Lahden Hiihtomuseo


Läksi lylyn lykkimähän, kalhun kannan potkimahan


Juuri ennen Lahtea maasto alkaa kumpuilemaan. Salpausselän harju tuo vaihtelua hämäläiseen maalaismaisemaan. Seuraavaksi näkyy Lahden ylle kohoava vesitorni.

Hii1

Lopulta erottuu kaupungin tunnetuin maamerkki: Salpausselän hiihtostadionin kolme hyppyrimäkeä. Urheilukeskus sijaitsee Lahden keskustassa.

Salpausselän hiihtostadion vaikuttaa heti tutulta. Alue on ollut useasti hiihdon MM-kisojen näyttämönä. Lauri ”Tahko” Pihkalan Salpausselän kisojakin on pidetty lähes keskeytyksettä aina vuodesta 1923.

Hyppyrimäen juurella on moderni hiihtomuseorakennus. Sen suojissa on monipuolinen Suomen talviurheilun tieto- ja palvelukeskus.

- Meillä käy vierailijoita noin 25 000 vuodessa. Vaikka museon anti on talviurheiluun liittyvää, käy matkailijoita eniten kesällä. Silloin tänne saapuu bussilasteittain turisteja. Stadionalue kiinnostaa ja samalla moni poikkeaa myös museoon, kertoo Mika Myllynen Hiihtomuseosta.




Lahdella on pitkät perinteet


Lahti on oiva paikka hiihtomuseolle, ulottuuhan talviurheilun perinteet 1900-luvun alkupuolelle. Jo vuonna 1959 Lahden Hiihtoseuran Veteraaniosasto teki aloitteen museon perustamisesta. Lopulta 1970-luvulla Lahden kaupunki ryhtyi ajamaan asiaa. Hiihtomuseo perustettiin vuonna 1974.

Museon kokoelmat karttuivat nopeasti. Aktiivisen toiminnan tuloksena on kerätty jo 15000 esinettä. Nykyiset tilat otettiin käyttöön vuonna 1989, Lylyn päivänä, ensimmäinen marraskuuta. Lasista ja puusta tehty julkisivu valmistui vuonna 2000.

- Hiihtomuseo jakautuu kahteen osaan. Perusnäyttely kertoo Suomen hiihtourheilun synnystä ja kehityksestä. Toisella, niin sanotulla toiminnallisella puolella, voi tutustua simulaattoreiden avulla eri talvilajeihin, kertoo Mika Myllynen.

Hiihtotaito ja sukset olivat lumisilla alueilla välttämättömyys. Ruokaa hankittiin metsästämällä ja kalastamalla. Talvisessa maastossa oli ilman suksia mahdotonta liikkua.

- Olemme saaneet Kansallismuseosta lainaksi 1800-luvun lopulta peräisin olevia muinaissuksia. Varhaisimmat sukset olivat eripituisia. Pidempi liukusuksi oli lyly. Potkusuksesta käytettiin nimeä kalhu, kertoo Mika Myllynen.

Ensimmäiset sauvat olivat puusta. Sommat olivat puukiekoista veistettyjä tai vitsaksesta kierrettyjä. 1900-luvun alussa tuli puun tilalle taipuisa ruoko. Somman puiset kehät kiinnitettiin sauvaan nahkalenkeillä.

- Pyyntimatkoilla käytettiin yleensä yhtä sauvaa, joka toisessa päässä oli keihäänkärki. Yhdellä sauvalla työnnettiin vain lylyn puolelta. Kahdella sauvalla hiihtäminen yleistyi hiihtokilpailujen myötä, opastaa Mika Myllynen.



Hii2


 

Viidet MM-kisat


Ensimmäiset kansainväliset arvokilpailut eli Kongressihiihdot pidettiin Salpausselällä vuonna 1926. Hiihdon MM-kisoja on pidetty Lahdessa viidesti: 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Hiihtomuseossa on jokaiselle arvokisalle omistettu oma vitriini. Valokuvat, sukset, monot ja hiihtoasut kertovat havainnollisesti, miten kehitys on edennyt suurin harppauksien vuosikymmeneltä toiselle. On häkellyttävää oivaltaa, kuinka vanhahtavilta näyttävät jo parikymmentä vuotta vanhat hiihtovarusteet.

Yleisradion pitkäaikaisen urheiluselostajan Pekka Tiilikaisen kuva sekuntikelloineen on eräs Hiihtomuseon nostalgisimmista valokuvista. ”Sinivalkoinen ääni” tuli vuodesta 1939 lähtien tutuksi suomalaisille urheilun ystäville. Vuoden 1952 Helsingin olympiakisojen kuuluttaja Martti Jukolan sairastuttua Tiilikaisesta tuli kisojen pääkuuluttaja. Hän selosti Suomen kansalle yhdettoista olympialaiset, lukuisat MM-hiihdot ja Suomi-Ruotsi-maaottelut.

Vuoden 2001 Lahden MM-kisoille on omistettu oma osasto. Kisat muistetaan dopingskandaalista. Yllättävää on se, että Lahden Hiihtomuseossa ei juurikaan kerrota vuoden 2001 kipeistä tapahtumista. Se kuuluisa huoltamolle unohtunut lääkelaukkukin löytyy Helsingin olympiastadion urheilumuseosta.

- Kyllähän meitä lahtelaisia kisojen tapahtumat harmittavat. Etenkin, kun vaikuttaa siltä, että yhä edelleen Lahdella on ollut vaikeuksia saada uusia arvokisoja. Eihän Lahden kaupunki ollut mitenkään syyllinen tapahtumiin, manaa Mika Myllynen.

Hiihtomuseon kiinnostavinta antia ovat alkuperäiset arvokisamitalit. Nähtävänä on muun muassa Tapani Nikun ja Veli Saarisen mitalit. Mäkihyppääjä Toni Nieminen on antanut lainaksi omat Albertvillen olympiakisojen kaksi kulta- ja yhden pronssimitalin.

- Meillä on esillä myös yksi Marja-Liisa Hämäläisen Sarajevon kultamitaleista. Matti Nykäsen mitalit ovat Helsingin urheilumuseossa, mutta on meillä sentään yhdet Matin sukset, kertoo Mika Myllynen.

Hii3


 

Hyppää Lahden suurmäestä


Oiva lisä Lahden Hiihtomuseon annille on hauska toiminnallinen osasto, lapsiperheiden suosikki. Mäkihyppysimulaattorin avulla voi hypätä Lahden suurmäestä. Leiskauttamalla yli 120 metrin hypyn pääsee museon ”top ten” -listalle. Ampumahiihtoa voi kokeilla laseraseella. Rinnekuntoa voi testata laskettelulaitteella.

- Meillä käy paljon kaveriporukoita, joille järjestetään omat talviurheilukisat. Usein myös perheet innostuvat kisaamaan. Etenkin miehet innostuvat, jos vaimo saa ensin paremman tuloksen, tietää Mika Myllynen.

Hiihtomuseon erikoisuus on sisälatu, jolla voi kokeilla hiihtoa perinteisellä ja luistelutyylillä. Luisto on taattu, vaikka ulkona olisi kesähelle.

- Erityisesti ulkomaalaiset, jotka eivät ole koskaan nähneet lunta, haluavat kokeilla hiihtämistä, kertoo Mika Myllynen.




Lahden katastrofi jäytää yhä


Sääliksi käy lahtelaisia. Heillä ei ollut ”osaa eikä arpaa” ikäviin tapahtumiin. Jokainen kuitenkin yhdistää automaattisesti vuoden 2001 MM-kisojen dopingskandaalin Lahden kaupunkiin. Kuusi suomalaista maastohiihtäjä jäi kiinni Hemohesin käytöstä. Seuraukset eivät kohdistuneet vain suomalaiseen hiihtourheiluun, vaan myös Lahden kaupungin matkailutuloihin. Arvokisoilla on merkittävä työllistävä vaikutus ja kisaturistien tuoma raha lasketaan miljoonissa euroissa.

Uudetkaan Lahden isännyyshakemukset eivät ole tärpänneet. Vuoden 2011 kisat ovat Norjassa. Vuonna 2013 kisataan Italian Val di Fiemmessä. Pari vuotta myöhemmin on Ruotsin Falunin vuoro. Lahdelle on tulossa vuosia kestävä kuiva jakso, vaikka Kansainvälisen Hiihtoliiton mukaan vuoden 2001 tapahtumat on jo unohdettu.

Lahden skandaali oli katastrofi suomalaiselle hiihdolle. Liitto ajautui taloudellisiin vaikeuksiin sponsorien lähdettyä. Surullisen lehdistötilaisuuden aikana sponsoreiden logot oli verhoiltu mustan ja harmaan väristen verhojen taakse.

Vaikka Lahden tapahtumat ovat ikävä osa suomalaista hiihtohistoriaa, on katastrofi vaatimattomasti esillä Hiihtomuseossa. Vain Lahden 2001 kisojen vitriinin taustan mustan harmaat verhot symboloivat dopingkisoja. Mutta muutoksia on tulossa. Näin Hiihtomuseossa ainakin luvataan. Mahdollisesti jo vuoden kuluttua Lahden 2001 kisojen osasto saa uuden ilmeen. Myös hiihtoväelle kipeä dopingjupakka on silloin osa näyttelyä.




Lahden Hiihtomuseo


Osoite
  Salpausselänkatu 8, hyppyrimäkien vieressä, Lahti.

Avoinna  Ma-pe 10-17, la-su 11-17.

www.lahdenmuseot.fi





Hii4