Suomen Ilmailumuseo

Lentokoneista ja ilmailusta kiinnostuneen taivas

 Kukapa ei olisi pikkupoikana unelmoinut lentäjän ammatista. Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitseva Suomen Ilmailumuseo tarjoaa herkullisen elämyksen. Jo pelkästään esille asetettujen koneiden määrä on hämmästyttävän suuri. Vantaan Ilmailumuseo kestää vertailun muihin Euroopan vastaaviin ilmailumuseoihin. Ja miksei kestäisi, kuuluvathan Suomen Ilmavoimat ja Finnair lajissaan maailman vanhimpiin.

ilma1

Suomessa on kerätty talteen vanhoja koneita 1920-luvulta lähtien. Poikkeuksen tekee toisen maailmansodan jälkeinen aika, jolloin useimmat sotakoneet romutettiin. Valvontakomissiolla oli määräysvalta. Moni kone odotti kuitenkin varastoituna eri puolilla Suomea. 1960-luvulle tultaessa aika alkoi olla valmis ilmailumuseon avaamiselle. Tavoitteen toteuttamiseksi perustettiin Ilmailumuseoyhdistys. Tällä hetkellä toiminnasta vastaa ja museon omistaa Suomen Ilmailumuseosäätiö Ilmailumuseoyhdistys tukee sen toimintaa toiminnallisesti ja myös taloudellisesti. Museotoiminnan suurimmat taloudelliset tukijat ovat Finavia sekä Vantaan kaupunki. Opetus ja kulttuuri- sekä liikenne- ja viestintäministeriöt mahdollistavat rahoituksellaan museon toiminnan.

Käytävänäyttelystä uusiin tiloihin


Näyttelytoiminta sai alkunsa ahtaissa tiloissa vuonna 1972. Ilmailumuseoyhdistyksellä oli käytössään Helsinki-Vantaan lentoasemalla kapea käytävätila. Kokonaisten lentokoneiden sijoittaminen kyseiseen tilaan oli mahdotonta.

- Uudet asianmukaiset tilat valmistuivat Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyyteen vuonna 1981, kertoo Ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Janne Salonen, joka on pikkupojasta lähtien ollut kiinnostunut lentokoneista.

Vantaan Ilmailumuseon suojissa on noin 80 lentokonetta. Pääpaino on Suomen ilmailussa ja kotimaassamme käytetyissä koneissa. Mukaan on valittu sekä siviili- että sotilaskoneita. Myös tavalliset ilmailuharrastajat on huomioitu. Onpa sisätiloihin saatu mahtumaan isompiakin matkustajakoneita, esimerkiksi Douglas DC-3 ja Convair Metropolitan.

- Nyt tilat ovat täynnä. Uusia koneita tarjotaan jatkuvasti. Suunnitelmissa on museon laajennus, kertoo Janne Salonen.

Museon kokoelmiin kuuluu koneiden ohella kaikkea muutakin ilmailuun liittyvää esineistöä, kuten moottoreita, potkureita ja laskuvaroja. Nähtävänä on myös runsaasti ilmailuun liittyviä lehtiä ja kirjoja. Taitavasti tehdyt pienoismallit täydentävät näyttelyiden antia.

Talvella takki ylle


Vantaan Ilmailumuseon käytössä on kaksi suurta hallia. Näiden välissä sijaitsee niin sanottu välihalli, jossa järjestetään vaihtuvia teemallisia näyttelyitä. Perusnäyttelyhalleissa ei ole lämmitystä, joten talvella pitää pukeutua lämpimästi.

- Tasainen lämpötila olisi koneillekin ihanteellinen, mutta raha tätä toimintaa kuitenkin säätelee, harmittelee Janne Salonen.

Pikantin lisän ilmailumuseon antiin tarjoaa aidontuntuinen simulaattorilento. Miltä tuntuisi hypätä Messerschmitt Bf109 ohjaimiin ja kokeilla, miltä hävittäjälentäjästä tuntui toisen maailmansodan ilmataisteluissa. Vaihtoehtoisesti voi kokea simulaattorin avulla lentämistä kaksimoottorisella lentokoneella. Videotykkien avulla luodaan koneen aidot etu- ja sivunäkymät lentäjän ympärille. Simulaattorilennot tapahtuvat kouluttajan opastamana. Lysti ei ole ihan ilmaista, mutta elämys lienee sen väärti.

ilam2

VL Sääski II oli ensimmäinen Suomessa suunniteltu lentokone, joka päätyi sarjatuotantoon. Sääski-koneita valmistettiin 39 kappaletta Valtion Lentokonetehtaalla Suomenlinnassa. Niistä suurin osa meni Ilmavoimien käyttöön. Konetyyppi oli käytössä vuoteen 1943. Kuvassa oleva Sääski palveli Merilentolaivueessa ja poistettiin käytöstä vuonna 1936.


ilam3


VL Pyry (etualalla) on kaksipaikkainen harjoitushävittäjä. Sitä valmistettiin Tampereen Valtion Lentokonetehtaalla vuodesta 1939 alkaen. Kone palveli Ilmavoimien koulutuskoneena aina 1960-luvun alkuun asti. Kuvassa oleva Pyry valmistui vuonna 1939 ja se teki viimeisen lentonsa vuonna 1962. Yhteensä Pyryjä valmistettiin 40 kappaletta.

VL Viima II (taka-alalla) valmistettiin parikymmentä kappaletta 1930-luvulla. Ilmavoimat käyttivät konetyyppiä alkeiskoulukoneena vuoteen 1960 asti. Sen jälkeen osa koneista päätyi siviilikäyttöön. Kuvassa oleva Viima hankittiin Ilmailumuseolle Turun lentokerholta.

ilma4

Amerikkalaisvalmisteinen Convair CV 440 Metropolitan ilmestyi Suomen taivaalle 1950-luvulla. Konetyyppi oli Kar-Air OY:n ja AERO OY:n käytössä useita vuosia. Sitä käytettiin ahkerasti yhtiöiden Euroopan lennoilla. Kuvan Ilmailumuseoon sijoitettu Convair Metropolitan teki viimeisen lentonsa vuonna 1980.

ilma5

Vuonna 1953 ensimmäisen Suomeen tuotu helikopteri oli BELL 47D-1. Se oli aluksi Imatran Voiman ja Ilmavoimien yhteiskäytössä. Vuodesta 1957 kopteri oli vain Imatran Voiman omistuksessa. Sen viimeinen lento tapahtui vuonna 1976, jonka jälkeen kopteri luovutettiin Suomen Ilmailumuseolle.

Suomen ilmailumuseot


Vantaan Ilmailumuseo

Osoite: Tietotie 3, Vantaa.

www.ilmailumuseo.fi

Keski-Suomen Ilmailumuseo


Keski-Suomen Ilmailumuseo on Suomen Ilmavoimien museo Tikkakoskella. Päänäyttelyssä on pääasiassa lentokoneita, lentokonemoottoreita ja lentovarusteita, jotka ovat olleet käytössä Suomen Ilmavoimissa.

Osoite: Tikkakoskentie 125, Tikkakoski.

www.k-silmailumuseo.fi

Karjalan Ilmailumuseo

Etelä-Karjalan ilmailumuseo sijaitsee Lappeenrannan lentokentällä.  Museo koostuu kahdesta näyttelyhallista, joissa on näytteillä hävittäjäkoneiden lisäksi ilmailuun liittyvää pienesineistöä.

Osoite: Lentokentäntie 37. Lappeenranta.

www.karjalanilmailumuseo.fi

Karhulan Ilmailukerhon lentomuseo

Etelä-Karjalan ilmailumuseo sijaitsee Lappeenrannan lentokentällä.  Museo koostuu kahdesta näyttelyhallista, joissa on näytteillä hävittäjäkoneiden lisäksi ilmailuun liittyvää pienesineistöä.

Osoite: Kymin lentokenttä, Lentokentäntie 234, Kotka.

Halliportin Ilmailumuseo

Hallinportin Ilmailumuseossa on esillä lentokoneita ja lentomoottoreita, ilmavoimien pukuja eri aikakausilla, lentovarusteita sekä mittari-, ase- ja radiovarustusta. Museossa on esillä noin kymmenen lentokonetta, muun muassa Bristol Bulldog, VL Sääski ja Rumpler 6B.

Osoite: Haukilahdentie 3, Halli.

Päijät-Hämeen ilmailumuseo

Päijät-Hämeen Ilmailumuseota Vesivehmaan lentokentällä ylläpitää Lahden Ilmasilta.

Osoite: Lentotie 89, Vesivehmaa.

www.lahdenilmasilta.fi