Suomen matkailutiet

Kiireetöntä lomanviettoa

 

Saksassa, automatkailun edelläkävijämaassa, on jo yli kaksikymmentä niin sanottua teemallista matkailureittiä. Niistä suosituin lienee Baijeria pohjois-eteläsuunnassa halkova Romanttinen reitti, Romatische Strasse.

 

Tie1

Tiehallinnon ansiosta myös Suomeen on kehitetty Saksan mallin mukaisia virallisia matkailuteitä, joiden varsilla on poikkeuksellisen runsaasti matkailijoiden kannalta kiinnostavia kohteita.

Matkailutiet tarjoavat mahdollisuuden leppoisaan lomanviettoon. Omalla autolla voi siirtyä kiireettömästi kohteelta toiselle. Jokainen voi valita nähtävyyksiä oman kiinnostuksensa mukaan. Jo pelkästään reittien maisemat tarjoavat läpileikkauksen kotimaastamme varsinaissuomalaisesta maaseudun talonpoikaiskulttuurista Lapin jylhiin tuntureihin. 

Suomessa jo yhdeksän matkailutietä

Suomessa viralliset matkailutiet on opastettu tienvarren ruskeanpohjaisilla kilvillä. Niihin on merkitty tien nimi sekä reitin oma tunnus, esimerkiksi kuninkaan kruunu tai härän kuva.

Suomessa on virallisia makailuteitä yhteensä yhdeksän. Viimeisin, vuonna 2008, mukaan hyväksytty reitti on Tervan tie. Muut ovat Kuninkaantie, Hämeen Härkätie, Saariston Rengastie, Via Karelia, Revontulten tie, Sininen tie, Vihreän kullan kulttuuritie ja Taikayöntie. Teiden yhteenlaskettu pituus on lähes 4000 kilometriä. Tien nimellä viitataan reitin teemaan ja sen tarjoamaan antiin. Eri reittejä voi myös yhdistellä.

Viime vuosien aikana virallisten matkailuteiden varrella sijaitsevat kunnat ja yksityiset yrittäjät ovat panostaneet matkailijoiden palveluihin. Mielenkiintoisten museoiden lisäksi tarjolla on runsaasti erilaista majoitusta ja ruokapaikkoja. Onpa osalla matkailuteistä jo omat internet-sivutkin. Lisää infoa löytää reitin varrelle osuvien kuntien internet-sivuilta.  


Kuninkaantie seuraa vanhaa postireittiä

Suomen vanhin virallinen matkailureitti Kuninkaantie seuraa historiallista postireittiä Norjan Bergenistä, Ruotsin kautta Maarianhaminaan ja edelleen Ahvenanmaan saariston halki Turkuun. Täältä reitti jatkuu Etelä-Suomen kautta Venäjän puolelle Viipuriin ja Pietariin. Suomessa tietä on kutsuttu myös nimellä Suuri Rantatie.

Kuninkaantie yhdisti Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa. Kuninkaantie saapuu Ahvenmaalta Kustavin kautta Turkuun, josta reitti etenee Kaarinan ja Paimion kautta Saloon. Täältä matka jatkuu edelleen Perniön kautta Uudellemaalle. Pituutta koko reitille kertyy 390 kilometriä. Keskiaikainen Kuninkaantie on vanhempi kuin Helsinki, joten tienlinjaus kulki nykyisen pääkaupungin ulkopuolelta, melko lähellä Kehä III:ta.

Vaikka historiallinen tie on nykyisin merkitty virallisin kruunu-opastein, on alkuperäinen Kuninkaantie enää vain osittain jäljellä. Nykyiset tiet noudattavat harvoissa paikoissa alkuperäistä linjausta. Monin paikoin tie on kokonaan kadonnut tai se on osana yksityistietä. Silti matkaamalla nykyistä Kuninkaantien linjausta voi tehdä nostalgisen aikamatkan Suomen historiaan.

Kuninkaantietä kuljettiin jo keskiajalla, mutta sen merkitys kasvoi 1700-luvulla. Ruotsin vallan aikana otettiin käyttöön niin sanottu hollikyyditysjärjestelmä. Majatalojen ja kestikievareiden tehtäväksi tuli järjestää majoitus ja ruokaa tien käyttäjille, etenkin valtion virkamiehille. Hollikyytien hoitaminen oli melkoinen rasitus talonpojille. Heille se merkitsi kyyditysvelvollisuutta, valtion virkamiehelle vapaakyytiä. Kestikievareita perustettiin tien varrelle kahden peninkulman eli 20 kilometrin välein. Saattoipa joskus itse kuningas tai keisarikin yöpyä tien varrella sijaitsevissa aatelisukujen kartanolinnoissa.




Hämeen Härkätie

Suomen varhaishistoriaan kuuluva Hämeen Härkätie oli vuosisatojen ajan sotilaiden, kauppiaiden ja pyhiinvaeltajien reitti Turusta Hämeenlinnaan. Reitti oli tärkeä hallintotie, mutta myös suosittu pyhiinvaellusreitti Turun Tuomikirkosta Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon. Pituus 170 kilometriä.

www.harkatie.fi


Lisätiedot täältä

Tie2


Saariston Rengastie

Nimensä mukaisesti Rengastien voi ajaa ympäri ajamalla Turusta Naantalin ja Kustavin kautta tai vaihtoehtoisesti Paraisten ja Nauvon kautta. Reitin avulla voi tutustua maailman kauneimpaan saaristoon. Rengastien voi ajaa läpi hyvän ennakkosuunnitelman avulla päivässä, mutta useimmat lomailijat yöpyvät matkan varrella. Pituus 250 kilometriä.



Via Karelia

Suomen kansalliseepoksen Kalevalan maisemissa kulkeva Via Karelia alkaa Venäjän rajalta Vaalimaalta ja seuraa Suomen itäistä valtakunnan rajaa Lapin Sallaan. Reitin monipuoliset maisemat vaihtelevat Etelä-Karjalan järvimaisemista Kainuun vaaramaisemiin. Reitin pohjoispäässä ollaan jo Lapin tunturialueella. Pituus 895 kilometriä.

Revontulten tie

Suomen, Ruotsin ja Norjan tunturimaisemissa kulkeva Revontulten tie alkaa Torniosta ja seurailee Tornijokea kohti Kilpisjärveä. Reitti jatkuu täältä Norjan puolelle Tromssaan. Torniojoen toisella puolella Ruotsissa reitti tunnetaan nimellä Norrskensvägen. Suomen puolella reitin varrella on muun muassa Pallas-Yllästunturin kansallispuisto upeine maisemineen. Pituus 465 kilometriä.

Sininen tie

Halki Suomen Vaasasta Joensuuhun kulkeva Sinisen tien anti on historialtaan, kulttuuriltaan ja maisemilta monipuolinen. Yli 500 kilometrin varrelle osuu muun muassa Unescon maailmaperintöluetteloon hyväksytty Vaasan saaristo ja Kuopion sekä Joensuun Sisä-Suomen saaristoa järviristeilyineen. Pielavedellä voi vierailla Lepikon torpassa, presidentti Urho Kekkosen vaatimattomassa syntymäkodissa. Pituus 579 kilometriä

www.sininentie.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

Vihreän kullan kulttuuritie kulkee eteläsavolaisessa metsien ja järvien muovaamassa maisemassa. Reitti alkaa Mäntyharjun keskustasta ja kiemurtelee Puumalan, Ruokolahden, Sulkavan ja Savonlinnan kautta Punkaharjulle. Reitti päättyy Särkisalmelle, josta voi jatkaa Via Karelian matkailureitille. Pituus 250 kilometriä. 

Taikayöntie


Taikayöntie
halkoo Huittisten, Punkalaitumen ja Urjalan laajoja ja vaihtelevia maisemia. Muiden matkailuteiden tavoin Taikayöntie tarjoaa mahdollisuuden kiireettömään lomailuun. Reitin varrella näkee kauniita jokivarsinäkymiä ja monipuolisia kulttuurikohteita. Vanha varsinaissuomalainen talonpoikaiskulttuuri vie aikamatkalle menneisyyteen. Urjalan päässä reitti haaraantuu. Toinen haara, Väinö Linnan reitti, vie Täällä Pohjantähden maisemiin, toinen haara Nuutajärven lasikylään. Punkalaitumen Talonpoikaismuseossa Yli-Kirrassa voi tutustua Mauri Kunnaksen Koiramäen talon miljööseen. Pituus 50 kilometriä.

www.taikayontie.fi

Tervan tie


Tervan tien
matkailureitti kulkee Oulun ja Kuhmon välillä. Alun perin Tervan tie oli Oulujoki sitä myötäilevine väylineen. Joen asemasta matkailureittinä on maantie, joka merkitään tervatynnyri-tunnuksella. Nimensä mukaisesti matkailureitin pääteemana on terva ja tervakulttuuri, joka oli koko alueelle omaleimasta jo vuosisatojen ajan. Pituus 324 kilometriä.



Tie4