Forum Marinum


Merellistä tunnelmaa Aurajoen rannalla

 
Kun astuu sisään, nenään tuoksahtaa tuttu tuoksu: tervan miellyttävät aromit tuovat vastustamattomasti mieleen vanhat purjelaivat.

 

forum1


 

Terva siirtää ajatukset aikaan, jolloin miehet olivat rautaa ja laivat puuta. Turussa Aurajoen rannalla lähellä jokisuuta sijaitseva Forum Marinum kuuluu museoiden eliittiin. Se pärjää vertailussa minkä tahansa ulkomaalaisen merimuseon kanssa.

Forum Marinumin sijainti on hieno. Museon läheisyydessä on Turun Linna, isojen laivojen satama-alue ja Turun kaupungin vierasvenesatama. Alueella harjoitettiin laivanrakennusta ja korjaustoimintaa jo keskiajalla. Monet muistavat vielä Suomen aikoinaan suurimman laivatelakan Crichton-Vulkanin. Vielä muutama vuosi sitten Aurajoen rannalla toimi Wärtsilän laivateollisuus.

Jos museon ympäristö on kiehtova, ovat myös itse näyttelytilat historialliset. Forum Marinum toimii kahdessa rakennuksessa, Linnapuomissa ja Kruunumakasiinissa. Myös Aurajoen rantalaiturit ovat käytössä. Tilojen kunnostus alkoi vuonna 1999, ja siitä lähtien kokonaisuutta on täydennetty osa kerrallaan.




Tall Ships’ Race houkuttelee väkeä


Forum Marinumissa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia uteliaita. Erityistapahtumien, kuten Tall Ships’ Racen ja Rikhard Wagnerin oopperan Lentävä Hollantilainen, aikana vierailijoiden määrä moninkertaistui.

Lipunmyynti myymälöineen sijaitsee Linnanpuomin näyttelyhallissa, joka oli alun perin 1930-luvulla valmistunut Suomen Osuuskaupan varastorakennus. Historiallinen näyttely keskittyy paikallisten veneveistämöiden ja turkulaisten huviveneilyn esittelemiseen. Linnapuomin parasta antia on parkki Sigynistä kertova erikoisosasto. Kunnostetun näyttelyhallin toisessa kerroksessa ovat Åbo Akademin Merihistorian laitoksen toimitilat.

Kruunumakasiini valmistui 1800-luvun lopulla valtion viljavarastoksi, ja oli käytössä aina 1970-luvulle asti. Muuratun punatiilisen rakennuksen sisätiloissa oli alun perin kaksitoista kahdeksan metriä korkeata puurakenteista viljasiiloa. Jättilaarit täytettiin katon kautta. Remontin myötä ovet ulkoseiniin puhkaistiin ja rakennettiin kulkusiltoja viljasiilojen yläosiin. Tiloissa tuoksuu yhä vilja ja seinistä irtoaa hieman sen pölyäkin.

forum2


 

Skuutasta Ro-Roon, Kaleerista Ilmatyynyyn


Kruunumakasiinissa on esillä perusnäyttely, jonka teemoja ovat turkulaiset varustamot, alustyypit, tullin historia, saaristolaiskulttuuri, talonpoikaiskulttuuri, rahtaaminen ja matkustaminen, itsenäisen Suomen laivasto ja sen historia. Yksi erikoisuus on Jouko Kurrin keräämä Suomen laajin perämoottorikokoelma.

Kruunumakasiinin ilmipiiri on kiehtova. Laivojen ja alusten pienoismallit ovat upeita. Ääninauhoilta kuuluu meren kohinaa, merimiesten laulua ja haaksirikkoisten laivojen hätäviestejä. Suomen laivaston historia esitellään elävästi. Muita teemoja ovat muun muassa merenkulkuhallinnon ja merivartioston historia. Etenkin Tullin osasto tarkastajineen herättää muistoja.

Kuuluisia museolaivoja


Forum Marinumin erikoisuutena on omat laiturialueet keskellä toiminnassa olevaa joki- ja kauppasatamaa. Rantalaituriin on kiinnitetty erityyppisiä museolaivoja, joihin yleisöllä on mahdollisuus tutustua. Bore, Sigyn, Suomen Joutsen ja Keihässalmi sijaitsevat aivan Forum Marinumin edustalla.

forum3




Parkki Sigyn


Kolmimastoparkki Sigyn valmistui vuonna 1887 ja se on viimeinen puinen kolmimastoparkki koko maailmassa. Alus oli tarkoitettu kuljettamaan lähinnä puuta eri puolille maailmaa. Vuonna 1913 se joutui kovaan myrskyyn ja vaurioitui pahasti. Se saatiin kuitenkin korjatuksi ja  purjehti vielä 1930-luvun lopulle asti, jolloin purjelaivojen aikakausi alkoi olla väistämättä ohi.

Eläkepäiviään Sigyn vietti pitkään Aurajoessa Martinsillan lähellä, mutta vähitellen se rapistui. Kattava peruskorjaus aloitettiin 1970-luvulla, ja sitä on jatkettu aina tähän päivään asti. Nyt Sigyn on uudella sijoituspaikallaan uiva telakka suojanaan.

Suomen Joutsen


Suomen tunnetuin purjealus on jo yli 100 vuotta vanha. Alus ostettiin Suomeen 1930-luvulla koululaivaksi, ja se toimi pitkään Turussa merimiesammattikouluna. Aluksella tehtiin 1990-luvulla mittavia korjaustöitä, ja se on nyt lopullisesti siirretty Martinsillan pielestä Forum Marinumin edustalle.

forum5


 

Miinalaiva Keihässalmi


Merivoimat luovutti aluksen vuonna 1994 museotoimintaan. Se on nykyisin sijoitettu Aurajokeen Sigynin viereen. Merimuseon sisätiloissa on värikäs kertomus panssarilaiva Ilmarisen traagisesta kohtalosta, kun se yli 60 vuotta sitten tuhoutui osuttuaan miinaan.



Daphne


Dapne tuli tunnetuksi kirjailija Göran Schildtin teoksista. Alus seikkaili omistajansa mukana Välimerellä jo 1950-luvulla. Pro-Daphne yhdistys luovutti venekaunottaren täydellisesti kunnostettuna merimuseolle, jossa se nyt ravintolan sisätiloissa kerää ihastuneita katseita.



Kurrilla Suomen suurin venemoottorikokoelma


Jouko Kurrin venemoottoriharrastus on 30 vuodessa laajentunut kokoelmaksi, jossa on 100 perätuupparia ja 32 keskimoottoria. Jokaista on ainakin kerran pyöräytetty eli koneet on kaikki herätetty henkiin.

- Kaikista moottoreista on saatu ääni- ja savumerkki, kertoo kokoelman omistaja Jouko Kurri.

Kokoelmassa on venemoottoreita viime vuosisadan alusta 1960-luvulle. Kokoelman vanhimmat koneet, jotka olivat 1930-luvulle asti koteloimattomia ja oikean koneen näköisiä, ovat mielenkiintoisimpia. Käytännön syistä vain yhden miehen kannettavat moottorit pääsevät Kurrin kokoelmaan. Koneet on myös rajattu jokamiehen huvilamoottoreihin.

Kokoelman helmi on viime vuosisadan alun ”airot korvaava, irrotettava soutuvenemoottori”, kuten Evinruden alkuperäisessä mainoksessa vuodelta 1909 kerrotaan.

Alkuaikoina vain herrojen huvia

Kokoelman koneet ovat aikajärjestyksessä. Moottoritekniikan kehittymisen lisäksi näyttely kertoo yhteiskunnallisista tapahtumista.

- Viime vuosisadan alussa vain äveriäät huvilanomistajat veivät kesävieraitaan, lierihattuisia daameja ja herroja eväskoreineen mukanaan veneretkelle, kertoo Jouko Kurri.

Sodan jälkeisenä pula-aikana uusia moottoreita ei Suomeen tuotu. Teollisuus oli sidottu sotakorvauksiin. Kyläsepät irrottivat romuautoista moottorit ja leikkasivat niistä puolet pois tehdäkseen kaksipyttyisiä venemoottoreita.

Vasta 1950-luvun alussa alkanut tavallisen kansan mökki-innostus toi markkinoille edullisempia pikkumoottoreita. Valmet aloitti Terhi- ja Vire -moottoreiden valmistamisen. Keskimoottorit olivat ammattikäytössä kalastajilla ja saariston vakituisilla asukkailla.

- Vaasalaiset Vikström ja Olympia sekä ruotsalainen Albin olivat varmakäyntisiä puksuttajia, muistelee Jouko Kurri.

Osoite: Linnankatu 72, Turku.


Avoinna
: 1.10.–30.4. ti-su 11-18, 1.5.-30. 9. joka päivä 11–19.

Pääsymaksu: Aikuiset 8 €, lapset 5 €.

www.forum-marinum.fi