Tuusulajärven Rantatie

Tärkeä osa suomalaista kulttuurihistoriaa

 

Jean Sibelius, Juhani Aho, Eino Leino, Aleksi Kivi, J.H. Erkko, Pekka Halonen, Eero Järnefelt…lista on komea. Tuskin on toista seutua, joka tarjoaa yhtä paljon suomalaista kulttuurihistoriaa.

tuu1


 

Uudellamaalla Tuusulanjärven ympäristössä sijaitsee kulttuurimatkailijan runsaudensarvi. Ahmaisen yhden päivän aikana koko annoksen, mutta minulla onkin oppaana Tuusulanjärven Matkailupalvelua luotsaava Jaakko Juolahti.

- Koska nähtävää on niin paljon, kannattaa tehdä etukäteen suunnitelma. Suurin osa vierailee Ainolassa, Halosenniemellä ja Lotta-museossa, kertoo Jaakko Juolahti.

Vielä 1800-luvun puolessavälissä Tuusulanjärven ympäristö oli syrjäistä maaseutua. Helsingin ja Heinolan välinen maantie kulki järven rantamaisemissa. 1860-luvulla rautatien myötä alueelle alkoi nousta huviloita.

- Kirjailija Juhani Aho ja hänen vaimonsa taiteilija Venny Soldan-Brofeldt olivat ensimmäiset. He vuokrasivat järvenrannasta talon, jota alettiin pian kutsua Aholaksi. Heidän jälkeensä tuli moni muukin. Käydään katsomassa ensimmäiseksi Tuusulan Rantatien suosituinta kohdetta, Sibeliuksen Ainolaa, ehdottaa asiantuntijani Jaakko Juolahti.

Salolaiset Mestarinaiset päiväretkellä


Iso osa Tuusulanjärven matkailijoista on ryhmämatkalaisia. Heille räätälöidään ohjelma ruokailuineen valmiiksi. Ainolan parkkipaikalla on tutunnäköinen Launokorven bussi. Salonseudun Rakennusmestarien naistoimikunta on lähtenyt tutustumaan Tuusulanjärven Rantatien taiteilijayhteisöön.

- Kerran kesässä tehdään retki. Tänään vieraillaan Ainolan lisäksi Lotta-museossa ja Villa Kokkosessa, jossa meillä on musiikkiesitys ja ruokailu, kertoo salolaisten ”Mestarinaisten” matkanjohtaja Seija-Liisa Saarinen.

Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema hirsirakenteinen Ainola valmistui vuonna 1904. Säveltäjän kuoltua vuonna 1957 Aino asui Ainolassa vielä kaksitoista vuotta miehensä kuoleman jälkeen. Vuonna 1972 perheen tyttäret myivät Ainolan Suomen valtiolle.

- Sibeliuksella oli arkkitehdille vain kaksi toivomusta. Hän halusi työhuoneen ikkunasta näkymän Tuusulanjärvelle ja ruokasaliin vihreän takan. Molemmat toteutuivat, kertoo Ainolan museo-opas Liisa Seppälä.

Vuosien myötä korkeiksi kasvaneet puut estävät järvinäkymän. Sen sijaan Ainolan naapuritalo Ahola on näköetäisyyden päässä. Juhani Aho ei rakentanut omaa taloa vaan asui vuokralla. Boheemi pariskunta ei ole juurikaan jättänyt jälkeensä henkilökohtaisia tavaroita. Vain keinutuoli, suksipari ja muutamia pieniä esineitä on jäänyt jäljelle.

- Ahola ei ole kotimuseo, mutta sisätiloissa on kattava näyttely Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin elämäntyöstä. Nyt on merkkivuosi, sillä Juhanin kuolemasta tulee 150 vuotta, kertoo Aholan museo-opas Anne Ruotsala.

tuu2

Kuuluisan maisemamaalarin hirsiateljee


Seuraava kohteeni, Halosenniemi, on Rantatien vaikuttavin rakennus. Pekka Halonen oli suomalaisen luonnon ja kansan mestarillinen kuvaaja. Paikalliset eivät voineet ymmärtää, miksi joku halusi ostaa kallioisen niemennokan, jossa kasvoi vain käkkärämäntyjä. Paikalle nousi komea hirsirunkoinen ateljee ja asuinpaikka Halosen perheelle vuosikymmenien ajaksi. Halosenniemestä tuli myös koko Tuusulanjärven taiteilijayhteisön suosituin kokoontumispaikka.

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi vaikutti eri aikakaudella kuin Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Kiven taloudelliset vaikeudet, masentuneisuus ja alkoholi pakotti hänet mielisairaalaan elämänsä viimeisinä vuosina. Lopulta hänen isoveljensä Albert Stenvall otti Aleksin hoviinsa. Kivi kuoli vuonna 1872 38-vuotiaana.

- Kivi asui viimeiset kuukaudet pienessä Tuusulanjärven mökissä, joka on nykyisin avoinna vierailijoille, kertoo Jouni Juolahti mielenkiintoisen päivän päätteeksi.

”Sibba (Sibelius) on joutsenhullu, Järnefelt hiljainen humoristi, Aho on kalahullu, Ahon vaimo Venny piippumikko, Halosen Pekkaa sanotaan saunahulluksi. Mistä ne tänne kaikki sattui. Omituinen ihmiskarsina joka tapauksessa on, tämä Rantatie. Minä Eino Leino, tunnen heidät kaikki.”

tuu3


 

Tuusulanjärven Rantatie


Tuusulanjärven ympäristöön muutti yli 100 vuotta sitten kuuluisia suomalaisia kulttuuripersoonia. Lyhyt junayhteys Helsingistä mahdollisti maaseutumaisen elämän lähellä pääkaupunkia. Nyt Suomen kulttuurihistoriaan kuuluvien merkkihenkilöiden kodit on avattu yleisölle. Maanantaisin kohteet ovat kiinni.



Ainola

Säveltäjä Jean Sibeliuksen vaimon mukaan nimetty Ainola on avoinna vain kesäisin. Talon sisustus on säilynyt sellaisenaan nykypäivään asti.

www.ainola.fi

Ahola

Tuusulajärven taiteilijayhteisö sai alkunsa, kun kirjailija Juhani Aho vaimoineen muutti vuokraamaansa taloon vuonna 1897. Aholassa on esillä pariskunnan elämästä kertova näyttely.

Suviranta

Taidemaalari Eero Järnefelt rakennutti Aholan naapuriin oman ateljeekotinsa vuonna 1901. Koti on avoinna ryhmille vain sopimuksen mukaan, sillä se on yhä Järnefelt-suvun käytössä.



Halosenniemi

Taidemaalari Pekka Halosen hulppea hirsitalo on Tuusulanjärven taiteilijayhteisön komein rakennus. Läpi vuoden avoinna oleva kotiateljee tekee vierailijaan vaikutuksen. Tiloissa järjestetään taidenäyttelyitä.

www.halosenniemi.fi



Aleksis Kiven kuolinmökki

Rantatieltä on viitoitus pienelle mökille. Se tunnetaan paikkana, jossa kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi eli viimeiset seitsemän kuukautta. Mökin sisustus on hyvin säilynyt, muun muassa sänky, mihin Kivi kuoli, on jäljellä.

tuu4

Erkkola

Runoilija J.H. Erkon omistamaa taiteilijakotia käytetään näyttely- ja konserttitilana.

Lotta-museo

Tällä paikalla toimi 1930-luvulla Lotta Svärd -järjestön koulutuskeskus. Upea huvila paloi, mutta sen tilalle rakennettiin nykyinen rakennus. Sen suojissa esitellään Lotta Svärd -järjestön historiaa. Maanantaisin suljettu.

Ilmatorjuntamuseo

Kun kulttuurista on tullut ähky olo, voi vielä poiketa Ilmatorjuntamuseoon. Se on avoinna läpi vuoden. Maanantaisin suljettu.

Tuusulanjärven Matkailupalvelu

Jos on kiinnostunut opaspalveluista, valmiista Tuusulanjärven ohjelmapaketeista, ruokailusta tai majoituksesta, kannattaa ottaa yhteyttä Tuusulanjärven Matkailupalveluun. Alueen palvelut on keskitetty yhteen paikkaan. Lisätiedot www.tuusulanjarvenmatkailupalvelu.fi, puh. 040 748 2100.