Nauti kahviloiden tunnelmasta

 
Suomalaiset ovat kahvin suurkuluttajia, mutta olemme huonoja kahviloissa kävijöitä. Paitsi tietysti lomamatkoillamme ulkomailla. Mikä onkaan mukavampaa kuin lorvia kahvikupposen ääressä ja katsella ohikulkijoita.

Kah1


 

Meille aito italialainen tai ranskalainen kahvila on eksotiikkaa. Paikallisille se on itsestäänselvyys. Siihen on totuttu jo lapsesta pitäen.

On kahviloita ja kahviloita. Habsburgien Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian ajoilta periytyy kahvilakulttuuri, johon kuuluu punaiset plyysiverhot, marmoripöydät ja upottavat sohvat. Pariisilaiskahvilat levittäytyvät jalkakäytäville. Niissä on yhtä tärkeää tulla nähdyksi kuin nauttia itse kahvista. Ranskalaisissa maaseutukahviloissa puristetaan kättä ja moiskautetaan poskisuudelmia. Kreikassa kuppilat ovat ukkokahviloita, miesten omia paikkoja. Siellä puhutaan jalkapallosta ja politiikasta - ilman naisia.

Eurooppalaiseen kahvilakulttuuriin kuuluu kiireetön oleskelu. Samalla voi lukea päivän lehdet, rustata rakkausrunoja tai suunnitella vallankumousta. Vetelehtijöiden kahvilat olivat usein toisinajattelijoiden pesäpaikkoja. Moni lähes asui siellä. Saattoipa asiakkaan postikin tulla kantakahvilan osoitteeseen. Lehtimiehen käyntikorttiin oli kirjoitettu lempikahvilan osoite. Kuppilat olivat olohuoneen jatkeita, joissa saattoi olla yksin tai muiden seurassa.


Kuuluisat pariisilaiskahvilat


Amerikkalaistyyliset standardoidut ketjukahvilat tunkeutuvat kaikkialle. Kahvimuki toisessa kädessä ja kännykkä toisessa kädessä kulkeva kiireinen liikemies on tuttu näky kaikissa suurkaupungeissa. Moni perinteinen pariisilaiskahvilakin on joutunut lopettamaan toimintansa.

Onneksi Pariisissa on yhä löydettävissä niitä samoja kahviloita, joissa aikoinaan kuuluisat taiteilijat, kirjailijat ja itseään älykköinä pitäneet henkilöt paransivat maailmaa. St-Germain-des-Prés’n juppikahviloissa, Le Procopén, Café de Floren ja Brasserie Lippin, jalkakäytäväpöytien tuolit on sijoitettu kaikki kadun suuntaisesti. Niissä istumalla näkee hyvin ohikulkevat. Kahvin hintaa ei kysellä


Wienin klassikot


Perinteisessä Wienissä kahvilakulttuuri voi yhä hyvin. Klassikkokahvilat Café Sacher, Sigmund Freudin Café Landtman, Leo Trotskin Café Central sekä smokkiin pukeutuneiden tarjoilijoiden Café Imperial ovat yhä olemassa. Miestarjoilija tuo kahvin pöytään valkoisessa posliinikupissa. Pienellä tarjottimella on aina mukana vesilasi. Sacher-torttu täydentää nautinnon.



Sosialismi yritti tukahduttaa


Itä-Euroopassa sosialismi oli tukahduttaa Habsburgeilta periytyvän kahvilakulttuurin. Kahvilat kansallistettiin ja yhdenmukaistettiin. Nyt perinteinen kahvilakulttuuri on sielläkin lähtenyt uuteen nousuun. Budapestin keisarivallan aikaiset Café New York, Gerbeaud, Café Astoria  ja Café Ruszwurm ovat entisöityneinä alkuperäisissä asuissaan. Olutkapakoiden Prahastakin löytyy yhä historiallisia kahviloita. Jugendtyylisen Kunnantalon, Obecní důmin, tiloissa toimiva upea kahvila tuo peileineen ja kristallikruunuineen tuulahduksen Böömin keisarivallan ajoista.

Kah3


 

Matkailijan kahvisanasto



Espresso


Vahva ja tummapaahtoinen kahvi on italialaista alkuperää. Juoma valmistetaan koneellisesti pakottamalla lähes kiehuva vesi jauhetun kahvijauheen läpi. Italiassa espresso nautitaan usein sokerin sekä biscotti-keksin kera.

Crema


Espresson pinnalle syntyvä kullanruskea vaahto, joka suojaa kahvin aromeja.

Cappuccino


Maitokahvi, jossa kolmasosa on espressoa ja loput höyrytettyä maitoa. Pinnalla on maitovaahtoa, joka usein koristellaan. Italiassa cappuccinoa nautitaan vain aamupäivisin, esimerkiksi voisarven kera. Juoma ei saa olla liian maitoinen, espresson maku tulee selkeästi erottua.

Caffè Latte


Italialainen maitokahvi, joka juodaan korkeasta lasista. Neljännes on espressoa, jonka päälle kaadetaan vaahdotettua maitoa.

Latte macciato


Italialainen korkeassa lasissa oleva maitokahvi, jossa espresso kaadetaan vaahdotetun maidon päälle.

Café au Lait


Ranskalainen aamulla juotava maitokahvi, jossa puolet on tummapaahtoista kahvia ja toinen puoli maitoa. Juoma tarjoillaan aamupalan yhteydessä kulhomaisesta kupista.

Café con leche


Espanjalainen maitokahvi.

Irish coffee


Juoman aineksia ovat kahvi, irlantilainen viski, fariinisokeri ja kerma. Kahvi kaadetaan sokerin päälle ja sekoitetaan. Seuraavaksi lisätään viski ja lopuksi kermavaahto. Pinta voidaan koristella esimerkiksi suklaarouheella.


Café americano


Muistuttaa lähinnä suomalaistyyppistä suodatinkahvia maidon kera.

Barista


Baarimestari, joka on erikoistunut kahvijuomien valmistamiseen.

Kah4


 

Starbucks - amerikkalainen 


menestystarina



Kahvilamaailman McDolnald's, Starbucks on amerikkalainen tuhkimotarina, joka sai alkunsa Seattlesta vuonna 1971. Alkuvuosina Starbucks myi kahvia kilohintaan. Vasta vuonna 1985 avattiin yhtiön ensimmäinen kahvila. Pari vuotta myöhemmin Starbucksin kahvilat levittäytyivät Seattlen ulkopuolelle. Ensin valloitettiin Yhdysvallat, sen jälkeen lähes koko maailma - Suomea ja Italiaa lukuun ottamatta. Starbuckseja on jo lähes 10 000 yhteensä 39 eri maassa.

Monesta muusta kansainvälisestä ketjusta poiketen yhtiö ei toimi franchising-periaatteella eli se omistaa itse liikkeensä. Tosin Yhdysvaltain ulkopuolella se tekee yhteistyötä paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Kahvinviljelyä lukuun ottamatta kaikki tehdään itse. Ketjun kahvilat panostavat laatuun. Jokainen kuppila on samanlainen kaikkialla maailmassa. Starbucksin kuuluisin tuote, kylmä Frappuccino-kahvijuoma, maistuu samanlaiselta New Yorkissa tai Dubaissa.

Starbucksin menestyksen salaisuus on kilpailun puuttuminen. Toista yhtä suurta kansainvälistä kahvilaketjua ei ole syntynyt Coca-Colan ja Pepsin tavoin. Ylikansallisen yhtiön tuomaa uhkakuvaa Starbucks pyrkii pehmentämään huolehtimalla imagostaan. Yhtiö tarjoaa reilun kaupan kahvia ja osallistuu hyväntekeväisyyteen.

Starbacksin toimintaideana on luoda kahvilasta ”kolmas tila” työpaikan ja olohuoneen väliin. Toiminnan tueksi on mukaan tuotu myös musiikki. Kahviloissa voi esimerkiksi ladata haluamaansa musiikkia maksua vastaan. Moni eurooppalainen kahvilanystävä miettii kauhuissaan, milloin se aamu koittaa, kun tutun kulmakuppilan paikalla on amerikkalainen Starbucks.

Kah5

 

Palvelua, kiitos!


Poikkesin italialaiseen kahvilaan. Suuntasin kohti baaritiskiä ja huikkasin henkilökunnalle: Una espresso, grazie! Sain vastaani hämmentävän katseen, olinhan mokanut. Muualla Euroopassa on pöytiin tarjoilu. Ulkomailla henkilökunta on palkattu palvelemaan kahvilan asiakkaita.

Suomalainen on opetettu itsepalveluasiakkaaksi, joka kiltisti korjaa ruuat pöydästä, kerää astiat tarjottimelle ja vie sen oven suussa seisovaan telineeseen ilman nurinoita. Se olisi ennen kuulumatonta Ranskassa tai Italiassa.

Euroopassa kahvi valmistetaan aina asiakkaalle henkilökohtaisesti. Näin taataan, että se on aina tuoretta. Meillä kannussa tovin seisonut sumppi noudetaan itsepalveluperiaatteella. Keskikaupungin trendikahvilassa saa kahvinsa nappia painamalla suoraan automaatista. Aidon baristan valmistaman espresson ystäville se olisi järkytys

Suomalaisten kahviloiden kahvikupin hinta puhuttaa suomalaisia ja ihmetyttää ulkomaalasia. Usein vedotaan työvoimakustannuksiin, vaikka meiltä palveluhenkilökunta puuttuu lähes kokonaan. Jos verrataan markka-aikaan, niin olisiko joku suostunut maksamaan yhdestä kahvikupista 12-15 markkaa? Tuskin.

Suomalaiset ovat erakkokansaa, joka kokee kahvilassa istumisen joutilaana olemisena, ei sosiaalisena tapahtumana. Vaikka olemme maailman ahkerimpia kahvinjuojia, emme osaa vain istuskella ja lorvia kahvikupposen äärellä. Emmekä säästäväisenä kansana kovin helpolla sijoita rahojamme kahviin, jonka voi saada murto-osan hinnalla kotona kahvilan hintoihin verrattuna.