Kolmen sodan Mikkeli


Mannerheimista on tehty matkailutuote

 

Mikkelissä ei voi olla törmäämättä Mannerheimiin. Marskin Pultti, Marskin Lääkäriasema, Marskin kahvila, Marskin päiväkoti, Marski Festivaali, Marski Maraton, Marskin Röntgen, Kauppakeskus Marski…Eri puolilla kaupunkia on paljon marsalkkaan liittyvää. Ylipäällikkö Gustav Mannerheimilla oli päämaja Mikkelissä kaikissa itsenäisen Suomen sodissa: Vapaussodassa, Talvi- ja Jatkosodassa.

mik1

Mikkeliläiset ovat ylpeitä sotaisasta lähimenneisyydestään. Marsalkkaa osataan hyödyntää myös matkailumarkkinoinnissa. Marski riittääkin syyksi vierailla Mikkelissä. Täällä voi kulkea koko päivä Mannerheimin jalanjäljillä, siksi runsaasti ylipäällikkö jätti saappaanjälkiä Mikkeliin ja sen lähiympäristöön. Kaupungin vaakunakin muistuttaa Mannerheimista. Vaakunaa koristavat marsalkansauvat ja vapaudenristi. Marski halusi näin kiittää Mikkeliä tärkeästä tehtävästä.


Sodanaikainen pääkaupunki

Ylipäällikkö Mannerheim saapui Mikkeliin joulukuussa vuonna 1939 Talvisodan alettua. Jo aiemmin oli päätetty sodanaikaisen päämajan sijoittamisesta tänne. Mikkeli sijaitsi riittävän lähellä Helsinkiä, mutta riittävän kaukana Kannaksen taistelurintamista. Sitä ei uhannut myöskään mahdollinen hyökkäys mereltä. Keskustassa sijaitsevan Naisvuoren kallion uumeniin voitiin louhia viestintäkeskus.

Talvisodan alettua Mannerheim majoittautui Seurahuoneelle, samaan huoneeseen, mikä oli hänellä käytössään jo Vapaussodan aikana vuonna 1918. Visiitti Seurahuoneella jäi lyhyeksi Neuvostoliiton alettua Mikkelin pommitukset tammikuussa 1940. Seurahuoneen tuhouduttua ylipäällikkö siirtyi kaupungin ulkopuolelle Otavan kansanopistolle (nykyisin Otavan opisto).

mik2


 

Suojaan maaseudulle

Mannerheimillä oli käytössään opiston kivisestä päärakennuksesta pieni oppilasasunto. Täältä ylipäällikkömme joukkoineen johti Talvisodan taisteluja. Muistona tästä ajasta on Otavan opiston pihalla muistokivi. Turvallisuussyistä Mannerheimilla oli käytössään myös lähellä sijainneen Otavan Sahan toimitusjohtajan koti. Rakennuksen seinässä oleva pieni laatta muistuttaa arvovieraan vierailusta. Talvisodan aikana Mannerheim ehti siirtyä pommitusten vuoksi vielä kolmannen kerran, nyt Juvan Kuosmalan kylässä sijaitsevaan Inkilän kartanoon.

Koulurakennus muutettiin päämajaksi

Jatkosodan aikana Mannerheim johti taisteluja Mikkelin keskuskansakoululta, joka oli otettu puolustusvoimien käyttöön. Lähes neljän vuoden ajan koulurakennukseen sijoitettu päämaja oli Mannerheimin käytössä, osin vielä Marskin ollessa tasavallan presidenttinä. Mannerheim asui itse lähellä koulua kauppaneuvos David Pulkkisen talossa. Nykyisin rakennuksessa toimii Mikkelin taidemuseo. Marsalkka nähtiin usein kävelevän korttelin matkan majapaikastaan päämajaan. Hän oli muutenkin yleinen näky Mikkelin kaduilla. Nyt Mannerheimin näkee tallustelevan Mikkelin torilla, tosin patsaaksi jähmettyneenä.

Jatkosodan loppupuolella oletettiin, että Mikkeliä jälleen pommitettaisiin. Tämän johdosta Mannerheim muutti keväällä 1944 kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan Sairilan kartanoon.

Päämajan ohella Mikkeliin sijoitettiin useita puolustusvoimien osastoja. Armeijan hallussa oli monia julkisia rakennuksia. Suurimmillaan päämajan ja sen alaisiin yksikköihin kuului noin 2500 henkilöä. Se oli paljon 11 000 asukkaan Mikkelissä.

Jatkosodan päätyttyä syyskuussa vuonna 1944 päämaja jatkoi yhä toimintaansa Mikkelissä. Rauhan pysyvyyteen suhtauduttiin pessimistisesti. Vasta heinäkuussa vuonna 1945 päämajan viimeiset osastot poistuivat kaupungista.






mik3

Nyt museona

Mikkelin päänähtävyys, kansakouluun sijoitettu päämaja, avattiin museona vuonna 1974. Kokonaisuudessaan, kahdessa kerroksessa, Päämajamuseo on toiminut 2000-luvun alussa tehdyn ison remontin jälkeen. Kunnostustöissä sisätilat muutettiin alkuperäiseen asuunsa. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee Mannerheimin vaatimaton työtila, entinen opettajainhuone. Sekin on sikarituoksuineen Mannerheimin aikaisessa asussaan. Ylipäällikön työpöydälle on jäänyt marsalkan silmälasit. 


Seinäkello osoittaa Mannerheimin kuolinaikaa. Marsalkka ei halunnut tehdä opettajainhuoneeseen suuria muutoksia, koska hän koki olevansa vain väliaikainen vieras. Täytetty pöllö, Runebergin patsas, karttapallo ja kirjahyllyyn sijoitetut kirjat ovat huoneen alkuperäisiä esineitä.

Päämajamuseon yläkertaan on sijoitettu operatiivinen osasto karttoineen sekä tilat vaihtuville näyttelyille. Samalla pääsylipulla pääsee myös katsomaan Naisvuoren kallioon louhittua sodanaikaista viestikeskusta, jonka peitenimi oli Lokki. Luolassa oli työtilat myös ylipäällikölle. Sodan jälkeen viestikeskuksen tilat rappeutuivat. Kosteus tuhosi puurakenteet. Nyt Kaakkois-Suomen Viestikillan ansiosta tilat on osittain kunnostettu. Esillä on muun muassa kaukokirjoittimia, joista lähetettiin ja vastaanotettiin salasanomia.

mik4


 

Marskin salonkivaunu tallella

Mannerheimilla oli käytössään erikoisjuna. Vuonna 1942 marsalkan viettäessä syntymäpäiviään, hän matkusti junalla Imatralle Kaukopäätehtaille. Tehdasalueen ratapihalla Marski vastaanotti salonkivaunussaan yllätysvierailulle tulleen valtakunnankansleri Adolf Hitlerin. Nyt samainen salonkivaunu on nähtävillä Mikkelin rautatieasemalla.

Mannerheim ja hänen lähimmät työtoverit kävivät päivittäin syömässä torin varrella sijainneessa hotelli Kalevassa (nykyisin Sokos Hotel Kaleva). Pöytäseurue ja istumajärjestys oli tarkkaan määrätty. Paikalla oli aina ylipäällikön ohella jalkaväenkenraali Heinrichs, tykistökenraali Nenonen, kenraaliluutnantti Tuompo, kenraaliluutnantti Airo ja eversti Paasonen. Jatkosodan aikainen ruokailupaikka tunnettiin nimellä Mikkelin Klubi. Ruokasalin sisustus on säilytetty alkuperäisenä.

mik5


 




Mannerheimiin liittyvät kohteet Mikkelissä


Asunnot


Talvisota


Hotelli Seurahuone, Mannerheimintie 14.

- Rakennus tuhoutui pommituksissa

Otavan kansanopisto, Otavantie 2, Otava.

Otavan Sahan toimitusjohtajan asunto, Sahantie 14, Otava.

Inkilän kartano Juvan Kuosmalan kylässä, yksityisomistuksessa.


 

Jatkosota

Hotelli Kaleva, Hallituskatu 5.

Kauppaneuvos Pulkkisen talo Hallituskadun ja Ristimäenkadun kulmassa.

Sairilan kartano, Sairilantie 31, nykyisin koulukoti.

Päämajamuseo ja Viestikeskus Lokki


Päämajakuja 1-3.

Käynti samasta ovesta, josta ylipäällikkö kulki.

Avoinna: 2.5.–31.8. päivittäin 10–17, 1.9.–30.4. pe–su 10–17.

Lisätiedot www.mikkeli.fi

Mannerheimin salonkivaunu on nähtävä Mikkelin rautatieasemalla. Sisätiloihin pääsee tutustumaan vain 4.6. marsalkan syntymäpäivänä.

Mikkelin torilla on kuvanveistäjä Kalervo Kallion vuonna 1967 paljastettu työ, joka kuvaa Mikkelin kadulla kävelevää Mannerheimia.