Luonnontieteellinen museo

Kakkaa ja oksennuspalloja

Kettu, karhu, ilves, varis…lapsilauma luettelee sujuvasti tunnistamiaan eläimiä Helsingin luonnontieteellisessä museossa. Pelko nykynuorten heikentyneestä lajituntemuksesta osoittautuu turhaksi. Kiitos television luonto-ohjelmien.

El1


 

Monet muistavat Eduskuntatalon takana sijaitsevan Eläinmuseon. Nimi on muuttunut Helsingin Luonnontieteelliseksi museoksi kuvamaan paremmin museon monipuolista antia. Rakennus kävi läpi mittavan kolme vuotta kestäneen remontin ja avattiin uudistuneena noin vuosi sitten. Siitä tuli oitis eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä.

Remontin myötä moni asia on muuttunut. Onneksi museon erikoisin eläin on yhä paikoillaan. 1930-luvulla Hyvinkään Suopellon kartanossa syntynyt kaksipäinen vasikka kerää yhä runsaasti uteliaita ympärilleen. Jo neljäs sukupolvi on voinut ihmetellä eriskummallisuutta, joka on syntynyt alkion jakautumisen epäonnistumisen seurauksena.

 

Mielenkiintoinen historia


Lähes 100-vuotinen rakennus oli alun perin venäläinen poikakoulu. Suomen itsenäistymisen jälkeen talossa on toimi kadettikoulu, kunnes se siirtyi Helsingin yliopiston omistukseen vuonna 1923. Tiloihin majoittautui eläintieteen laitos. Sen hajallaan olleet kokoelmat siirrettiin saman katon alle.

Kokoelmien alkuperäisenä tarkoituksena oli palvella ensisijaisesti yliopiston opiskelijoita. Museo oli avoinna yleisölle vain sunnuntaisin. Vähitellen vanhat vitriinit väistyivät ja eläimet siirrettiin luonnonmukaisiin ympäristöihin, dioraamoihin. Museo alkoi houkutella yhä enemmän koululaisia ja perheitä. Väkeä tuli eri puolilta Suomea.

Vuonna 2008 päättyneen remontin jälkeen Luonnontieteellinen museo on saanut suuren suosion. Toukokuussa, koulun luokkaretkien aikaan, museossa vietetään kiireisiä hetkiä. Lähes jokainen Helsingissä vieraileva koululaisryhmä tutustuu Eläinmuseon uudistuneisiin näyttelyihin. Lisääntyneen väkimäärän takia koululaisryhmien tulee varata opastukset hyvissä ajoin. Tarjolla on erilaisia teemallisia kierroksia dinosauruksista ja eläinten jätöksiin.

El2

Luonnontieteellisen museon barokkijulkisivu ei ole juurikaan muuttunut vuosikymmenien saatossa. Toki pääoven yläpuolella olleet keisarilliset symbolit poistettiin heti Suomen itsenäistyttyä. Sisäpuolella on tehty suuria muutoksia. Seiniä on siirretty, välipohjia rakennettu. Jopa ortodoksisen salin koristeelliset seinämaalaukset peitettiin valkoisella maalilla. Viimeisimmän remontin aikana pyrittiin palauttamaan osan alkuperäisyyttä. Muun muassa aula ja portaikko on lähes samanlainen kuin keisarivallan aikana.




Pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä


Museon teemalliset näyttelyt on sijoitettu kolmeen eri kerrokseen. Neljännen kerroksen parvelta on hieno näkymä alas dinosaurus-osastolle. Suomen luonto -näyttely houkuttelee kokemaan kotimaisen luonnon tunnissa. Näyttelyssä matkataan Helsingin saaristosta Varsinais-Suomen keväisen lehtimetsän kautta aina Pohjois-Karjalaan metsämaisemiin. Retki päättyy Lapin tuntureille. Elämän historia -näyttelyssä vierailija kuljetetaan läpi maailmakausien alkuräjähdyksestä nykyisyyteen. Matkalla tutustutaan muun muassa dinosauruksien elämään. Hienosti toteutettu Luustokokoelma havainnollistaa selkärankaisten moninaisia muotoja.

Helsingin Luonnontieteellisessä museo ei pelkästään katsella, vaan siellä voi osallistua myös toimintaan itse tutkimalla, pelaamalla tai testaamalla. Esimerkiksi mikroskoopilla voi analysoida eri eläimien ulosteita: papanoita, pökäleitä tai brikettejä. Koska eläimet syövät hyvin erilaista ravintoa, myös niiden kakat ovat hyvin erinäköisiä. 




El3

Turun biologinen museo


Turun Urheilupuiston kupeessa on pala suomalaista museohistoriaa. Turun Biologinen museo avasi ovensa yli sata vuotta sitten (15.7.1907). Läpi vuosikymmenten luontomuseo on pitänyt pintansa huolimatta television ja elokuvien tulosta koteihimme. Nykypäivän lapsi kokee Biologisen museon hämärästi tunnelmavalaistujen dioraamojen luoman illuusion yhtä elävästi kuin sata vuotta sitten.

Turun biologisen museon perustamisen mahdollisti varakonsuli Alfred Jacobssonin rahalahjoitus, joka oli osoitettu yleishyödylliseen tarkoitukseen. Museon esikuvana käytettiin Tukholman Djurgårdenilla sijaitsevaa biologista museota. Mitään vastaavaa ei ollut vielä Suomessa. Arkkitehti Alex Nyströmin toimistossa syntyi idea erikoisesta rakennuksesta, jonka ulkonäkö on osittain jugendia, osittain kotimaista kansallisromanttista tyyliä.

Turun biologisen museon sisätilaratkaisu on erikoinen: yleisö kiertää museon ulkoreunoja pitkin ja näkee rakennuksen keskelle sijoitetut maisemat. Museon nykyiset 13 näyttelymaisemaa, dioraamaa, esittelevät suomalaista eläimistöä ja kasvistoa Turun saaristosta Lapin tuntureille asti. Kaikkiaan Biologisessa museossa on esillä kolmisenkymmentä Suomessa vakinaisesti tavattavaa nisäkästä. Lintulajeja on 136.

Gustaf Kolthoff sekä hänen poikansa Kjell vastasivat sekä Turun että Tukholman museoiden toteutuksesta. He vastasivat eläinten konservoinnin lisäksi myös maisemasta taustamaalauksineen. Dioraamat on tehty jäljittelemällä luontoa pikkutarkasti, illuusio on täydellinen. Työ edellytti täydellistä perspektiivin hallintaa sekä eläinten tarkkaa konservointia.

Turun Biologinen museo perustettiin aikana, jolloin ihmisten liikkuminen oli vähäisempää kuin nykyaikana. Yli sata vuotta sitten kaupunkilainen ei välttämättä ollut koskaan nähnyt esimerkiksi Lapin luontoa tai ulkosaariston lintuja. Museon näyttelymaisemat edustavat oman aikakautensa virtuaalimaailmaa, jossa luonnosta siirrettiin keskeisiä elementtejä sisätiloihin. Näin kaupunkilaisetkin pääsivät nauttimaan ”villistä luonnosta”.

Helsingin Luonnontieteellinen museo


Osoite
  Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki (Eduskuntatalon takana).

www.fmnh.helsinki.fi


Turun biologinen museo


Osoite
 Neitsytpolku 1.

http://silta.turku.fi