Alvar Aallon Villa Mairea


Sauvon Museon Tuki -yhdistyksen syysretkellä

Syksy on järjestötoiminnan aktiivisinta aikaa. Piristystä pimeneviin päiviin haetaan yhteisillä matkoilla.

Vil1

 

Jo aamuvarhain Sauvon keskustaan on kokoontunut parikymmentä paikallisen kotiseutumuseon ystävää. Grandellin Liikenteen bussi kurvaa paikalle ja Sauvon Museon Tuki -yhdistyksen syysretki Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Maireaan voi alkaa.

Kulttuurimatkan ensimmäinen kohde on Porissa sijaitseva Juséliuksen mausoleumi ja Porin Taidemuseo. Molemmat ovat mukavaa alkulämmittelyä päivän pääkohteelle, Villa Mairealle.

Eräs Porin suosituimmista nähtävyyksistä


Teollisuuspohatta Jusélius rakennutti mausoleumin tyttärensä Sigridin hautapaikaksi. Nuorena keuhkotautiin kuollut Sigrid lepää kryptan keskellä valkomarmorisessa sarkofagissaan.

Vuonna 1903 valmistuneen uusgoottilaista tyyliä edustavan hautakappelin mielenkiintoisimmat yksityiskohdat ovat Akseli Gallen-Kallelan tekemät seinämaalaukset. Kuolema-teemaiset freskot sopivat hyvin tunnelmaan. Löytyypä Tuonelan virta -nimisestä maalauksesta taiteilija itsekin. Taustalla erottuu Gallen-Kallelan ystävän Pekka Halosen kasvot. Jälkimmäinen sai tehtäväkseen maalata mausoleumin eteisen seinämaalaukset.

Valitettavasti rakennusmateriaalina käytetty hiekkakivi soveltui huonosti freskojen pohjaksi. Kosteus vahingoitti maalauksia ja ne tuhoutuivat lopullisesti tulipalossa 1930-luvulla. Taiteilijan poika Jorma Gallen-Kallella entisöi isänsä alkuperäiset työt. Pekka Halosen teoksia ei maalattu enää uudestaan.



Salaperäinen Villa Mairea


Porista on lyhyt ajomatka Noormarkkuun, jossa sijaitsee kuuluisa Villa Mairea. Bussimme kuljettajalla Jorma Särvällä on vaikeuksia löytää perille, sillä Villa Maireaa ei ole viitoitettu mitenkään. Syykin on ilmeinen, sillä Villa Mairean sisätiloissa on eräs Suomen arvokkaimmista yksityisistä taidekokoelmista. Rakennukseen ja sen kokoelmiin tutustutaan vain oppaan johdolla.

Alvar Aalto oli noussut Viipurin kirjastotalon ja Paimion Parantolan ansiosta Suomen tunnetuimpien arkkitehtien joukkoon. Maire ja Harry Gullichsen eivät valinneet Aaltoa pelkästään hänen maineensa vuoksi, vaan pariskunta oli myös Alvar ja Aino Aallon hyviä ystäviä. Heitä kaikkia yhdisti modernismin abstrakti ilmaisu. Arkkitehtipari sai lähes vapaat kädet toteuttaa luksusasuintalo.

Vil2

 

Taustalla rikas teollisuussuku


Suunnitelmien esteenä ei ollut rahoitus, sillä Maire Gullichsen kuului varakkaaseen Ahlström-teollisuussukuun. Villa Mairean paikaksi valittiin mäntyä kasvava kukkula läheltä yhtiön pääkonttoria. Mairen mies, Harry Gullichsen, toimi tehtaan johtajana.

Villa Mairea herättää ihmetystä yhä nykyisinkin, mutta valmistuessaan vuonna 1939 se poikkesi täysin sen ajan tyylisuunnista.

- Aallot halusivat tuoda luonnon osaksi sisustusta. Talon sisällä olevat tukipylväät muistuttavat metsän puita. Ne ovat erinäköisiä keskenään, kuten metsän puutkin. Yhden pylvään sisällä valuu sadevesi pois tasakatolta, kertoo opas Tiina Huolman.

Rakennuksen perusidea on yhdistää ulkotilat sisätiloihin. Olohuone jatkui puutarhaan, kun seinän kokoiset liukuikkunat avattiin kokonaan. Nurmialueen ympärille rakennettiin uima-allas ja turvekattoinen saunarakennus.

Villa Mairea ei ollut pelkästään innovatiivisen arkkitehdin taideteos, vaan myös lapsiperheen koti. Toinen kerros oli pyhitetty perheenjäsenten yksityiskäyttöön. Alimmainen kerros toimi myös tehtaanjohtajan edustustiloina ja lukuisten seurapiiritapahtuminen pitopaikkana.

- Mairen ja Harryn neljästä lapsesta kolme on yhä elossa. He sekä heidän lapset ja lapsenlapset vierailevat täällä säännöllisesti. Vaikka Villa Mairea on nykyisin säätiön omistuksessa, on Gullichsenin perillisillä oikeus käyttää taloa, kertoo Tiina Huolman.

Vol3

Useita arvokkaita taideteoksia


Villa Mairean alakertaa hallitsee komea takka. Sen vieressä seisoo aito Edgar Degas’n veistos. Huoneen seinustalle on ripustettu espanjalaisen taiteilijan Juan Grisin moderni taideteos. Mairen kerrotaan ostaneen arvoteoksen niillä rahoillaan, minkä hän sai perintönä eräästä maatilasta. Ostosta pidettiin silloin outona, koska 1950-luvulla moderni taide oli vasta tulollaan Suomeen. 

- Maire Gullichsen oli innokas modernin taiteen keräilijä. Muun muassa kirjastohuoneen seinällä on aitoja Picassoja ja Henri de Toulouse-Lautrecin litografia. Molemmat olivat rouvan lempitaiteilijoita, ja siksi heidän töitään on täällä useampiakin, kertoo Tiina Huolman.

Alvar Aalto suunnitteli taideteoksille erityisiä säilytyspaikkoja. Ylimääräiset maalaukset sijoitettiin niihin, vain osaa pidettiin kerallaan esillä. Maire Gullichsen keräsi ulkomaista ja kotimaista taidetta. Jälkimmäisen kokoelman hän lahjoitti Porin kaupungille, sillä ehdolla, että niille rakennetaan oma taidemuseo.

Taide-esineet arkikäytössä


Alvar Aallon ja Maire Gullichsenin mukaan kaikki arkiesineetkin voivat olla kauniita. Talossa ei ollut erikseen juhla- ja arkiastioita. Niinpä on häkellyttävää ihailla Villa Mairea pöydillä ja kaapeissa olevia käyttöesineitä: harvalla meistä on arkikäytössään Pablo Picasson tekemiä keramiikka-astioita.

- Maire Gullichsen oli vieraanvarainen emäntä. Täällä kävi paljon ystäviä ja kaikki astiat olivat kovassa käytössä, tietää Tiina Huolman.

Villa Mairean irtaimisto, kuten huonekalut, ovat Gullichsenin perillisten omistuksessa. Mairea-säätiö omistaa kiinteistön ja taideteokset. Säätiö vastaa rakennuksen hoidosta, ylläpidosta ja opastuksesta. Varsinaisia aukioloaikoja ei ole, sillä Villa Maireaan tutustutaan vain ennakkotilauksesta. Vierailijoita käy vuosittain yli 3000, joista useat ovat ulkomaalaisia. Etenkin japanilaiset ovat innokkaita Alvar Aalto -faneja.




Villa Mairea

Osoite: Pikkukoivunkuja 20, Noormarkku.

Ennakkovaraukset  info@villamairea.fi, puh 10 888 4460.



Vil4


 

Sauvon Museon Tuki -yhdistys


Lukuisat suomalaiset yhdistykset reissuineen eivät ole tärkeitä pelkästään liikennöitsijöille, vaan sauvolaisten tavoin myös paikalliselle museotoiminnalle. Ilman innokkaita vapaaehtoisia monen pikkumuseon ovet pysyisivät kiinni. Sauvon vuonna 1978 avattu kotiseutumuseo muodostuu talonpoikasrakennuksista ja esineistä.
Vuosittain järjestetään vaihtuvia kulttuurihistoriallisia näyttelyitä.

- Sauvon Museo Tuki -yhdistys organisoi museon näyttelytoimintaa, sen suunnittelua ja toteuttamista. Toiminta perustuu vapaaehtoistyövoimaan, kertoo yhdistyksen sihteeri Tuija Särvä.

Vapaaehtoisten lisäksi työllistetään kesätyöntekijöitä, jotka toimivat museossa harjoittelijoina. Sauvon kunta ja yliopisto osallistuvat palkkakustannuksiin. Perinteisenä aktiivisena kulttuurikuntana Sauvosta löytyy myös runsaasti omasta takaa asiantuntemusta. Liittyminen museon ystäviin ei ainakaan ole rahasta kiinni.

- Ainaisjäsenyys maksaa peräti kaksi euroa! Kerran kun liittyy, ei tarvitse maksaa toistamiseen. Rahaa saadaan kunnan avustuksen lisäksi pääsylipuista, kahvilatoiminnasta, myyjäisistä ja kirpputorilta, kertoo Tuija Särvä.