Kaupunginteatteri


Suomen ykkösmesta - joskus 1970-luvulla


Se oli muistaakseni 1970-lukua, kun seisoin pitkän jonon päässä Turun Kaupunginteatterin kupeessa. Jonon pää oli nykyisen Hämähäkkitontin kohdalla. Kolmen tunnin jonottamisen jälkeen pääsin teatterin lippuluukulle. Kaikki näytännöt ovat loppuunmyytyjä, totesi lipunmyyjä. Edellinen sai viimeisen tiketin.

 teatteri1

 

Kalle Holmbergin ja Ralf Långbackan johtajakausilla 1970-luvulla Kaupunginteatterilla oli ennennäkemätön noste. Vaikka kaikki eivät ehkä tykänneet muutamien esitysten poliittisesta sävystä, saivat turkulaiset nauttia maan parhaiden näyttelijöiden aikaansaannoksista. Kirsikka kermakakun päällä oli ikimuistoinen Seitsemän veljestä.

Kaupunginteatterin synty ajoittuu vuoteen 1946, kun Turun Teatteri ja Turun Työväen Teatteri yhdistyivät. Sodan jälkeen taloustilanne oli vaikea. Yhdistyminen oli järkiratkaisu. Tuloksena oli Suomen ensimmäinen täysikunnallinen teatteri. Näytännöt aloitettiin Alvar Aallon suunnittelemassa Puutarhakadun Maalaistentalossa. Tulipalon seurauksena teatteri siirtyi väliaikaisesti evakkoon Turun konserttitaloon.

Osa turkulaisista muistaa vielä, miten nykyisen teatterirakennuksen alueella oli 1950-luvun lopulle asti Makasiinikortteli. Se palveli Ylistä höyrylaivasatamaa varasto- ja teollisuusalueena. Määräys oli, että varastojen julkisivun piti olla koristeellinen. Makasiinit olivatkin hienoa, olihan niistä suurimman osan suunnitellut empirearkkitehti Pehr Johan Gylich.

Nykyinen Aurajoen rantaan rakennettu teatteritalo valmistui tälle paikalle vuonna 1962. Eikä siinä kaikki. Itärannalle nousi yhdeksänkerroksinen valtion virastotalo sekä mäen päälle Samppalinnan maauimala.


teateeri5

Harva tietää, miten Kauppatorin laidassa sijainnut hotelli Phoenix liittyy nykyiseen teatterirakennukseen. Wäinö Aaltonen lahjoitti Turun kaupungille kipsisen Aleksis Kiven pään. Se valettiin pronssiin ja asetettiin hotelli Phoenixin edustalle. Hotelli purettiin 1950-luvun lopulla. Konserttitalon sisätiloihin väliaikaisesti siirretty Aleksis Kivi muutti nykyiselle paikalleen Kaupunginteatterin eteen rakennuksen valmistuttua.

Teatteritalon sataman puoleisella edustalla, Itsenäisyyden aukion laidassa on Erkki Melajan ja Terho Sarkian suunnittelema Soihtu-monumentti. Kutsukilpailun voittanut teos esittää tekijöidensä mukaan Suomen itsenäisyyden soihtua. Vuonna 1974 paljastettu suihkukaivorakennelma on iltaisin valoefektein tehostettuna kaunis näky.

teatteri3

Itsenäisyyden aukion viimeisin muistomerkki on omistettu jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothille. Pitkän elämän elänyt sotaveteraani oli vuosikymmenien ajan Linnanjuhlien vakiovieras. Sotaveteraanien keulakuvasta, Mannerheimin ristin ritarista, tuli eräs arvostetuimmista suomalaisista merkkihenkilöistä.

Taiteilija Herman Joutsenen suunnittelema punagraniittiseen kivipaasiin upotettu pronssilaatta kuvaa todellista tapahtumaa. Kenraali Ehrnrooth on tarkastamassa omaa rykmenttiään Karjalan kannaksella vuonna 1944.

Jyrkkänä vastakohta kenraalin muistomerkille on Itsenäisyyden aukion poptaiteeseen liittyvä koboltinsininen Carro Celeste, vuonna 1995 turkulaisten äimisteltäväksi ilmestynyt ympäristötaideteos. Italialainen taiteilijan Mariella Bettinesschin Taivaallinen vaunu viittaa Otavan tähtikuvioon. Pyörien päälle asetetun kulkuneuvon symboliikka on vaikeasti tulkittavissa. Kauniina kesäpäivänä se toimiikin pussikaljaporukan istuimena. Taiteilija Pepe Gonzales kohautti jo 1990-luvun puolivälissä kommentoimalla silloista veistoskaupunkihanketta "iskemällä" jättimäisen kirveen teokseen.


 

teatteri4