Hämeen Härkätie


Syksyinen retki Suomen varhaishistoriaan

Vuosikymmeniä sitten pikkupoikana oli kiduttavaa istua linja-autossa, joka matkallaan Turkuun kierteli syrjäisiä pikkukyliä. Kosket, Marttilat ja Tarvasjoet tulivat tutuiksi.

Här1


 

Olisi ollut mukavampaa matkustaa pikavuorolla, joka oikaisi uudenkarheaa valtatie kymppiä pitkin Turkuun. Nyt sama kiemurainen reitti, Hämeen Härkätie, ei tarjoa pelkästään nostalgista retkeä omaan lapsuuteeni, vaan myös aikamatkan Suomen varhaishistoriaan.  

Hämeen Härkätie on historiallinen maantie ja yksi Suomen virallisista Tiehallinnon luokittelemista matkailuteistä. Noin 170 kilometriä pitkä reitti kulkee Turusta Hämeenlinnaan. Jo keskiajalla käytössä ollut reitti kulkee Liedon, Tarvasjoen, Marttilan, Kosken, Someron, Tammelan, Portaan ja Rengon kautta. Härkätie oli vuosisatojen ajan tärkeä hallinnollinen reitti yhdistäen Turun ja Hämeen linnat. Valtion virkamiesten ja kauppiaiden ohella tiellä kulki pyhiinvaeltajia, sillä Härkätie yhdisti myös Turun Tuomiokirkon, Rengon Pyhän Jaakon ja Hattulan Pyhän Ristin kirkot.

Enemmän hevosia kuin härkiä

Härkätien nimen alkuperä on tuntematon. Härkiä on toki käytetty vetojuhtina, mutta pitkillä matkoilla käytettiin hevosia tai kuljettiin jalan. Niillekin, jotka eivät ole koskaan kulkeneet kilometriäkään Härkätietä, muistavat sen nimen tutusta kehtolaulusta: ”Tuu, tuu tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla. Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisten Härkätietä”.

Seuraamalla ruskeavalkoisin häränkuvilla merkittyä tietä, voi yhä nykyisinkin kulkea esi-isiemme käyttämää reittiä rannikolta sisämaahan Hämeeseen. Vaikka Härkätien tielinjausta on vuosisatojen aikana hieman muutettu, on alkuperäinen reitti vielä hyvin löydettävissä. Tosin pahimpia mutkia on suoristettu ja jyrkimpiä mäkiä on madallettu.

Här2

 

Lyhyt pätkä soratietä

Entisaikoihin verrattuna suurin ero on tien muuttuminen asfalttipintaiseksi. Tiehallinto on säilyttänyt pari kohtaa alkuperäisenä tienpätkänä. Toinen, 3,4 kilometrin pituinen osuus, on Liedossa Vanhalinnan lähellä ja toinen Portaan jälkeen muutama kilometri ennen Renkoa. Alkuperäinen Hämeen Härkätie oli vuosisatojen ajan eräs Suomen tärkeimmistä ”valtaväylistä”, kunnes 1960-luvun alussa valmistunut valtatie 10 syrjäytti sen.

Muiden Suomen virallisten matkailuteiden tavoin Hämeen Härkätie tarjoaa mahdollisuuden kiireettömään lomailuun. Tienvarren nähtävyyksiin voi tutustua oman kiinnostuksen mukaan. Syksyinen viikonloppukin on hyvä ajankohta, vaikka kaikki museot eivät ole enää auki. Pelkästään ajamalla päästä päähän voi seurata, miten tie yhdistää kaksi toisistaan poikkeavaa eteläsuomalaista maalaismaisemaa. Varsinais-Suomessa tie seuraa alavien peltojen keskellä jokivarsia. Someron jälkeen maasto muuttuu vähitellen hämäläiseksi metsäiseksi mäkimaisemaksi. Eikä tarvitse ajaa yhteen menoon koko reittiä. Hämeen Härkätiehen on mukava tutustua pätkä kerrallaankin.

Marttilassa on useita Härkätien muistoja

Salosta hurauttaa puolessa tunnissa Marttilaan, joka on historialtaan eräs Härkätien merkittävimmistä paikkakunnista. Se oli aikoinaan tärkeä emäpitäjä, johon ovat kuuluneet nykyiset naapurit Koski, Tarvasjoki ja Karinainen. Marttilan nimi tulee seurakuntalaisten valitseman suojelupyhimyksen Pyhän Martinin mukaan. Pitäjän sijainti Paimiojokilaaksossa Härkätien varrella on ollut Marttilan kehitykselle erittäin tärkeä.

Ehkä parhaiten Marttila muistetaan Nuijasodan jälkeisistä kahinoista, joissa samalla selviteltiin Ruotsi-Suomen kuningasriitoja. Vuonna 1599 käyty Marttilan taistelu on ollut Härkätien suurin sotilaallinen yhteenotto.

Här3


Ruotsin valtionhoitaja Kaarle-herttua pyrki valtaan yrittämällä syrjäyttää suomalaisten aateliston tukeman puolalaisen kuninkaan Sigismundin. Suomessa käyty kärhämöinti sai alkunsa Kaarle-herttuan noustua joukkoineen maihin Sauvon Kärkniemessä vuonna 1599. Kaarlen tavoitteena oli motittaa Turku katkaisemalla Härkätie ja Viipuriin kulkeva rantatie (nykyinen Kuninkaantie).

Suomalaiset saivat vihiä Kaarle-herttuan maihinnoususta ja lähettivät yli tuhannen miehen osaston Akseli Kurjen johdolla tuhoamaan herttuan joukkoja. Seurasi useita yhteenottoja suurpitäjän Marttilan alueella aina Someron rajalle asti. Vaikka suomalaisten joukkoja ei lyöty lopullisesti, sai Kaarle-herttua haltuunsa Turun ja Viipurin linnat. Kaarlen voitto varmisti sen, että katolisuus ei juurtunut Ruotsi-Suomeen.

Muutama kilometri Marttilan keskustasta Koskelle päin Mäntsälän kylässä on Marttilan taistelun muistomerkki. Paikallisen suojeluskunnan ja Lotta-Svärdin aloitteesta vuonna 1934 pystytetty yksinkertainen muistomerkki on rakennuttu pyöreistä graniittikivistä.

Marttilan entisiin viljamakasiineihin sijoitetun kotiseutumuseon takana on eräs toinen kylän erikoisista muistomerkeistä. Niin sanotulla Tiipilän nummella toimeenpantiin Suomen viimeinen mestaus. Härkätien varrella oli muitakin rangaistuspaikkoja. Valtatien varressa sijaitseva mestauspaikka oli tarkoin harkittu. Julkinen mestaus herätti kunnioitusta lakia kohtaan. Vuonna 1825 Antti Antinpoika Hannula tuomittiin kuolemaan isänsä taposta. Rangaistus muutettiin kuitenkin elinkautiseksi, mutta Antti Hannula tahtoi sovittaa tekonsa kuolemalla. Hänet mestattiin kirveellä.

Somero on kahden kulttuurin välissä

Härkätien puolimatkan krouvissa sijaitseva Somero yhdistää kaksi kulttuuria, varsinaissuomalaisen maaseutumaiseman kartanoineen hämäläiseen korpimaisemaan. Se on sijainnut jo keskiajalla teiden risteyksessä. Yksi teistä, Hiidentie, johti Halikonlahdelle. Se mahdollisti hämäläisille vaihtoehtoisen reitin merelle.

Monin paikoin Härkätien varrella voi tutustua entisaikojen elämään. Onpa säilynyt muutamia alkuperäisessä asussaan olevia ryhmäkyliäkin, joiden tienvarressa sijaitsevat talot ulkorakennuksineen ovat vieri vieressä.  Kartanoiden ohella Somerolla on useita kohteita, jotka liittyvät kiinteästi Härkätien historiaan.

Someron keskustassa sijaitseva Somero-seuran ylläpitämä Torppamuseo on eräs niistä. Alun perin tämä Riutan 1800-luvun torppa oli muualla, mutta siirrettiin nykyiselle paikalle joen töyräälle vuonna 1955. Myös piharakennukset, esimerkiksi aitat, tuulimylly, paja ja savusauna ovat muualta, mutta kertovat elävästi torpparin 1800- ja 1900-luvun vaihteen elämästä.

Här4


 

Härkätiehen voi tutustua etukäteenkin

Härkätien matkailumarkkinointiin on panostettu. Teemallisesta tiestä löytää helposti tietoa, jonka avulla omatoiminen voi vaivatta etukäteen suunnitella matkaansa. Hakusanalla ”Hämeen Härkätie” löytyy internetistä lukuisia linkkejä, jotka johdattavat eteenpäin. Informatiivisin sivu on Hämeen Härkätien omat internetsivut (www.harkatie.fi). Sivut kertovat historiallisesta tiestä monipuolisesti. Sivuilla on myös suora linkitys reitin varrella sijaitsevien kuntien internetsivuille. Härkätiestä on kirjoitettu myös useita kirjoja.

Lisätiedot täältä