Hangon tunnetuin kahvilanpitäjä

Mannerheimin Neljän tuulen tupa on alkuperäisessä asussaan

 
Pahus! Privat område. Yksityisaluetta. Kyltti kertoo, että ulkopuolisilla ei ole mitään asiaa vapaaherra Karl Gustav Mannerheimin omistamalle Suurelle Mäntysaarelle. Hangon edustalla sijaitseva idyllinen kalliosaari on yhä yksityisessä omistuksessa. Tosin marsalkan aikaisista rakennuksista ei ole juurikaan enää mitään jäljellä.

Marskin hanko1


 

Onneksi Mannerheimin omistama naapurisaari, Pieni Mäntysaari ja sen kuuluisa kahvila, on avoinna kaikille. Harva tietää, että sotiemme ylipäällikkö oli aikoinaan suositun hankolaisen kahvilan omistaja.

Mannerheim loi sotilasuransa tsaarin armeijassa ja kuului Pietarin Chevalierkaartiin, joka oli keisarinna Maria Feodorovnan henkikaarti. Venäjältä löytyi myös puoliso Anastasia Arapova. He saivat kaksi tytärtä, Anastasian ja Sophian. Avioliitto epäonnistui ja pariskunta erosi myöhemmin.

Venäjän vallankumouksen myötä Mannerheim palasi Suomeen. Hänestä tehtiin valkoisten joukkojen ylipäällikkö ja kansalaissodan jälkeen valtionhoitaja tehtävänään Suomen itsenäisyyden tunnustuksen saaminen ulkovalloilta. Vuonna 1919 järjestettiin nuoren Suomen ensimmäiset presidentinvaalit. Mannerheim oli mukana, mutta ei tullut valituksi. Hänelle kerättiin kansalaislahjana huomattava rahasumma. Sen turvin Mannerheimin toimeentulo oli turvattu. Hän päätti vetäytyä julkisuudesta.

Marskin hanko2


 

Muutto Helsingistä Hankoon


Hanko oli Mannerheimille tuttu paikka jo nuoruudesta, sillä hänen sukulaisensa omistivat Hangossa huviloita. Vuonna 1920 Mannerheimin ollessa 53-vuotias hän päätti itsekin muuttaa Hankoniemelle. Vaikka hänellä oli Helsingissä kaupunkiasunto, oli Mannerheim kirjoilla Hangossa vuodesta 1919 vuoteen 1935.

Mannerheim asui Hangossa ensimmäiset kolme vuotta vuokralla, kunnes rakennutti Suurelle Mäntysaarelle oman huvilan. Hän kutsui saartaan nimellä Stormhälla. Paikalliset olivat innoissaan kansalaissodan sankarin muutosta Hankoon. Mannerheimille suotiin paljon etuoikeuksia, muun muassa saaren vuosivuokra oli vain yksi markka. Mannerheim sai luvan ottaa hiekkaa kaupungin mailta tieyhteyden rakentamista varten. Saarelle rakennettiin myös vesijohto.

Arkkitehti Jarl Eklundin johdolla saarelle rakennettiin Mannerheimille kaksikerroksinen huvila. Alakerta ruokasaleineen oli varattu edustamista varten. Yksityistilat sijaitsivat toisessa kerroksessa. Sisätilat oli sisustettu tyylikkäästi Ranskasta tuoduilla silkkitapeteilla. Keittiö ja palvelusväen tilat olivat eri rakennuksessa.

Muutaman vuoden kuluttua Mannerheim anoi lupaa ostaa saari itselleen. Siihen suostuttiin ja vieläpä edulliseen hintaan. Suuri Mäntysaari oli alun perin karu kalliosaari, mutta Mannerheim teki paljon saarensa kaunistamiseksi. Suurelle Mäntysaarelle luotiin puutarha pikkupolkuineen. Mannerheim istutti sinne monenlaisia kasveja.

Kenraali Mannerheimin saapuminen kesän alussa huomioitiin. Hänelle järjestettiin kunniaosoituksia ja juhlia. Mannerheim oli itsekin mainio isäntä. Hänen Hangon kodissaan vieraili useita arvovaltaisia henkilöitä, jopa Euroopan kuninkaallisia.

Mannerheim nautti virkistävästä meri-ilmasta. Hän teki pitkiä kävelyretkiä Hangon mäntykankailla. Hevosmiehenä Mannerheim ratsasti myös usein. Siihen aikaan, kun kenraali oleskeli Hangossa, hänen hevosensa oli Neptunus.

marskin hanko3



Vapaaherran suosittu kahvila


Mannerheimin omistaman Suuren Mäntysaaren vieressä sijaitsi Pieni Mäntysaari. Siellä oli suosittu kahvila Afrika. Elettiin kieltolain aikaa ja kahvilassa tarjottiin muutakin kuin kahvia. Luultavasti Mannerheimia häiritsi naapurisaaren äänekäs kahvilaelämä. Hän päättikin ostaa saaren ja kahvilan itselleen. Näin Mannerheimista tuli Hangon kuuluisin kahvilanpitäjä.

Uusi kahvila sai nimeksi Neljän tuulen tupa. Se muistutti ranskalaista maalaisravintolaa yhdistettynä suomalaiseen kodikkuuteen. Tarjoilijoilla oli musta puku ja valkoinen ranskalaisessa pitsillä koristeltu esiliina. Sinivalkoruudulliset pöytäliinat ja posliiniastiat hankittiin Ranskasta. Osa astiastosta on säilynyt. Ne ovat esillä Hangon museossa. Kahvilassa oli tarjolla Kello viiden tee, voileipiä ja pikkulämpimiä. Kahvilalla oli oma kahvisekoitus ja omat kakkureseptinsä. Mannerheim söi joka aamu aamiaisen kello yhdeksän samassa nurkkapöydässä. Kun isäntä oli valmis, avattiin kahvila yleisölle.

Vuonna 1931 Mannerheim myi huvilansa ja pari vuotta myöhemmin kahvilansa. Mukaansa hän otti vain joitakin henkilökohtaisia tavaroita ja muistoesineitä. Hankolaisten pettymykseksi Mannerheim muutti kaupungista. Syynä kenraaliin lähtöön oli uudet poliittiset tehtävät. Hänet nimitettiin ensin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi ja talvisodan syttyessä armeijan ylipäälliköksi.

marskin hanko5

 



 

Ohimarssi talvimyrskyssä


Vuonna 1941 Marski palasi Hankoon. Alue oli vallattu takaisin puna-armeijalta. Ylipäällikkömme otti vastaan ohimarssin joulukuun sakeassa lumipyryssä. Samalla paikalla on nyt muistokivi. Perille löytää, kun seuraa Hankoon johtavalta tieltä tienvarsiopasteita. Sodan jälkeen vuonna 1947 marsalkka Mannerheim kävi vielä kerran Hangossa. Kaupunki oli kärsinyt pahoja vaurioita. Marskin huvilakin on vaurioitunut. Myöhemmin huvila purettiin. Jäljellä on nyt vain kivijalka. Keittiörakennus säästyi ja on nykyään yksityisen omistama kesähuvila. Onneksi Neljän tuulen tupa on yhä jäljellä.

Marskin omistama saari ja kahvila sijaitsevat keskustasta itään. Kulkemalla rannan myötäistä Mannerheimintietä löytää perille. Kuten todettua, Suuri Mäntysaari on suljettu, mutta Neljän tuulen tupa on avoinna kesäkuukausien aikana. Siniruudulliset pöytäliinat ja punaiset pelargoniat ikkunalaudoilla muistuttavat Mannerheimista. Näköala merelle on yhtä komea kuin Marskin aikana.

Kirkniemen kartanon iäkäs maanviljelijä


Sota oli päättynyt ja Mannerheim oli luopunut tasavallan presidentin virasta. Oli mahdollisuus jäädä ansaitulle eläkkeelle. Vielä mitä, sillä 78-vuotias marsalkka ryhtyi maanviljelijäksi. Hän muutti Lohjalle ja osti Kirkniemen kartanon. Mannerheim ei ollut Kirkniemen ensimmäinen kuuluisuus. Häntä ennen kartanoa olivat isännöineet monet marsalkat ja amiraalit.

Kirkniemi on upeassa kunnossa. Valitettavasti nykyinen omistaja Metsäliitto-yhtymä pitää huolen, että kartanon alueelle pääsevät vain harvat ja valitut. Historiallisesti eräs merkittävimmistä kartanoistamme ei ole avoinna yleisölle.

Mannerheim joutui aloittamaan maanviljelyn opiskelun alusta. Kirkniemen tilaa nykyaikaistettiin salaojittamalla pellot ja rakentamalla nykyaikainen navetta. Päärakennukseen asennettiin keskuslämmitys. Mannerheim jatkoi Kirkniemessä rakasta harrastustaan, puutarhanhoitoa. Iäkäs maanviljelijä vietti Kirkniemessä lähinnä vain kesät. Viimeisen kerran marsalkka Mannerheim vieraili kartanossaan lokakuussa vuonna 1950, muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa.