Värikkäintä Ateenaa

Omalaatuinen Psiri ei sovi heikkohermoisille


Näytelmä on joka kerta samanlainen ja aina yhtä koominen. Ateenaan laittomasti maahan tulleet muukalaiset myyvät kadulla kuka mitäkin. Yhtäkkiä porukka katoaa kuin varpusparvi. Kun vaara on ohi, eli kun paikallinen poliisi on kadonnut näköpiiristä, myyjät palaavat takaisin reviirilleen. Hetken kuluttua sama kissa ja hiiri -leikki alkaa alusta.

 vär1

Monastirákin ja Omónia-aukion yhdistävä värikäs Athinás-katu on nyky-Ateenaa aidoimmillaan. Ilmapiiri on tyystin toinen, mitä suomalaisturisti kokee puleeratuissa Kreikan saariston lomakohteissa. Athinás-katu halkoo omaleimaista Psirin kaupunginosaa. Täällä kansallisuuskirjo on melkoinen.

Muutaman korttelin matkalla kuulee kieliä eri puolilta maailmaa. Neljän miljoonan asukkaan Ateenassa on arviolta noin miljoona maahanmuuttajaa. Heistä puolet on maassa laittomasti. Turkin puoleinen raja vuotaa. Väkeä saapuu etupäässä Iranista, Irakista ja Afganistanista. Myös Pohjois-Afrikka on hyvin edustettuna. Bulgaarit, albaanit, georgialaiset, armenialaiset ja azerit tulivat jo aikaisemmin. Osa jatkaa matkaansa Kreikasta muihin Euroopan unionin maihin, aina Suomeen asti.

Nirppanokka nyrpistää nenää

Psiri on Ateenan mielenkiintoisin kaupunginosa. Myös edullisin. Se ei sovi nirppanokkaiselle ja heikkohermoiselle matkailijalle. Yleisilme on rähjäinen. Osa rakennuksista vaikuttaa purkutuomion saaneilta. Jokaisen talon seinään on töherretty niin korkealle kuin käsi yltää sottaisia grafiitteja. Ei tarvitse kuin hetkeksi istahtaa paikalleen, niin oitis on joku pummaamassa rahaa tai tyrkyttämässä jotain.

 vär2

Tunnelma Psirissä on täysin toisenlainen kuin sliipatulla Síntagman aukiolla tai turistikrääsällä kuorrutetussa Plagassa, Ateenan vanhimmassa kaupunginosassa. Maahanmuuttajien ohella Psirissä viihtyvät myös paikalliset, sillä alueen ytimessä sijaitsevalla torilla ja kauppahallissa ovat Ateenan parhaat ja edullisemmat ruokatarvikevalikoimat.

Athinás-kadun kala- ja lihahalli on ikimuistoinen elämys. Täällä Euroopan unionin direktiivit ovat vain ohjeelliset. Vastateurastettujen eläinten ruhot ja kynityt kanat roikkuvat koukuissa. ”Lihamestarit” verisissä takeissaan halkovat kirveillään lisää lihaa myytäväksi. Basaarimainen tunnelma on enemmän itämainen kuin länsimainen. Euroopan unionin toisella laidalla ei ole totuttu moiseen. Ja kas, kun Kreikassa ollaan, sätkä pitää olla myyjilläkin suupielessä. Toki laki sen kieltää, mutta uppiniskaiset kreikkalaiset polttavat silloin kuin siltä tuntuu - eli lähes aina ja kaikkialla.

 vär3


Talouskurimus puhututtaa


Moni tulee Psiriin vain nauttimaan sen erikoisesta tunnelmasta. Kahviloiden kadulle siirretyistä pöydistä voi seurata, miten yhden kahvikupillisen aikana koko maailma virtaa ohi. Naapuripöydässä käydään kiivasta keskustelua kädet ilmaa viistäen. Vaikka ei kreikan kieltä ymmärtäisi, niin sanat euro, drakma, Germany, Italy, Papandreou, Jessus Maria, kertovat kyllä, mistä Kreikassa nyt puhutaan. Ajankohtaisista asioista väittely on kuulunut Ateenan katukuvaan jo antiikin ajoista alkaen. Nykyhelleenit ovat retoriikan taitajia siinä kuin Sokrates aikoinaan. On ironista, vaikka Kreikka on demokratian syntypaikka, niin maata ovat todellisuudessa johtaneet vuosikymmenien ajan viiden keskeisen suvun klaanit ja niiden junailemat poliittiset ja korruptoituneet siviilihallitukset.


Talousahdinkoon ja säästötalkoisiin joutuneita kreikkalaisia ei voi ainakaan Psirissä syyttää laiskuudesta. Vieri vieressä on toinen toistaan erikoisempaa pikkukauppaa. Tavaravalikoima on ällistyttävä. Tarjolla on kaikkea, siis ihan kaikkea, mitä voi vaan kuvitella, matkalaukuista sotilaskypäriin. Tätä kirjoittaessani maksetaan vielä euroilla, mutta konkurssikypsässä maassa kaivellaan jo drakmoja esiin.

 

vär4







Illanviettoa Buzikin tahdissa

Kun tori ja kaupat suljetaan, Psiri rauhoittuu hetkeksi, mutta vain hetkeksi. Kun turistit suuntaavat illalla Plagan ylihintaisiin ravintoloihin, siirtyvät paikalliset Psirin edullisempiin tavernoihin. Hämärien kujien varsilla on toinen toistaan omalaatuisempaa ravintolaa ja kahvilaa. Menu on perinteistä kreikkalaista ruokaa, mutta Psiriiin on ilmestynyt myös etnisiä ravintoloita. Täällä ei voi myös välttyä kuulemasta buzikilla soitettua kreikkalaista kansanmusiikkia. Parin naukatun ouzon jälkeen joku nousee ylös tassimaan. Buzuki-mies innostuu taikomaan näppärillä sormillaan soittimestaan musiikkia entistä vikkelämmin.

Psirin iltaelämän keskus on Platía Iróon -aukio, jonka ympäristö rakennuksineen on kunnostettu. Herkkähipiäinen turisti saattaa kuitenkin empiä menemistä hämärästi valaistuille kujille tummahipiäisten miesten sekaan. Jos pokka ei pidä, ei hätää, aina voi siirtyä viettämään iltaa turistiystävällisempään Plakaan.