseva vapaa-ajanasunto.

Amos Anderson osti Söderlångvikin kartanon vuonna 1927. Arkkitehti Palmqvistin suunnitelmien mukaan yksikerroksinen rakennus muutettiin kaksikerroksiseksi. 1930-luvulla rakennuksen molemmille sivuille lisättiin tiilestä tehdyt siivet terasseineen.

kemio3

Amos viihtyi hyvin Kemiön saaren rauhassa. Perheettömän ei tarvinnut olla yksin, sillä Söderlångvikissä kävi paljon vieraita. Amos kuoli 82-vuotiaana. Hänet on haudattu Kemiön harmaakivikirkon läheisyyteen.

Säätiön omistuksessa on Andersonin 250 taulun kokoelma. Osa teoksista on esillä Söderlångvikin kartanon sisätiloissa. Sisustus on tyyliltään klassinen. Huonekalut ovat pääasiassa tyylihuonekaluja. Ensimmäisessä kerroksessa on ruokasali, musiikkihuone ja avara pylväshalli. Eteishallin viereisessä muotokuvahuoneessa on esillä valokuvanäyttely, joka kertoo kartanon omistajan elämästä. Yläkerrassa on Andersonin työhuone. Kartano on avoinna vain kesäisin.

Osoite: Amos Andersonvägen 2, Dragsfjärd.

www.soderlangvik.fi

kemio4

Björkbodan lukkomuseo


Pieni, mutta nostalgiaa täynnä. Björkbodan lukkomuseo herättää mieliin muistoja. Esille laitetut vanhat lukot, helat ja avaimet vaikuttavat kovin tutuilta ollakseen museoesineitä. Museo toimii 1840-luvun työväenasunnossa.

Björkbodassa valmistetut lukot ovat olleet tärkeä osa suomalaista talonrakennusperinnettä. Monet kodit on turvattu Bodan varmuuslukoilla. Björkbodan Lukkotehtaan historia liittyy kiinteästi paikalliseen ruukkihistoriaan. Björkbodan ruukki perustettiin vuonna 1732. Toiminta jatkui aina vuoteen 1866, jonka jälkeen perinteinen raudanvalmistus loppui Björkbodassa kokonaan.

Maalarimestari Ulrik Palmu osti ruukin ja aloitti lukkojen valmistuksen vuonna 1887.

Vuonna 1904 Edvard Frisk osti tehtaan Palmulta. Lukkojen ohella valmistettiin heloja, verhotankoja, sälekaihtimien osia ja erilaisia tuotteita maanviljelyksen tarpeisiin, kuten äkeitä ja kuivureita.

Björkbodan lukkotehdas oli Friskin perheen omistuksessa vuosikymmenien ajan, kunnes se siirtyi Oy Wärtsilä Ab:n omistukseen vuonna 1977. Sen jälkeen tehdas muutettiin nykyaikaiseksi lukonvalmistajaksi. Nykyisin mekaanisiin lukkorunkoihin erikoistunut Björkboda on osa Abloyta.

Osoite: Björkboda, Kemiönsaari. Seuraa opasteita.

www.bruksmuseum.fi

kemio5


Taalintehtaan ruukkimuseo



Taalintehdas on kehittynyt 1600-luvulla perustetun masuunin ympärille. Raudanvalmistuksen perinteet ovat yhä aistittavissa. Paljon on nimittäin säilynyt yli kolmensadan vuoden ajalta. Taalintehdas on veneilijöiden suosiossa. Heitä on vastassa heti satamassa empiretyyliset rantamakasiinit 1800-luvulta. Jatsin ystävät saapuvat Taalintehtaalle heinäkuussa, jolloin täällä järjestetään Baltic Jazz -festivaalit.

Taalintehtaan masuunin toiminta alkoi vuonna 1686 ruotsalaisen Daniel Faxellin saatua luvan raudan valmistukseen. Jalostettava rautamalmi tuotiin laivalla Ruotsista. Vaatimattomasta alusta kehittyi vuosien myötä ja useiden omistajavaihdosten jälkeen Suomen suurin rauta- ja terästehdas. Moniin muihin Suomen ruukkeihin verrattuna erikoista on se, että toiminta on Taalintehtaalla jatkunut pidempään kuin muualla.

Museovirasto on määritellyt Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Täältä löytyvät yhä kuonatiilestä eli slagitiilestä rakennetut sataman yksitoista hiiliuunia, verstas ja tehdasrakennukset. Masuunialueen tuntumassa toimii Taalintehtaan ruukkimuseo, jossa esitellään muun muassa vanhoja työtapoja ja alueen pienoismalli.

Osoite: Tullinmäentie 7, Taalintehdas.

www.bruksmuseum.fi

kemio6

Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukka


Sinisimpukan luontokeskus sijaitsee hieman syrjässä. Vierailu Metsähallituksen paljon kiitosta saaneessa Saaristomeren kansallispuiston opastuskeskuksessa on kuitenkin elämys. Sinisimpukka sijaitsee lähellä merenrantaa, joten osa vierailijoista saapuu tänne kesäisin veneillään.

Sinisimpukassa perehdytään saaristoon, sen monipuoliseen eläimistöön ja kasvillisuuteen. Pysyvässä näyttelyssä voi maksutta tutustua saaristolaiskulttuuriin sekä luontoon niin veden ylä- kuin alapuoleltakin. Lintuluodolla voi nähdä useimmat saaristolintumme merikotkasta ruokkeihin. Sisätiloista löytyy myös murtovesiakvaario.

Suurimmat vierailijaryhmät koostuvat luokkaretki- ja leirikouluryhmistä. Kesällä vakiovieraita ovat myös alueen mökkiläiset ja heidän vieraansa. Sinisimpukka on avoinna myös talvisin.

Luontokeskuksen piha-alueelta lähtee 700 metriä pitkä geologinen luontopolku. Se esittelee Suomen geologista historiaa vuosimiljoonien takaa nykypäivään asti.

Osoite: Meripuistontie 25930, Kasnäs.

www.luontoon.fi

kemio7