Barkerin ranta


Pumpulan flikoi ja Auran olutta


Naapurinpojasta tuli punkkari yhdessä yössä. Nuorimies muuttui pojannössökästä yhteiskuntaan protestoivaksi kapinalliseksi yhdessä humauksessa. En meinannut tunnistaa protestoivaa poikaa, kun hänen kuvansa oli lehdessä. Vuonna 1984 Turussa tehtiin historiaa. Auran panimon luvaton miehitys oli kaupungin ensimmäinen talonvaltaus.

 

barker1


 

Valtaus ei kestänyt pitkään, mutta tulostakin tuli. 1980-luvun lopulla tiloissa järjestettiin jo punk-konsertteja. Nykyisin tiloissa toimii Turun nuorisoasiainkeskus, jolta voi varata treeni- ja harjoitustiloja. Auran panimo -liikkeen tavoitteet osittain siis saavutettiin. Kampanjan tavoitteena oli saada tiloja nuoriso- ja musiikkitoimintaan.

Toinen merkittävä virtsanpylväs Auran panimon historiassa oli vuosi 1995, kun perinteisen Aura-oluen valmistus lopetettiin. Se tapahtui samanaikaisesti, kun Kaarinan Piispanristille siirretty panimo lakkautettiin. Sitä ennen Auran panimo oli siirtynyt Hartwallin omistukseen. Siirto Kaarinaan tapahtui jo 1960-luvun alussa. Syynä oli perin tuttu ilmiö turkulaisille: huonolaatuinen vesijohtovesi.

barker2


Auran panimon toiminta alkoi jo vuonna 1885. Puuhamiehenä toimi tehtailija Victor Srandell. Panimo menestyi ja laajeni vähitellen naapuriin, Turun Kaakelitehtaan tontille. Panimotoiminnan päättymisen jälkeen jokirannan tehdassalit jäivät tyhjiksi ja tilat ränsistyivät nopeasti.

Länsirannan rakentamissuunnitelman myötä alkoi tapahtua. Tontti siirtyi kaupungilta Kuntien Eläkevakuutukselle, joka kunnosti rakennusliike Hartelan avulla koko alueen Wechterikujalta Veistämönkujalle. Osa rakennuksista purettiin, mutta tilalle rakennettiin myös uusia miljööseen sopivia punatiilirakennuksia. Osa saneeratuista tiloista on toimistokäytössä, muun muassa Hartelan pääkonttori on Auran panimon tiloissa. Osassa on ravintola. Yhdessä rakennuksessa on suosittu opiskelija-asuntola.

Barkerin ranta


Lienee Förillä ollut melkoinen ruuhka, kun tehtaan pilli vihelsi työpäivän päättyneeksi. Länsirannan Pumpulan flikat ja itärannan telakan pojat ahtautuivat jokilautalle. Kauniina kesäpäivänä Förillä on ajoittain ruuhkaa vielä nykyäänkin, vaikka ei ole enää puuvillatehdasta ja telakkaakaan.

Kakolanmäen alapuolinen Barkerin puisto on saanut nimensä samalla paikalla sijanneesta Barkerin puuvillatehtaasta. Englantilainen John Barker tuli tehtaanjohtajaksi Tampereelle vuonna 1836. Hän päättikin perustaa oman tehtaan Turkuun. Sopiva paikka löytyi Aurajokirannasta. Työt, puuvillalankojen ja vanun valmistus, aloitettiin punatiilisessä rakennuksessa vuonna 1846. Myöhemmin tontille nousi kutomo, värjäämö ja kehräämö. Parhaimmillaan työtekijöitä Aurajokirannassa oli toistatuhatta. Se oli 1900-lvun alkupuolella Turun suurin työllistäjä.

Tontti kävi pien ahtaaksi. Lisää tilaa saatiin Raunistulasta, konkurssiin menneestä Alfan sokeritehtaasta. 1960-luvulla koko toiminta siirrettiin sinne. Vuonna 1972 jokirannan rakennukset purettiin. Jäljelle jäi vain yksi muun muassa ravintolana toimiva punainen tiilirakennus ravintolaiva Rudolfinaa vastapäätä.




barker3

Tehdasrakennusten paikalle istutettiin puisto. Sitä koristaa Kari Juvan pronssiveistos Turku työllä rakennetaan. Muistomerkki kuvaa kirveineen, lapioineen ja sahoineen työtä ja työläisiä. Taustalla liehuu massiivinen elementti viitaten työväenliikkeen lippuihin. Massiivinen on itse teoskin, sillä sitä pidetään Suomen painavimpana ulkoteoksena. Yläosan pronssiosuus painaa 6,5 tonnia ja graniittinen alusta 30 tonnia.

Aurajoen alajuoksun kohdalla on ollut tarve päästä yli jo vuosisatojen ajan. Aluksi soudettiin, sittemmin höyrylautalla. 1900-luvun alussa puuvillatehtaan ja telakoiden myötä syntyi tarve isommalle alukselle. Sellainen rakennettiin Chrichton-Vulkanin konepajalla.

 barker4



Vuodesta 1903, eli yli sadan vuoden ajan, Föri on kuljettanut väkeä Åbosta Turkuun, täält puolt jokkee tois puol jokkee. Vuonna 1955 höyrypannu vaihdettiin kahteen dieselmoottoriin (75 hv). Niitä käytetään vuoropäivinä. Voimansiirto tapahtuu kettingin avulla. Aluksessa ei ole peräsintä eikä potkuria.

Föriin mahtuu kerrallaan maksimissaan 75 matkustajaa. Keleistä riippuen Föri kulkee suurimman ajan vuodesta. Talvipakkasilla se korvataan väliaikaisella puusillalla.

Förin aikataulu:

Kesäaikana 6.15-23

Talviaikana 6.15-21.30