Ett Hem on unohdettu helmi

Näin kaupungin kerma asuivat vuosisata sitten

 

Mukavaa, kun ehditte tulemaan. Teillä täytyy olla taitavaa palvelusväkeä, kun tähän aikaan vuodesta kaikilla on aina niin kiire. Minä olen konsulinna Hélène Jacobsson. Tunnette varmaan minut juhlista, joihin olette osallistuneet täällä Turussa. Mieheni Alfred ei ole nyt valitettavasti kotona.

hem1

Hélène Jacobsson on varakkaan turkulaisporvarin Alfred Jacobssonin puoliso, loistavana emäntänä ja seurapiirielämän keskushahmona tunnettu hienostorouva. Anni Mannevaara eläytyy konsulinnan rooliinsa täydellisesti. Hänen draamaopastuksensa avulla Ett Hem -museon vieraat pääsevät tutustumaan viime vuosisadan alun turkulaiseen porvaristaloon. Jo eteisessä ennen salonkiin siirtymistä taloudenhoitaja Rauha (Eveliina Tuulonen) ohjaa uteliaat vieraat ystävällisesti peremmälle.

- Olemme nyt salongissa. Tämä on meidän edustushuoneemme, jossa otetaan vieraat vastaan. Täällä on kauniit kustavilaiset huonekalut. Olen juuri maalauttanut ne kullanväriksi, jotta sopisivat paremmin huoneen empire-sisustukseen. Olivat hieman epämuodikkaita harmaanvärisinä, kertoo talon emäntä Hélène Jacobsson ensimmäiseksi vierailleen.

Porvarisperheen testamentti


Alfred ja Hélène
Jacobsson kuuluivat Turun kaupungin kermaan 1900-luvun alkupuolella. He testamenttasivat omaisuutensa ja kotitalonsa Åbo Akademi -säätiölle. Pariskunnan kuoleman jälkeen lahjoittajien kaksikerroksinen Hämeenkadulla sijainnut empiretalo avattiin kotimuseona vuonna 1932. Kyseinen rakennus ei kuitenkaan enää ole olemassa. Alkuperäisen kotimuseon kokoelmat ovat nykyisin nähtävänä Turun tuomiokirkon takana Piispankadun puisessa empirerakennuksessa.

- Mieheni Alfred on niin kovin kiireinen. Hän hoitaa liiketoimiaan muun muassa matkustamalla paljon. Alfred on useita kuukausia vuodessa Englannissa. Aina kun hän palaa kotiin, hän tuo mukanaan uusia muodikkaita huonekaluja, kertoo Hélène Jacobsson.

Konsulinnan tehtäväksi jäi edustaminen, juhlien järjestäminen ja kodin sisustaminen. Jacobssonien koti onkin sisustettu antiikkiesineillä eri aikakausilta. Talossa on esillä useita tyylisuuntia tarjoten oivan läpileikkauksen, miten turkulainen porvariskoti oli sisutettu itsenäisyytemme alkutaipaleella.

- Yritän seurata muotia. Siksi omassa huoneessani on jugend-tyyliset sohvat ja pöydät. Olemme hankkineet niitä Bomanin tehtaalta Turusta ja Tukholmasta. Onkos teillä kellään Turussa jo kulmasohvaa? Ei ole, niin arvelinkin. Kulmasohva on nyt niin muodikasta. Kokolattiamatotkin ovat uusinta muotia. Haluaisin niitä lisää, mutta mahtaakohan Alfred suostua ostamaan, kun ne ovat niin kovin kalliita, arvelee Hélène Jacobsson.

hem2


Muutto uusiin tiloihin


Jakobssonien alkuperäinen koti Hämeenkadulla oli vielä komeampi kuin nykyinen Piispankadun museokoti. Vuonna 1932 avattu Hämeenkadun museo jouduttiin kuitenkin sulkemaan sotien jälkeen. Pula-ajan johdosta rakennuksen ylin kerros vuokrattiin muihin tarkoituksiin. 1950-luvulla Jacobssonien koti oli niin huonossa kunnossa, että se päätettiin purkaa. Åbo Akademille testamentattu kodin sisutus varastoitiin ja osa jäämistöstä sijoitettiin Åbo Akademin tiloihin. 

Pian heräsi kuitenkin ajatus museon uudelleen järjestämisestä. Korvaavat tilat löydettiin Piispankadun puisesta päärakennuksesta. Tosin se oli huomattavasti vaatimattomampi kuin Jacobssonien Hämeenkadun asunto. Museon jälleenvihkiminen tapahtui vuonna 1965.

- Olemme mieheni Alfredin kanssa suunnitelleet, että kodistamme tulee myöhemmin museo. Voimme ehkä testamentata omaisuutemme jollekin taholle, joka huolehtii siitä kuolemamme jälkeen. Minä harrastan huonekalujen ja antiikin keräilyä. Victor Westerholm on meidän hyvä ystävämme. Hän on Turun Taidemuseon johtaja. Hän on maalannut meille paljon kauniita kesämaisemia Ahvenanmaalta. Victor on meidän taitteellinen neuvoantajamme, kun ostamme maalauksia.


hem3


 

Kuuluisimmat taiteilijat edustettuina

Jacobssonien kodin seinillä on useita arvotauluja. Kokoelmista löytyy Albert Edelfeltin, Hjalmar Munsterhjelmin, Tyko Sallisen, Louis Sparren, Ville Vallgrenin ja Akseli Gallen-Kallelan töitä. Alfredia esittävän komean kipsisen muotokuvan on tehnyt Felix Nylund.

- Tämä maalaus on nuoren, vasta 16-vuotiaan tytön, Helene Schjerfbeckin työ. Minusta tuntuu, että hänestä saattaa vielä tulla kuuluisa taiteilija. Nuorella tytöllä on kykyjä, ennakoi Hélène Jacobsson.

Alfredin työhuoneessa on nykyaikaisilta vaikuttavat nahkatuolit.

- Tässä miehet nauttivat aina päivällisen jälkeen kahvia ja konjakkia. Alfred toi nahkatuolit Englannista. Matkustelemme paljon myös yhdessä virkistysmatkoilla ympäri Eurooppaa. Osa kotimme esineistä on matkamuistoja, muun muassa valkoiset marmoripatsaat ovat Italiasta. Joskus annamme lahjoja myös henkilökunnallemme, jotain pientä kuitenkin, jotteivät kuvittelisivat itsestään likaa, ylpistyisivät vain, paljastaa Hélène Jacobsson.




Alfred Jacobsson oli monessa mukana


Ruotsin varakonsuli, liikemies, kaupunginvaltuuston jäsen, tehtailija, suurlahjoittaja jne. Alfred Jacobssonin tittelilista on pitkä. Lähes loputon on myös luettelo niistä yrityksistä, joita hän oli perustamassa ja johtamassa. Osa niistä toimii yhä nykyisinkin. Seuraavat nimet ovat tuttuja: Turun Osakepankki, Höyrylaivaosakeyhtiö Bore, Turun Kaakelitehdas, Turun Verkatehdas, vakuutusyhtiöt Fennia ja Verdandi. Lisäksi Jakobsson oli mukana muun muassa saha- ja lasiteollisuudessa.

Alfredin isä oli korppoolainen merikapteeni. Poika lähti opiskelemaan kauppatieteitä ja matkusti jo nuorena Saksaan ja Englantiin opiskelemaan kieliä. Hänen vaimonsa Hélène os. Kumlin tuli merkittävästä turkulaisesta suvusta. Pariskunta muistetaan anteliaasta luonteestaan, sillä he lahjoittivat merkittäviä summia hyväntekeväisyyteen, esimerkiksi lastenkodin perustamiseen. Myös heidän lahjoittamallaan muhkealla rahasummalla perustettiin Turun biologinen museo.

Vuonna 1927 Jacobssonit viettivät kultahäitään, Alfredin ollessa 86-vuotias. Hélène oli 73-vuotias. Seuraava vuonna konsulinna kuoli. Alfred kuoli pian sen jälkeen vuonna 1931. Pariskunta oli lapseton, mutta heillä oli adoptoitu tytär Kerstin.

hem4

Ett Hem


Museo on omistettu turkulaiselle Jacobssonin pariskunnan perinnölle. Åbo Akademille testamentattu omaisuus muodostuu avioparin asunnosta, tyylihuonekaluista ja taideteoksista. Ett Hem on sisustettu viime vuosisadan vaihteen tyyliin. Se kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui.

Osoite: Piispankatu 14, Turku, Tuomiokirkon takana, Sibelius-museota vastapäätä.

Avoinna: 2.5. lähtien.

Pääsymaksu: Aikuinen3, opiskelija 1 €.

Lue lisää täältä

Tai täältä

 

hem5