Höyrylaiva Suomi seilaa Päijänteellä

Nostalginen matkailu on taas suosittua

 

Kaunis kesäpäivä. Lämpöä yli kaksikymmentä astetta. Lähes tyyni järvenpinta. Ystävällinen tervetulotoivotus. Laivan ämyristä raikaa Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani. Visselin vihellys. Täydellisen lomapäivän ainekset ovat valmiina.

sssuomi1


 

Aito ja alkuperäinen höyrylaiva s/s Suomi irrottaa köydet Jyväskylän Lutakon laiturista. Satama on Päijänteen pohjoisin matkustajasatama. Täältä on kesäisin matkustajalaivaliikennettä Lahteen, Jämsään, Suolahteen ja Viitasaarelle. Tarjolla on myös lyhyitä muutaman tunnin risteilyjä. Järviristeily on minulle, merenrannalla asuvalle, mielenkiintoista eksotiikkaa.  

Kiireettömyys on tullut muotiin. Matkaa voi tehdä suuremmin höntyilemättäkin. Nostalginen höyrylaivakulttuuri voi hyvin. Toista oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Laivaliikenne tyssäs samaan tahtiin, kun rakennettiin uusia maanteitä. Nyt valkokylkiset sisävesilaivat ovat jälleen mielenkiintoinen osa suomalaista järvimaisemaa.

Aidolla höyrylaivalla matkustaminen ei ole itsestään selvyys. Lyhenne s/s (steamship) laivan nimen edessä alkaa olla harvinaisuus. Silti Suomen Höyrypursiseuran rekisterissä on yhä yli 80 höyryalusta.


sssuomi2


 

 

Dieselmoottori korvasi höyrymoottorin

Höyrylaivojen aikakausi alkoi 1800-luvulla. Aluksi höyrykone oli laivassa vain purjeiden apuna mahdollistaen liikkumisen tyynelläkin säällä. Ensimmäiset höyrykoneet eivät yksinään riittäneet, koska ne olivat teknisesti vielä epäluotettavia ja niiden toimintasäde oli pieni. Ajallisesti höyrykoneiden tulo ajoittuu aikaan, kun puurunkoiset laivat vaihtuivat vähitellen metallirunkoisiin. Höyrylaivat olivat yleisiä vielä toiseen maailmasotaan asti. Sen jälkeen polttomottoreiden yleistyessä mäntähöyrykoneet vähitellen katosivat.

Nostalgisen höyrylaivakulttuurin elpymisen taustalla on usein höyrylaivoihin hurahtanut henkilö. Eräs heistä oli edesmennyt laivuri Hannu Hildén (1931-2000). Visionäärinä Hildén oivalsi, että jonain päivänä olisi muodikasta kulkea höyrylaivalla. Ei ehkä kiiruhtaen satamasta toiseen, vaan leppoisasti risteilen. S/s Suomi onkin siirtynyt jo vuosia sitten reittiliikenteestä risteilyihin. Satamapaikkana on Jyväskylä.

Hannu Hildén perusti vuonna 1963 laivayhtiön Päijänne-Risteilyt Hilden Oy:n. Toiminta aloitettiin hoitamalla vesibussiliikennettä Jyväskylän lähivesillä. Kesäasukkaita kuljetettiin mökeilleen ja nuorisoa Ainolan tanssilavalle. Vähitellen yrityksestä tuli todellinen perheyhtiö, sillä nyt työtä tehdään jo toisessa polvessa. Perheen lapsista Eija, Jukka ja Janne jatkavat isänsä jalanjäljillä. Laivaliikennettä hoidetaan koko Päijänteen alueella. Lähtösatamia ovat Jyväskylän ohella muun muassa Lahti ja Heinola

 

sssuomi3

 

Yli sata vuotta vanha alus

S/s Suomi rakennettiin tsaarin vallan aikana talvella 1906 Lehtoniemen konepajalla Lahdessa. Samassa paikassa oli jo vuosien ajan rakennettu suurin osa Päijänteen alueen laivoista. Vesilaskusta on jäänyt muistoksi vanha valokuva, joka on nykyisin esillä s/s Suomen sisätiloissa. Aluksen ensimmäiseksi omistajaksi mainitaan Päijänteen Laiva Osakeyhtiö.

Moni Suomen rannikko- ja sisävesillä liikkunut höyrylaiva varustettiin myöhemmin dieselmoottorilla. Loput romutettiin. S/s Suomi oli vuosien ajan lähes hylättynä. Hannu Hildén pähkäili tovin aluksen ostamista. Kaupat tehtiin ja s/s Suomi kunnostettiin ja historiallinen laiva sai uuden elämän. Samalla alkoi myös Päijänteen laivaliikenteen elpyminen. Yli sata vuotta vanha alus on ehkä iän puolesta vanha, mutta s/s Suomi on hyväkuntoinen vanhus.

- Alus pysyy paremmassa kunnossa, kun se on säännöllisesti käytössä. Laivassa on alkuperäinen höyrykone. Varaosia ei ole enää saatavissa, vaan ne on tehtävä. Vanha tekniikka nostaa kustannuksia. Polttoaineen kulutuskin on monin verroin suurempi kuin uudemmissa aluksissamme, kertoo konemestari Jukka Hildén.

Vuosikymmenien aikana s/s Suomi on kokenut rakenteellisia muutoksia. Tavarankuljetus on päättynyt. Pääpaino on risteilyasiakkaiden tarpeet. Tilaa on 199 matkustajalle. Aluksen nykyaikainen keittiö mahdollistaa nälkäisille monipuolisen ruokailun. Anniskeluoikeudet takaavat janoisille riittävästi juotavaa.

Aikoinaan reittiliikenteessä matkustajat jaettiin ensimmäiseen ja toiseen luokkaan. Jukka muistaa, miten vielä 1980-luvulla eräs rouva oli astunut laivaan matkalippu kädessään ja kysynyt, pääseekö tällä lipulla yläkannelle, ensimmäiseen luokkaan.

 

sssuomi4

 




Konehuoneen kuumuudessa

Monitoimimies Jukka Hildénin vastuulla on s/s Suomen konehuone. Ulkopuolisilla ei ole menemistä ilman lupaa Jukan vesirajan alapuolella sijaitsevaan valtakuntaan.

- Tämä on Suomessa Lahden Lehtoniemen konepajalla rakennettu kaksimäntäinen kone. Hevosvoimia saa noin parisataa. Sillä aluksen matkanopeus on riittävä, noin kuusi solmua, kertoo Jukka Hildén.

Konemestarilla on toki kuulosuojaimet käytössään, mutta meteli konehuoneessa ei ole niin kova kuin etukäteen voisi olettaa. Höyrylaiva kulkeekin sisävesillämme lähes äänettömästi. Matkan aikana konemestarin tärkein tehtävä on koneen osien voitelu ja mittareiden tarkkailu. Voiteluöljyä kuluukin kesän aikana runsaasti.

sssuomi5


Komentosilta on laivan kipparin Jarkko Pyykkösen vastuualuetta. Alkuaikoihin verrattuna ohjaamo on täyttynyt nykyaikaisella tekniikalla. Perinteisen merikortin rinnalle on tullut tietotekniikka. Muun muassa laivan sijainnin voi tarkistaa tietokoneen näytöltä. On sentään eräs asia, joka ei ole muuttunut. Kipparin käskyt välittyvät komentosillalta konehuoneeseen vanhalla perinteisellä tavalla. Konemestari säätää aluksen vauhdin ylhäältä telegrammin avulla tulevien pyyntöjen mukaan.

Kippari Jarkko Pyykkösen työ eroaa melkoisesti avomerikipparin työstä. Ruoria saa tiukissa mutkissa kääntää tuon tuosta. Välillä ajetaan ahtaissa salmissa rantoja viistäen. Matalimpien siltojen kohdalla mastoa pitää laskea alas. Linjatauluja ei saarissa juurikaan näy. Vastaantulevia veneilijöitäkin on enemmän kuin mihin on tottunut aavalla merialueella. Järviristeilyt kestivät aikoinaan koko päivän, nyt vain pari kolme tuntia. Ihmisten ajankäyttö on muuttunut kiireisemmäksi.

 

S/s Suomi

Rakennusvuosi: 1906.

Rakennuspaikka: Lehtoniemen konepaja, Lahti.

Pituus: 32 m.

Leveys: 7 m.

Syväys: 2,50 m.

Höyrykoneen tyyppi: Compound-höyrykone.

Koneen teho: 200 hv.

Kotisatama: Jyväskylä.

Liikennöinti: Risteily- ja tilausliikenteessä Jyväskylästä.

Matkustajia: 199.

Varusteet: Ravintola, näköalabaari, pub ja kahvila.

Lisätiedot: www.paijanne-risteilythilden.fi