Karhun poikien ihmemaailma


Ainutlaatuinen kokoelma suomalaista maaseutuperinnettä

Salosta päin ajettaessa vasemmalle jää legendaarinen Ykköspesä. Sitten ohi rapistuvan Lahnajärven. Tien oikeaan reunaan ilmestyy tuttu Traktorimuseon mainoskyltti.

Tra1

Kuinkahan monta kertaa tämänkin opasteen ohi on tullut aikaisemmin ajeltua? Nyt tehdään poikkeus.

Kovelan kartanon pihalla on vastassa kaksi Karhun poikaa, Eero ja Erkki, kuin kaksi marjaa. Paikalliset tuntevat kaksoispojat hyvin, mutta satunainen ohikulkeva matkailija hämmentyy hetkeksi. Juuri 70 vuotta täyttäneet pirteät identtiset Karhun veljekset ovat työskennelleet koko ikänsä Kovelan perintötilalla, tai pitäisikö sanoa perinnetilalla, sillä veljekset ovat tallentaneet huikean kokoelman suomalaista maalaiselämää.

Kaikki sai alkunsa liki 30 vuotta sitten, kun Eero ja Erkki päättivät kunnostaa isänsä Yrjö Karhun 1936-mallisen Ford-traktorin. Siitä lähti liikkeelle keräys- ja kunnostusinto, joka ei ole vieläkään hiipunut. Traktorimuseon seinällä haalistuneen lehtileikkeen mukaan veljekset toteavat kokoelman olleen valmis, kun koossa oli 75 traktoria. Ykköstien varteen pystytetty kyltti kertoo traktoreita olevan jo 100. Sekin on jo vanhaa tietoa: niitä nyt on yli 120.

- Keräily on sellainen tauti, joka kerran puraistuaan vain pahenee, tunnustavat veljekset.

Rakkaus perinteiden ja kulttuurin kunnioittamiseen on tullut poikien isältä Yrjö Karhulta. Hän oli monitaitoinen mies. Yrjö tunnettiin arvostettuna agrologina, rehuneuvojana, tutkija ja kirjailijana. Myös äiti Martta oli innokas perinnetutkija.

Tra3




Lehmät antoivat tilaa traktoreille


Kokoelman karttuessa niille löytyivät tilat tyhjäksi jääneestä kartanon navettarakennuksesta. Monien maatilojen pusikkoihin ruostumaan jääneet arvokoneet ovat päässeet Karhun veljesten katon alle turvaan. Alkuaikoina ei vanhalle roinalle osattu antaa arvoa, ja veljekset saivatkin ”romuja” pilkkahinnalla, kunhan joku korjaisi pois nurkista.

- Nyt näitä on alettu arvostamaan. Ihan eläkerahoilla ei koneita enää osteta, ja ensimmäisen ostotarjouksen jälkeen pyyntö on aina seuraavana aamuna korkeampi. Hintojen nousun vuoksi museon perustaminen olisi nyt mahdotonta, kertovat Karhun veljekset.

Museon esineistöä on kerätty kiertämällä talosta taloon pitkin Etelä-Suomea. Veljesten tarkka silmä on bongannut tilojen nurkista tyhjänpanttina lojuneita maatalouskoneita. Keräysretket ovat ulottuneet aina saaristoon asti, mistä onkin löytynyt todellisia helmiä. Mikä tahansa ei pojille kelpaa. Kahta samanlaista ei juurikaan hankita. Myös hinta ja kunto pitää olla kohdallaan.

Veljesten keräysmatkojen antimia eivät ole olleet ainoastaan traktorit. Mukaan on tarttunut moottorisahoja, kiesejä, rattaita, puimakoneita, leikkuupuimureita, maamoottoreita ynnä muita maaseudun elämästä kertovia esineitä. Onpa mukana yksi paloautokin.

Vieraita myös ulkomailta


Vaikka Karhun veljesten museota ei ole tievarsimainosta lukuun ottamatta juurikaan markkinoitu, saapuu vieraita läheltä ja kaukaa, liki 5000 vuodessa. Suomessa on runsaasti innokkaita maatalouskoneiden harrastajia, jotka silmät kiiluen tulevat ihailemaan Nummi-Pusulan arvokasta kokoelmaa. Ostotarjouksiakin tulee, mutta Karhun veljesten koneet eivät ole myytävinä.

- Viime vuosina on käynyt paljon asiantuntevia vieraita Virosta ja Venäjältä. He ottavat innokkaasti valokuvia, kertoo Eero Karhu.

Kokoelman arvokkaimmista traktoreista on Chicagossa vuonna 1921 valmistettu etujousitettu ja kettinkivetoinen International. Moni tunnistaa kokoelman helmen, Tuntemattomasta sotilaastakin tutun puupilkkeellä käyvän puukaasutraktorin, joka on varustettu suurella häkäpöntöllä.

Kovelan kartanon ”Pelle Pelottamat” eivät ole tyytyneet vain keräilemään, vaan vuosikymmenien aikana on syntynyt monenlaisia keksintöjä maa- ja metsätalouskäyttöön. Veljekset esittelevät innokkaana itsetehtyä klapikonetta, joka murskaa isommankin puun. Karhun veljekset ovat harrastaneet kroppaamista eli koneiden korjaamista ja suunnittelua jo pikkupojasta lähtien.

Tra3

Laulajasta museo-oppaaksi


Kovelan tila ei ole vain miesten paratiisi, myös naiset on huomioitu. Historiallisen kartanon päärakennus on avoinna yleisölle.

- Ajattelimme, että jotain muutakin kuin koneita pitäisi olla, jotta naisten ei tarvitse jäädä autoon istumaan, kertoo Kovelassa oppaana toimiva Tuulikki Eloranta.

Kartanon päärakennuksessa on esillä vaatteita ja käsitöitä, joista monet ovat Karhun veljesten äidin tekemiä. Kartanon elämästä kertovat monet kauniit huonekalut ja esineet vuosikymmenien takaa. Paakarintuvassa on nähtävänä vanhoja leipomistarvikkeita. Essut ja muut tekstiilit on tietysti ommeltu itse. Metsästyksen merkityksestä muistuttaa lukuisat aseet ja pyydykset. Yhtenä erikoisuutena on hevosten suokengät. Toisessa kerroksessa on nähtävänä agrologi Yrjö Karhun työhuone kirjoituskoneineen ja papereineen.

- Elokuun alussa Kovelassa järjestetään jokavuotiset perinnepäivät. Silloin täällä on paljon nähtävää, muun muassa traktorien kyntönäytöksiä, rukiinleikkuuta sirpillä ja viikatteella. Lapsille on hevosajelua, muistuttaa Tuulikki Eloranta.





Kovelan kartano- ja käsityömuseo


Museo sijaitsee Ykköstien varrella Helsingin ja Turun puolessa välissä Nummi-Pusulassa, Salosta päin tultaessa pian Lahnajärven jälkeen. Seuraa opasteita. Infoa numerosta 019-373311.

Traktorimuseo on avoinna ti-su 10-18. Kartanon päärakennuksessa sijaitseva kahvila ja käsityömuseo on avoinna ryhmille kesäviikonloppuisin. Infoa numerosta 041-4525180.

Lisätiedot löytyvät internet-osoitteesta www.kovelantraktorimuseo.fi.

 

Tra4

 

Historiallinen Ykköstie kulttitieksi


Tiedättehän legendaarisen Route 66, joka on Chicagosta Los Angelesiin kulkeva kaikkien teiden äiti. Se on reitti, joka liittyy vahvasti USA:n historiaan. Vuosikymmenien aikana se on kadottanut merkityksensä korvaavien moottoriteiden rakentamisen jälkeen. Vaikka monet Tien menneisyyteen liittyvät yksityiskohdat ovat reitin varrelta kadonneet, sen historiallinen arvo on kasvanut. Route 66 on kokenut renessanssin.

Toivottavasti näin käy myös Turusta Helsinkiin kulkevalle 110-tielle, jota tullaan varmasti jatkossakin kutsumaan alkuperäiseksi Ykköstieksi. Uudenkarhea moottoritie uusine hampurilaispaikkoineen tulee elämään omaa elämäänsä ja vanha legendaarinen Ykköstie omaansa. Vielä tulee aika, jolloin haikailemme Lahjajärven katkarapuvoileipiä tai Hiidenpirtin sekatavarakauppaa. Toivottavasti voimme jatkossakin poiketa Saukkolan Essolle aamupuurolle tai murkinoimaan Ykköspesän maukkaita muna-anjovissämpylöitä.

Vanhan Ykköstien varrella on koko joukko mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja museoita. Ennen ne vain kiireessä ohitettiin. Nyt Ykköstä pitkin voi ajaa rauhallisemmin ja nauttia eteläsuomalaisesta kulttuurimaisemasta. Aikaa kannattaa varata vanhoille traktoreille, meijerimuseolle tai Hyrsylän Mutkalle. Elias Lönnrotin maisemissa kulkeva Ykköstie tulee olemaan tulevaisuudessa historiallinen suomalainen kulttitie.