Jalkapallomuseossa muistot heräävät


Valkeakoskella futisperinteet ovat pitkät

 

Hyvä tietokilpailukysymys: Mikä joukkue on voittanut eniten jalkapallon Suomen mestaruuksia? Vastauksen ja paljon muutakin kotimaiseen futikseen liittyvää löytää Valkeakoskella sijaitsevasta Suomen Jalkapallomuseosta.

jalka1

Ei ole sattumaa, että jalkapallomuseo löytyy juuri Valkeakoskelta. Toki museoajatuksen taustalla liki 20 vuotta sitten olivat paikalliset futisvaikuttajat, mutta tehdaskaupunki Valkeakoski tunnetaan muutenkin jalkapalloperinteistään. Huolimatta siitä, että paikkakunnan ylpeys, Haka, on viime vuosina rämpinyt pääsarjatasolla. Seuran menestys on kuitenkin historiansa aikana ollut mainio. Siitä on todisteena yhdeksän Suomen mestaruutta.

Patruunan suojeluksessa


Valkeakosken kotimaiseen jalkapalloiluun keskittynyt erikoismuseo sijaitsee vanhassa paperitehtaan tiloissa. Museon kupeessa tehtaan tuoksut ja taivaisiin kohoavat piiput kertovat, miten tehdas ja jalkapallo ovat yhdistäneet valkeakoskelaisia jo vuosikymmenien ajan. Paikallisille vuorineuvos Juuso Walden on synonyymi sanoille paperitehdas, työpaikka ja jalkapallo. 

Waldenin ansiosta Valkeakoskella puoliammattilaisuus oli mahdollista vuosia aikaisemmin kuin muualla Suomessa. Walden opiskeli nuorena Englannissa ja ihastui sikäläiseen jalkapalloon. Vuonna 1932 Walden aloitti työt isänsä perustamassa Yhtyneiden Paperitehtaiden palveluksessa edeten aina toimitusjohtajaksi asti. Englantilaisen esikuvansa mukaan jalkapallolla oli erikoisasema hänen johtamassaan yrityksessä.

Työt seis ja miehet kesken duunipäivän jalkapalloharjoituksiin, kuului Juuso Waldenin määräys Jugoslavian presidentin Titon vieraillessa tehtaalla. Patruuna halusi esitellä arvovieraalleen oman jalkapallojoukkueensa sekä firman tunnetuimman myyntimiehen ja  pelaajan, Juhani Peltosen

Juuso Walden sijoitti isoja summia rahaa Valkeakosken Hakan toimintaan. Tehtaan kirjoilla olleet pelaajat saivat nauttia eduista, joista muut kotimaiset pelaajat eivät edes uneksineet. Tehdasjoukkue harjoitteli työajalla, palkka juoksi kilpailumatkojenkin aikana ja useilla pelaajilla oli yhtiön luovuttama ilmainen asunto. Ottelut pelattiin tehtaan omistamalla kentällä, jossa oli maan ensimmäiset keinovalot. Vuonna 1936 valmistut Tehtaan kenttä on yhä Valkeakosken Hakan kotiareena.





jalka2

Legendojen pelipaitoja


Jalkapallomuseo avasi ovensa vuonna 1993. Puuhamiehinä toimivat Aimo Pulkkinen, Mikko Rikkonen, Esko Malm, Juhani Peltonen ja Jaakko Rautalin. Jälkimmäistä lukuun ottamatta kaikki ovat entisiä Hakan pelaajia. Valkeakoskelaisista juuristaan huolimatta Suomen Jalkapallomuseo keskittyy monipuolisesti suomalaiseen yli satavuotiseen jalkapallohistoriaan.

Jalkapallomuseon kanssa samassa rakennuksessa toimii kaupungin omistama Myllysaaren museo. Jalkapallon ystävä nousee kuitenkin vanhalla hissillä rakennuksen kolmanteen kerrokseen, futisfriikin paratiisiin.

- Aikaa kannattaa varata, sillä nähtävää on paljon. Museon kokoelmissa on peliasuja ja -varusteita, useita mitaleja, pokaaleja ja muistoesineitä, kertoo Suomen Jalkapallomuseon ry:n puheenjohtaja Ari Sirén.

Museon kokoelmat ovat syntyneet vähitellen. Itse asiassa sana ”museo” on hieman harhaanjohtava, sillä esillä on myös uudempaa esineistöä, kuten Jari Litmasen, Mikael Forssellin ja Jussi Jääskeläisen pelipaitoja.

- Yhtenä erikoisuutena on Sami Hyypiän Liverpoolin aikainen pelipaita, johon Samin nimi on kirjoitettu väärin. ”Hypia” suostui pelaamaan tällä paidalla vain yhden pelin, ja nyt tämä keräilyharvinaisuus on täällä nähtävänä, kertoo Ari Sirén.

Katse kiinnittyy oitis presidentti Niinistön nimellä varustettuun pelipaitaan. Se on ajalta, jolloin valtion päämiehemme oli Suomen Palloliiton puheenjohtaja, sen julkkiskeulakuva. Tosijalkapallon ystäville mallinukkien päälle vedetyt Suomen mestaruuksia voittaneiden joukkueiden peliasut ovat mielenkiintoisimpia. Joukosta löytyy FC Interin ja Turun Palloseuran tutut raita-asutkin. On myös mielenkiintoista nähdä, miten välineet, kuten pallot ja jalkineet ovat vuosikymmenien aikana kehittyneet. Osa ehkä muistaa vielä, miltä tuntui, kun raskas märkä pallo osui mäntti edellä otsaan.

Jalkapallomuseon pääpaino on kotimaisissa pelaajissa ja seuroissa. Maajoukkue jää vähemmälle. Eikä ihme, onhan maajoukkueen menestys ollut toistaiseksi vaatimatonta. Mestaruuspytyt puuttuvat. Sen sijaan suomalaisten seurojen ja yksittäisten pelaajien saamia mitaleja ja pokaaleja on esillä runsaasti.

- Niitä on ehkä liikaakin, sillä tärkeimmät hukkuvat helposti sekaan. Museon arvokkaimpia esineitä lienevät Viipurin Susien saamat palkinnot, onhan niistä osa jo autonomian ajalta, kertoo Ari Sirén.

Pikantti erikoisuus on sodan jälkeen valvontakomission myöntämä viisumi Viipurin Susille joukkueen Ruotsin matkaa varten. Siihen on kirjattu muun muassa pelaajien silmien väri ja lähiomaiset puolisoineen ja lapsineen. Jälkimmäiset kirjattiin pelaajan mahdollisen ulkomaille loikkauksen vuoksi. Erikoisuus on myös jalkapallovaikuttaja Eero Poroilan satoja jalkapalloaiheisia solmioita käsittävä kokoelma. Niitä on kertynyt viidestä eri maanosasta.

Niin, ja se eniten Suomen mestaruuksia voittanut seura. Se ei ole Valkeakosken Haka, vaan Helsingin Jalkapalloklubi (24 mestaruutta).
 

 


jalka3




Suomalaisia urheilumuseoita

 

Jalkapallomuseo


Valkeakosken Jalkapallomuseo esittelee monipuolisesti suomalaista jalkapallohistoriaa.

Osoite: Kanavanranta 3, Valkeakoski.

Avoinna: Läpi vuoden, aukioloajat vaihtelevat päivittäin (kts. nettiosoite).

Pääsymaksu: 5 €.

http://suomenjalkapallomuseo.fi

Urheilumuseo


Suomen vanhin ja laajin urheiluaiheinen Olympiastadionilla sijaitseva museo esittelee monipuolisesti eri urheilulajeja. Museo omistaa useita harvinaisuuksia, kuten arvokisamitaleja, piikkareita ja kilpa-asuja. Museossa voi kokeilla myös omia taitojaan.

Osoite: Olympiastadion, Helsinki.

Avoinna: Ma-pe 11-17, la-su 12-16.

Pääsymaksu: 5 €.

www.urheilumuseo.fi

Jääkiekkomuseo


Tampereella sijaitseva jääkiekkoaiheinen museo avattiin vuonna 1979 Hakametsän jäähallilla. Nyt se on siirtynyt Museokeskus Vapriikin ajanmukaisiin tiloihin.

Osoite: Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Avoinna: Ti-su 10-18.

Pääsymaksu: 9 €.

http://vapriikki.net/jaakiekkomuseo

Hevosurheilumuseo


Ypäjällä sijaitseva erikoismuseo arkistoi, tutkii ja esittelee suomalaista hevosurheilua. Museon vanhimmat esineet ovat 1600-luvulta. Esillä on esimerkiksi olympiakisoihin ja raviurheiluun liittyviä esineistöä.

Osoite: Opistontie 10A2, Ypäjä.

Avoinna: Kesäkautena 4.5.–8.9. pe ja la klo 10–16, ryhmille kautta vuoden.

Pääsymaksu: 5 €.

www.hevosurheilumuseo.fi

Koripallomuseo


Vuonna 2009 avattu Kotkan Koripallomuseo esittelee suomalaisen koripalloilun historiaa. Vaihtuvateemaiset näyttelyt kertovat koripalloon liittyvistä henkilöistä, seuroista, pelaajista ja ilmiöistä.

Osoite: Kauppakeskus Pasaatin pohjakerros, Keskuskatu 10, Kotka.
Avoinna: ti-pe 11-17, la 10-16.

Pääsymaksu: Ilmainen.

www.koripallomuseo.fi

Hiihtomuseo


Lahden Salpausselän hyppyrimäen juurella sijaitseva Hiihtomuseo keskittyy talviurheiluun. Perusnäyttely kertoo suomalaisen hiihtourheilun vaiheista ja välinekehityksestä. Museossa voi kokeilla mäkihyppysimulaattoria, hiihtoa sisäladulla ja ampumahiihtoa infrapuna-aseella.

Osoite: Salpausselänkatu 8, Lahti.

Avoinna: Ti-pe 10-17, la-su 11-17.

Sisäänpääsy: 7 €.

www.lahdenmuseot.fi