Alvar Aallon kädenjälki näkyy eri puolilla 

Suomea

Ulkomaiset matkailijat ovat kiinnostuneita arkkitehtuuristamme

 
Ruma! Ei sovi lainkaan ympäristöönsä. Arkkitehtiguru Alvar Aallon Helsingin Katajanokalle suunnittelema Enso-Gutzeitin pääkonttori herättää väittelyä vielä vuosikymmeniäkin valmistumisensa jälkeen.


 

aalto1

Toisten mielestä empire- ja uusrenessanssityylisen Helsingin jatkeeksi merenrannalle rakennettu marmoripintainen rakennus sopii ympäristöönsä harmonisesti. Osa vierastaa Alvar Aallon mahtipontisuutta, osa arvostaa hänen taitoaan liittää luonto ja ihmisen kädenjälki toisiinsa.

Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa Alvar Aallon ateljeessa ja museoksi muutetussa kotitalossa vierailee enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Ehkä Aalto on meille liian tuttu ja arkipäiväinen. Tuotteliaan arkkitehdin aikaansaannoksia on maassamme runsaasti. Ulkomaalaisille Suomeen saapuville arkkitehtiopiskelijoille Aallon modernismi edustaa skandinaavista eksotiikkaa. Suomalaisen arkkitehdin suunnittelemista kohteista on tullut suosittuja nähtävyyksiä ja matkailukohteita.

Jyväskylän Alvar Aalto -museo


Alvar Aalto -kierros kannattaa aloittaa Jyväskylästä, Alvarin nuoruusmaisemista. Kaupungin ympäristöstä löytyy runsaasti arkkitehdin tuotantoa varhaisvuosilta lähtien. Alkuun pääsee, kun käy ensin kysymässä vinkkejä Jyväskylän matkailuneuvonnasta.

Alvar Aalto valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1916. Sen jälkeen alkoivat arkkitehtiopinnot Helsingissä. Aalto palasi takaisin kotikaupunkiinsa perustaen sinne oman arkkitehtitoimiston vuonna 1923. Seuraavana vuonna hän avioitui työkaverinsa Aino Marsion kanssa.

Valtakunnallisesti eräs tärkeimmistä Alvar Aalto -kohteista on Jyväskylässä arkkitehdin mukaan nimetty museo. Itse rakennus on Aallon suunnittelema. Museossa on pysyvästi esillä arkkitehdin elämästä kertova näyttely. Jos reissu Jyväskylään tapahtuu kesällä, kannattaa vierailla myös Säynätsalossa sijaitsevassa Aaltojen kesäpaikassa, Muuratsalossa. Se oli arkkitehdin oma koetalo, jossa hän testasi erilaisia materiaaleja.

aalto3

Muutto Turun kautta Helsinkiin


Vuonna 1927 Aallon perhe muutti Turkuun. Muuton syynä oli Alvar Aallon voittama arkkitehtikilpailu. Lounais-Suomen Maalaistentalo ei jäänyt Turussa ainoaksi. Vuonna 1930 valmistui Turun Sanomien toimitalo. 1930-luvulla valmistui myös Paimion parantola, jota pidetään Aallon funktionalistisen kauden onnistuneimpana rakennuksena. Se on kansainvälisesti eräs Aallon tunnetuimmista töistä.

Turku-vuosien aikana Aalto alkoi kehittää yhdessä huonekalutehtailija Otto Korhosen kanssa klassikoiksi nousseita huonekaluja. 1920-luvulla alkanut tuotanto jatkuu yhä. Yhteistyön tuloksena syntyi muun muassa kuuluisa Paimio-tuoli. Aallon huonekalujen markkinointiin ja myyntiin perustettiin myöhemmin vuonna 1935 Artek-myymäläketju.

Aallot muuttivat suurempien haasteiden perässä Turusta Helsinkiin vuonna 1933. Pääkaupungista löytyy parikymmentä Aallon suunnittelemaa kohdetta. Eräs mielenkiintoisimmista on arkkitehtiperheen Munkkiniemen Riihitiellä sijaitseva omakotitalo. Siitä tuli nelihenkisen perheen koti vuosikymmenien ajaksi. Vaikka Riihitien talo valmistui jo yli 70 vuotta sitten, vaikuttaa se yhä ajattomalta. Alvar vastasi rakennuksen suunnittelusta ja hänen vaimonsa Aino ideoi sisustuksen.

Alvar Aallon kuoleman jälkeen (1976) arkkitehdin toinen vaimo Elissa asui Riihitiellä vuoteen 1994. Hänen kuolemansa jälkeen Aaltojen koti on toiminut sisustusta myöten kotimuseona.

aalto4



Maineen kasvaessa ja töiden lisääntyessä Aallot rakennuttivat pienen matkan päähän Tiilimäkeen ateljeerakennuksen. Sekin on avoinna yleisölle. Lähes U-kirjaimen muotoinen rakennus muodostuu kahdesta siivestä. Toisessa oli työskentelytilat useammalle arkkitehdille. Toinen erillinen ateljeesiipi oli Alvarin omassa käytössä.

Alvar Aallon kuoleman jälkeen Tiilimäen tiloissa toimi vaimo Elissan johtama arkkitehtitoimisto. Nyt ateljeerakennuksessa työskentelee Alvar Aalto Säätiö, joka vastaa myös museotoiminnasta.

Maire Gullichsenin ystävä


Alvar Aalto ystävystyi Ahlströmin teollisuussukuun kuuluneen Maire Gullichsenin kanssa. Hän oli intomielinen taiteen mesenaatti ja rahoittaja. Maire antoi ystävälleen Alvarille vapaat kädet suunnitella Gullichsenin perheelle talo Noormarkkuun. Raha ei ollut esteenä. Tuloksena oli omalle aikakaudelle ainutlaatuinen moderni koti, Villa Mairea. Se on avoinna yleisölle vain sopimuksesta. Ahlströmien kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena syntyi useita yhtiön teollisuus- ja asuinrakennuksia.

Helsingissä Töölönlahden rannalla sijaitseva Finlandia-talo on eräs Aallon kiistellyimmistä kohteista. Akustiikka ei ole paras mahdollinen. Eniten pärinää on kuitenkin synnyttänyt pohjoisen pakkasessa käyristyneet marmoripinnoitteet. Italia ja Carraran marmori oli Aallolle tärkeä innoituksen lähde. Jos Aallon suunnitelma Töölönlahden rakentamisesta olisi lopullisesti toteutettu, olisi Helsinki kovin erinäköinen. Marmorijättiläisistä vain Finlandia-talo valmistui.

Seuramaalla Alvar Aallon kädenjälkiä kohteelta toiselle, voi samalla tehdä aikamatkan itsenäisen Suomen historiaan. Akateemikon suunnittelemat työt ajoittuvat ajalle, jolloin Suomi koki nousu- ja laskukaudet, sotavuodet sekä kehittymisen hyvinvointivaltioksi. Lähes jokainen suomalainen on ollut tavalla tai toisella kosketuksissa Alvar Aallon elämäntyöhön. Hänen muotoilemansa Savoy-maljakko löytyy useita suomalaisista kodeista. Moni vielä muistaa, miten hänen kuvansa oli ikuistettu Suomen 50 markan seteliin.

 

aalto2


 


Tutustu Alvar Aallon kädenjälkiin


Alvar Aalto -museo


Osoite
: Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä.

Avoinna: Ti-su klo 11-18.

Pääsymaksu: 4-7 €.

www.alvaraalto.fi

Muuratsalon koetalo


Osoite
: Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä.

Avoinna: 1.6.-15.9.2013.

Pääsymaksu: 8-17 €.

www.alvaraalto.fi



Riihitien talo


Osoite
: Riihitie 20, Helsinki.

Avoinna: 1.5. - 30.9.2013.

Pääsymaksu: 8-17 €.

www.alvaraalto.fi



Alvar Aallon ateljee


Osoite
: Tiilimäki 20, Helsinki.

Avoinna: Ti-la 11.30-12.30/13.30

Pääsymaksu: 8-17 €.

www.alvaraalto.fi



 

Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia


Aalto suunnitteli lukemattomia kohteita julkisista rakennuksista yksityiskoteihin, ulkomaita myöten. Alla on lueteltu vain osa tunnetuimmista kohteista.


Viipurin kaupunginkirjasto

Lounais-Suomen Maalaistentalo, Turku

Turun Sanomien toimitalo

Paimion parantola

Villa Mairea, Noormarkku

Teknillinen korkeakoulu, Otaniemi

Lakeudenristi, Seinäjoki

Enso-Gutzeitin pääkonttori, Helsinki

Rovaniemen asemakaava ja kaupunginkirjasto

Ravintola Savoyn sisutus, Helsinki

Kansaneläkelaitos, Helsinki

Kulttuuritalo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Rautatalo, Helsinki

Sähkötalo, Helsinki

Akateeminen kirjakauppa, Helsinki

Muuramen kirkko

Kolmen Ristin kirkko, Imatra

Ristikirkko, Lahti

Villa Tammekan, Tartto

Essen oopperatalo, Saksa

aalto5


Alvar Aallon elämä


1898 Syntyi Keuruulla

1903 Muutto Jyväskylään

1916 Ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta

1923 Oma arkkitehtitoimisto

1924 Avioliittoon Aino Marsion kanssa

1927 Muutto Turkuun

1933 Muutto Helsinkiin

1936 Riihitien talo valmistui

1949 Aino kuoli

1952 Avioliittoon Elissa Mäkiniemen kanssa

1954 Tiilimäen ateljee valmistui

1973 Jyväskylän Alvar Aalto -museo avattiin

1976 Alvar kuoli, haudattiin Hietaniemen hautausmaalle

1994 Elissa kuoli

2002 Riihitien talo avattiin yleisölle