Mars museoon!

Suomalaiset miehet ovat Pohjoismaiden laiskimpia 

museokävijöitä


Millainen on tyypillinen museokävijä? Asiaa on tutkittu. Suomen museoliitto on selvittänyt jo yli kymmenen vuoden ajan museokävijöiden profiilia ja heidän käyttäytymistään.

marsmuseoon1

Tutkimustulosten perusteella tyypillisin museokävijä on nainen, joka asuu Etelä-Suomessa. Hän on korkeakoulututkinnon suorittanut ylempi toimihenkilö. Hän on iältään 46-65-vuotias ja käy museossa 1-5 kertaa vuodessa.

Suomessa naisten osuus museokävijöistä on suuri, 68 prosenttia. Miesten osuus on vain 38 prosenttia. Taidemuseot ovat naisten suosiossa. Miehiä kiinnostavat enemmän erikoismuseot, kuten poliisi-, tykistö-, panssari- ja automuseot. Silti näissäkin museoissa sukupuolijakautuma on naisten eduksi. Luonnontieteelliset museot ovat nuorempien kävijöiden ja perheellisten suosiossa.

Keskimäärin kerran vuodessa museoon


Suomessa museoiden kokonaiskävijämäärä on pysynyt samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta eli noin viidessä miljoonassa. Yksittäiset erikoisnäyttelyt voivat kerätä suuria kävijämääriä. Ateneumin Helene Schjerfbeck -näyttelyyn tutustui 231 000 kävijää.

Suomalaiset tekevät asukasta kohden noin yhden museokäynnin vuodessa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme laiskimpia museossa kävijöitä. Ahkerampia ovat islantilaiset. He vierailevat museossa kolme kertaa useammin kuin suomalaiset. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa kävijämäärät ovat kaksinkertaisia Suomeen verrattuna. Toisaalta olemme ahkeria kirjastossa kävijöitä. Lainamäärämme ovat kolmikertaisia esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin verrattuna. Sanomalehtien lukemisessa olemme myös huippumaita koko maailmassa.

Suomessa on 158 ammatillista museota. Niistä puolet on kulttuurihistoriallisia museoita. Loput ovat erikoismuseoita, taidemuseoita ja yhdistelmämuseoita. Luonnontieteellisiä museoita on vain neljä prosenttia kaikista museoista. Paljon pienemmässä maassa, Tanskassa, on kolme kertaa enemmän museoita kuin Suomessa.

marsmuseoon2


 

Museokävijät voidaan luokitella moneen ryhmään tutkimusmatkailijoista rentoutujiin. Tutkimusmatkailija on kiinnostunut aiheesta haluten oppia lisää. Kokemusten etsijät käyvät museossa, koska tietty näyttely ”kuuluu nähdä”. Heille on tärkeää nähdä kuuluisat teokset ja esineet. Se on osa yleissivistystä. Ammatti-ihmiset ja harrastajat ovat kriittisin ryhmä. He eivät mene museoon seurustelemaan, vaan tiettyä tavoitetta ja tarkoitusta varten. 

Rentoutujille museo on rauhoittumisen paikka. He voivat olla enemmän kiinnostuneita museotiloista ja sen ympäristöstä kuin itse näyttelystä. Moni vierailee museossa vain sen ansiosta, että ystävä halusi esitellä tai vanhemmat haluavat tarjota lapsilleen oppimiskokemuksen. Moni mies on museossa siksi, että vaimo ehdotti (pakotti).

Yhteistyötä koulujen kanssa


Kulttuuri- ja taidekasvatus on tärkeä osa museoiden arkea. Siksi museot ja koulut tekevät yhä enemmän yhteistyötä. Museovierailut voivat olla kouluissa usean eri oppiaineen opetuksen osana tai tukena. Käynti museossa voi rikastuttaa esimerkiksi historian, yhteiskuntaopin, kuvataiteen, äidinkielen ja kielten opetusta. Päiväkoti- ja koululaisryhmille museovierailut ovat usein maksuttomia. Nämä ryhmät muodostavatkin nykyään merkittävän osan museokävijöistä.

Puolet ilmaiseksi museoon

Tutkimusten mukaan museokävijät ovat Suomessa erittäin tyytyväisiä museon tarjoamaan antiin. Ei edes pääsymaksua koeta ongelmaksi. Silti museokäynnin kynnystä on madallettu tarjoamalla yhä useammalle ilmainen sisäänpääsy. Nykyisin noin puolet kävijöistä pääsee museoon maksutta.

Yllättävänä pidetäänkin siitä, että kävijämäärät ovat vakiintuneet samalle tasolle, vaikka museot ovat tulleet entistä mielenkiintoisimmiksi. Lähes kaikilla museoilla on omat internet-sivunsa. Interaktiivisuutta ja teemapäiviä on lisätty. Lapsetkin on huomioitu tekemiseen painottuvilla näyttelyillä. Yksittäisiä kasvupiikkejä saadaan, kun tarjolla on megaluokan näyttelyitä. Nimet Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck tai Picasso saa museokävijät liikkeelle.

Yhtenä mahdollisuutena kävijämäärän kasvulle nähdään keskittämällä museoita yhteen paikkaan, museokeskuksiin. Eräs ensimmäisistä oli Tampereella toimiva Vapriikki, jonka suojissa on useita erilaisia museoita. Kotkan Merikeskus Vellamossa toimii Suomen merimuseo ja Kymenlaakson maakuntamuseo.

marsmuseoon3

 


Suomen suositummat museot

1. Ateneum

2. Nykytaiteen museo Kiasma

3. Helsingin kaupunginmuseo

4. Luonnontieteellinen museo

5. Forum Marinum

6. Suomen kansallismuseo

Lähteet: Suomen museoliitto

Sääliksi käy!


Sääliksi käy kaikkia museoista kiinnostuneita. Ja ennen kaikkea museoiden henkilökuntaa. Määrärahaleikkaukset piinaavat useita suomalaisia museoita. Kävijämäärät ovat viime vuosien aikana vakiintuneet, mutta säppiin laitettujen ovien ansiosta vierailijoiden määrä tulee tulevaisuudessa putoamaan. Jo nyt olemme Pohjoismaista vähiten museoissa käyvä kansa.

Into sulkea museoiden ovia saa tragikoomisia piirteitä. Säästösyistä Museovirasto joutui sulkemaan viime vuonna kahdeksan museota. Yksi niistä oli Lohjalla sijaitseva Elias Lönnrotin kotitalo Paikkarin torppa. Tuskin on montaa valtiota maailmassa, jossa merkkihenkilön, kansalliseepoksen kokoojan, kotimuseo suljetaan säästösyistä. Rahasta on tullut merkittävämpi tekijä kuin kulttuurilliset ja historialliset arvot. Onneksi Lohjan kaupunki tuli hätiin ja piti Paikkarin torpan ovet avoinna. Kaarinan Kuusiston ja Pukkilan kartanon ovet sen sijaan pysyivät kiinni.

Museoviraston lisäksi leikkausten kohteeksi ovat joutuneet myös kuntien, yksityisten ja säätiöiden ylläpitämät museot. Avustusmäärärahat ovat pienentyneet. Vastaavasti hilkulla kuitenkin oli, että julkista rahaa olisi myönnetty Helsinkiin rakennettavalle Guggenheim-museolle. Hanke peruuntui.

Aika näyttää myydäänkö enemmänkin kansallisomaisuuttamme kunnille, yhdistyksille, jopa yksityisille henkilöille. Tarjolla olisi porokämppiä, vesimyllyjä ja kirkkoja. Kuka tarjoaa eniten?