Ahdas Aurasilta

 

Jos on Tuomikirkkosilta ahdas ja kapea, ei Aurasillan yli kannata edes yrittää pyöräillä. Parempi on vain taluttaa fillari kiltisti joen toiselle puolelle. Keskellä siltaa voikin sitten ihailla Suomen kauneinta kaupunkimaista perinnemaisemaa… kröhöm…siis siihen asti, kunnes uusi Kirjastosilta valmistuu.

aura1

Turun palon jälkeen oli tarve kahdelle sillalle. Suurpalon myötä rakennettiin väliaikainen proomusilta Aurakadun ja Kristiinankadun puoleenväliin. Uutta kiinteää siltaa ryhdyttiin suunnittelemaan oitis palon jälkeen. Arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli uuden sillan Aurakadun jatkeeksi. Sillalta oli suora yhteys kaupungin uuteen kaupalliseen keskustaan, nykyiselle Kauppatorille. Valmista tuli vuonna 1831, saman aikaisesti Tuomiokirkkosillan kanssa.

Vanha puurakenteinen Aurasilta riitti hevosaikakaudella aina 1900-luvun alkuun asti. Sen jälkeen liikenne kasvoi. Tarvittiin isompi silta. Tuomiokirkkosillan tavoin päädyttiin rauta-betonisiltaan. Hidasteena oli vain tuttu turkulainen ongelma: joen molemmin puolin oli paksut savikerrokset. Ongelmat ratkaistiin ja uusi Aurasilta valmistui vuonna 1907.

Lopputuloksena oli moderni jungend-kivisilta, jota koristavat uuteen tyylisuuntaan sopivat valaisinpylväät. Nykyisin ne ovat osoittautuneet oivaksi piilopaikaksi liikennettä tarkkaileville poliiseille. Niiden suojasta voi salaa tehdä havainnoita ohiajavista ja kännykkään puhuvista autoilijoista. Pysäyttävä poliisi odottaa Aurasillan toisella puolella.

Sillan erikoisuus on niiden valaistus. Pitkään sillan valmistumisen jälkeenkin pohdittiin valitaanko perinteiset kaasulamput vai modernit sähkövalot. Jälkimmäiset voittivat. Tosin kaupunkilaiset heti valittivat niiden olevan liian kirkkaita, vaikka nykyisin niiden olemassaoloa tuskin huomaa, valoteho on siksi heikko.

 

aura2