Suomen Turku julistaa joulurauhan


Piilossa yleisöltä kulissien takana kontataan

 
Tilanne on koominen. Makaan kameroineni pitkälläni Brinkkalan talon lattialla. Varon visusti, että minusta ei näy vilaustakaan tuhatpäiselle yleisölle.

rauha1



Se on saapunut Turun Vanhalle Suurtorille seuraamaan perinteistä joulurauhan julistusta. Kansliapäällikkö Jouko K. Lehmusto (viimeisen kerran vuonna 2012) valmistautuu astumaan yleisön eteen Brinkkalan talon parvekkeelle. Hän tulee olemaan muutaman minuutin ajan Suomen seuratuin mies.

Vieressäni lattialla konttaa kulttuurikeskuksen palveluesimies Jussi Flykt (nyt eläkkeellä). Hän laskee Turun tuomiokirkon kellonlyöntejä. Kun kahdestatoista lyönnistä yhdeksäs kajahtaa, Jussi Flykt käy avaamassa parvekkeen ovet - yhä lattialla ryömien. Yleisön tulee nähdä vain joulurauhan julistaja. On alkamassa tapahtuma, jonka juuret ulottuvat 1300-luvulle.

Joulurauhan julistus televisioidaan useaan maahan ja sitä seuraa paikan päällä tuhansia ihmisiä. Silti tapahtuman tärkeimmät henkilöt, julistaja Jouko K. Lehmusto ja avustaja Jussi Flykt, ottavat yllättävän lunkisti. Vielä varttia ennen H-hetkeä miehet siemailevat jouluglögiään ja juttelevat niitä näitä uteliaan toimittajan kanssa. Rautahermoisia miehiä, otaksun.

- Homma sujuu rutiinilla, mutta jokainen kerta on silti ainutlaatuinen, muistuttaa kansliapäällikkö Jouko K. Lehmusto. Vieressä seisoo edellinen monivuotinen joulurauhan julistaja kansliapäällikkö Paavo Heinonen.

rauha2

 

Vaikka koko toimitus on ohi muutama minuutissa, on seremonian onnistumiseksi tehty valmistelutöitä jo syksystä alkaen. Monta asiaa pitää varmistaa ennen kuin kaikki on kunnossa. Silti on aina mahdollista, että jokin menee pieleen. Tärkeintä on tapahtumaan osallistuvien ihmisten välinen yhteistyö.

- Monella mukana olevalla on jo vuosien kokemus. Se helpottaa huomattavasti ohjelman läpiviemistä, kertoo Jussi Flykt.

Joulurauhajulistuksen seremoniamestari on hyvissä ajoin yhteydessä poliisiin, joka tilaisuuden järjestyksen ylläpidon lisäksi tarkkailee liikennettä. Kriittisellä hetkellä lähikorttelissa ohi jyristävä rekka voidaan pysäyttää. Palolaitoksen tulee sulkea Brinkkalan talon herkät automaattiset palohälyttimet, koska juhlaseremonian aikana ikkunoilla poltetaan tovin oikeita kynttilöitä. Parvekkeen harvoin auki olevat ovet tarkistetaan moneen kertaan, jotta ne aukeavat kunnolla.

 

Joulurauhajulistuksen kulku

Tapahtuman ohjelma alkaa aattona hyvissä ajoin ennen Turun tuomiokirkon kello kahdentoista lyöntejä. Kaikki tapahtuu sekuntiaikataulun mukaisesti. Moni seremoniassa mukana oleva vilkuileekin alinomaa hermostuneesti kelloonsa. Ylimääräiseen virheeseen ei ole mahdollisuutta.

Laivaston soittokunta ja mieskuoro Laulun ystävät aloittavat joululauluilla puoli tuntia ennen joulurauhan julistusta. Lopuksi soivat Koska meillä on joulu ja Ratsuväen marssi. Kello 11.57 lauletaan virsi Jumala ompi linnamme.

Tuomiokirkon kellon lyödessä kaksitoista kajahtaa Marskin hopeatorvet. Brinkkalan talon parvekkeen ovet avautuvat, kansliapäällikkö Jouko K. Lehmusto astuu esiin ja konttaava avustaja varmistaa tuulisella säällä tiiliskivillä ovien auki pysymisen. Seuraavaksi kansliapäällikkö julistaa joulurauhan suomeksi ja ruotsiksi. Siitä suoriuduttuaan hän poistuu parvekkeelta ja avustaja sulkee kontaten parvekkeen ovet. Tilaisuus päättyy Maamme -lauluun ja Porilaisten marssiin.

rauha3

 

Joulusta tärkeä matkailubrändi


Suomalainen joulu, joulupukki ja valkoiset kinokset on matkailubrändi, jonka suosio kasvaa vuosi vuodelta. Suosituin joulumatkakohde on joulupukin kotipaikkana tunnettu Lappi.

Joulumatkailussa liikkuu iso raha. Ulkomailta saapuu Suomeen vuosittain kymmeniä tuhansia joulumatkailijoita. Rovaniemen, Ivalon, Kittilä ja Enontekijän lentokentille laskeutuu joulun aikaan charter-koneita lähes solkenaan. Parhaimpina vuosina lähes 400 konetta. Tosin yleismaailmallisen laman ansiosta useita lentoja on nyt peruttu, mutta joka vuosi tuhannet uudet matkailijat löytävät Suomen joulun. Britit ovat tilastoykkösiä. Heitä yöpyy joulukuussa Lapin hotelleissa jopa enemmän kuin suomalaisia.

Eniten kasvua on tapahtunut venäläisten matkailijoiden määrässä, mutta he saapuvat pääasiassa Lappiin vasta tammikuussa. Venäläiset tulevat silloin oman kalenterinsa mukaiseen joulun ja uudenvuoden viettoon. Ulkomaalaisten kirjoja täydentävät ranskalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja hollantilaiset joulumatkailijat.

Joulukaupunki Turku ei pyri kilpailemaan Pohjois-Suomen turistipaikkojen kanssa. Valkoiset hanget, poroajelut ja eksoottinen kaamosajan Lappi houkuttelee luonnosta ja joulupukista kiinnostuneita matkailijoita. Turku hakee joulutunnelmaa historiastaan, perinteitä vaalien ja aitoa joulutunnelmaa luoden. Saapuihan muiden kulttuurivaikutteiden tapaan myös keskieurooppalainen jouluperinne Suomeen Turun kautta. Suomen vanhin kaupunki tarjoaa jouluajan vietolle upeat kulissit.


rauah4

Turussa lukuisat tapahtumat johdattavat joulun odotukseen perinteeksi muodostuneilla seremonioilla Vanhan Suurtorin joulumarkkinoista joulurauhan julistukseen. Turku on onnistunut joulumatkailussa Lapin tavoin, sillä ulkomaalaisten ja kotimaisten vieraiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Turkulaiset hotellit täyttävät joulumatkailijoista.


Lisätietoa


www.joulukaupunki.fi

www.turkutouring.fi



rauha5

 

Turku ansaitsee Joulukaupunki-arvonimen


Joulurauha on julistettu Turussa jo satoja vuosia, joten vuonna 1996 kaupunginhallitus päätti julistaa Turun viralliseksi Joulukaupungiksi. Yksipuolisesti. Etenkin ne ihmiset, jotka olivat nähneet ja kokeneet keskieurooppalaisen joulutunnelman, hymähtivät koko ajatukselle. Minä mukaan lukien. Saksassa monessa pikkukaupungissakin on idyllisempi tunnelma kimaltelevine joulutoreineen kuin Turussa. Lähes joka pikkukylälläkin on omat joulutorinsa.

Saksassa torit eivät ole vain saksalaisille itselleen, vaan ulkomaalaisia matkailijoita saapuu joka vuosi bussilasteittain nauttimaan joulun tunnelmasta. Suurimpien kaupunkien joulumarkkinoilla käy miljoonia matkailijoita ympäri maailmaa.

Turun virallisen joulukadun, Yliopistokadun, sadat jouluvalot kalpenevat esimerkiksi Nürnbergin tuhansien ja taas tuhansien jouluvalojen tuikkeessa. Myyntikojuakin on siellä vieri vieressä. Saksassa joulutoreille mennään todella ostamaan edullisia herkkuja ja aitoja käsityöntuotteita. Suomessa joulumarkkinoilla lähinnä kauhistellaan ylihintaisia tuotteita.

Mutta, nyt täytyy tunnustaa, että Turussa eri tahojen yhteistyö ja uurastus on saanut paljon aikaa. Kehitys on suuri. Vankka todiste siitä on Turkuun jouluna saapuvien matkailijoiden suuri määrä. Pelkästään Ruotsista saapuu satoja laivaristeilymatkailijoita. Venäläisten määrä on Joulukaupungin ansiosta jatkuvasti lisääntynyt.

Vuosi sitten vietin itse poikkeuksellisen joulun. Seurasin Turun, Suomen virallisen Joulukaupungin viettoa aamusta yömyöhään. Aloitin aamuvarhaisella Kauppahallin perinteisellä aaton joulujuhlalla. Jatkoin joulurauhanjulistuksesta yömessuun ja päätin antoisan aattoni Portsa-pubissa. Siellä on ollut pitkään traditio, jossa aattoiltana karaoken keskeyttää hengellinen jouluaiheinen tilaisuus. Mikaelin seurakunnan kirkkoherra tuo keskiyöllä musikaalisen joulutervehdyksen hieman erilaista joulua viettävälle pubiväelle.

Monipuolinen Turku on Joulukaupunki-arvonimensä ansainnut.