Titicaca

Inkojen pyhä järvi


Makaan yöllä hotellin takahuoneessa happinaamari päässäni neljän kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Isolle miehelle ohut ilmanala aiheuttaa sietämättömiä vuoristotaudin oireita.

 

Tit1

Vaikka on kulunut jo toista viikkoa noususta vuoristoon, ei elimistöni halua sopeutua vähähappiseen ilmaan.

Olen edellisenä iltana saapunut bussilla Punon kaupunkiin Titicacajärven rannalle. Reitti kulki läpi karun, mutta kauniin Andien ylänköalueen Altiplanon. Perun ja Bolivian raja-alueella sijaitseva Titicaca on monen maailmanmatkaajan haave nähdä se kerran elämässään.

Oma ennakkokäsitykseni Titicacasta on syntynyt legendaarisen Disney-klassikon Saludos Amigos -animaatioelokuvan perusteella. Vuonna 1942 valmistuneessa elokuvassa Aku seikkailee Etelä-Amerikassa ja kärsii minun tavoin Titicacajärven maisemissa pahoista vuoristotaudin oireista: päätä särkee ja lihaksista loppuu happi.

Jäänteitä muinaisista kulttuureista


Titicaca on inkojen pyhä paikka, sillä auringonjumala lähetti kaksi lastaan, Manco Capacin ja Occo Huancan, eräälle saarelle. Legendan mukaan heistä periytyy seuraavat inkahallitsijat. Inkataruston mukaan myös Viracocha-jumala nousi vedenpaisumuksen jälkeen järven aalloista ja loi ihmiset uudelleen. Muinaista kulttuureista on yhä jäljellä salaperäisiä raunioita, muun muassa Aurinkosaaren ja Kuusaaren temppelit.

Titicacajärven pituus on 190 kilometriä. Vastarantaa ei näy. Kaksi kolmasosaa järvestä on Perun puolella ja yksi kolmasosa Bolivian puolella. Titicaca sijaitsee 3812 metrin korkeudessa. Korkeammalla kuin yksikään toinen järvi, jossa on säännöllistä laivaliikennettä. Ympärillä olevat lumipeitteiset Andien huiput kohoavat yli 6000 metriin. Järven syvin paikka on 280 metriä, mutta vedenpinnan korkeus vaihtelee useita metrejä jokien tuoman vesimäärän mukaan.

Titicacan vesi on lievästi suolainen. Siihen laskee monta jokea, mutta sillä itsellään on vain yksi laskujoki järven eteläpäässä. Iso osa vedestä poistuu haihtumalla. Rantaviiva on kiemurainen muodostaen useita syviä lahtia ja pitkiä niemiä. Suurimman kaupungin Punon kohdalla vesi on pahasti saastunut, mutta muualla järvi puhdas ja kirkasvetinen. Jäätiköiltä alkunsa saavien jokien vesi tekee järvivedestä kylmää, noin kymmenen asteista kautta vuoden. Kylmyydestä johtuen vain harvat järvenrannalla asuvat intiaanit osaavat uida.

Tit2

Elämää kaislasaarilla


Lähes jokainen Titicacalla vieraileva matkailija tutustuu uru-intiaaneihin, jotka ovat vuosisatojen ajan asuneet veden päälle rakentamillaan kaislasaarillaan. Urut pakenivat aikoinaan inkojen valloituksia kaislikon suojaan. Heimo eli aina viime vuosiin asti eristäytynyttä elämää. Järvi antoi niukan toimeentulon. Kehityksen myötä intiaanit ovat antaneet periksi nykyajan kehitykselle. Matkailusta on tullut tärkein toimeentulo.

Jalkapallokentän kokoisia kaislasaaria on yhteensä nelisenkymmentä. Jokaisella saarella asuu useampi monilapsinen perhe. Osa viettää yönsä mantereella, mutta osa asuu ympärivuotisesti saarellaan totora-kaislasta tehdyssä majassaan. Luonnonmateriaalista ei ole pulaa. Siitä tehdäänkin kaikki tarvittava asumuksista veneisiin. Kaislasaaren paksuus on noin metri. Muutaman viikon välein sidotaan uusi kerros alaosan vähitellen lahotessa. Kelluva saari ankkuroidaan köysillä pohjaan. Vettä saattaa olla saaren alla parisenkymmentä metriä.

Vaikka kaislaveneet ovat olleet jo vuosisatoja käytössä, kulkevat paikalliset asukkaat nykyaikaisilla veneillä. Kaislaveneet on tarkoitettu turisteille. Perinteisen kaislaveneen rakentaminen tapahtuu nopeasti, kahdessa viikossa. Tosin veneen käyttöikäkin on melko lyhyt, vain parisen vuotta. Rakennusmateriaali on ilmaista ja sitä riittää.

Tit3

Kamelin sukulaisia


Kaikkialla Andien alueella näkee intiaanien tärkeimpiä kotieläimiä, laamoja ja alpakoita. Vikunjat ja guanakot ovat hieman harvinaisempia. Nämä eläimet ovat kehittyneet samasta kantamuodosta kuin kamelit. Etelä-Amerikan lammaskamelit ovat kyttyrättömiä, mutta muuten niillä on useita samanlaisia ominaisuuksia kuin kameleilla. Laama on yleisin, sillä sitä voidaan käyttää kantojuhtana. Lammasmaisesta alpakasta saadaan laadukasta villaa. Harvinaisemman vikunjan karva on pehmeitä ja siitä saadaan parasta lankaa. Naisten kutomat värikkäät villatuotteet myssyt ja lapaset ovat suosittuja matkamuistoja.

Suurin osa Bolivian ja Perun Andien asukkaista on alkuperäisiä aimara-intiaaneja. He ovat asuttaneet Titicaca-järven ympäristöjä jo vuosisatojen ajan. Inkat valloittivat aimaroiden alueen. Heidän jälkeensä tulivat espanjalaiset. Siitä lähtien aimarat ovat olleet alistetussa asemassa, vaikka he ovat muun muassa Boliviassa enemmistönä. Nykyinen Bolivian presidentti Evo Morales on syntyperältään aimara-intiaani.





Aimaran tunnistaa huopahatusta


Aimaranainen on helppo tunnistaa vaatetuksesta. Pään päällä keikkuu miesten huopahattu. Hameita on useita päällekkäin. Määrä vaihtelee viidestä kymmeneen. Alusvaatteita ei juurikaan käytetä ja alimmainen hame toimii vessapaperina. Päällimmäisen hameen pystysuorat vekit kertovat omistajan olevan naimaton. Naimisissa olevilla naisilla vekit ovat poikittain. Kaikilla aimara-naisilla on jalassaan samanlaiset matalakantaiset kengät. Yläosassa on pusero ja sen päällä villatakki. Jompikumpi on aina punainen.

Intiaaninaisen kuljettamat tavarat tai oma lapsi kulkee mukavasti selkärepussa. Kankaasta on kietaistu värikäs kantoliina kaulan ympäri.

Lisätiedot täältä

Tai täältä

Tit4

 



Sissit houkuttelivat alistettuja intiaaneja


Bolivia ja Perun asukkaista yli puolet on alkuperäiskansoja, aimara- ja ketšua-intiaaneja. Valkoiset on pieni vähemmistö. Toiseksi suurimman yhteiskuntaluokan muodostavat mestitsit, intiaanin ja valkoisen jälkeläiset. 1500-luvun espanjalaisvalloituksista lähtien intiaanit ovat olleet alistetussa asemassa. Heitä käytettiin pakkotyövoimana plantaaseilla ja kaivoksilla. Kapinat kukistettiin verisesti.

Köyhät intiaanit saavat toimeentulonsa viljelemällä perunaa ja maissia. Nykyisin yhä enemmässä määrin kokapensaiden kasvattamisesta ja salakuljetuksesta. Kaupungissa asutaan slummeissa ja maalla savitiilestä tehdyissä olkikattoisissa taloissa. Vaikka nälkää ei nähdä, on elämä Andien ylätasangolla kovaa. Tähän kurjuuteen iski 1980-luvulla perulaiset sissiliikkeet Loistava polku ja Túpac Amaru -järjestö. Molemmat ovat kommunistisia liikkeitä, jotka taistelevat väkivaltaisin menetelmin hallituksen joukkoja vastaan. Perun presidentti Alberto Fujimori vastasi väkivaltaan väkivallalla.

Sissijärjestöt houkuttelivat köyhiä maaseudun intiaaneja mukaan toimintaan lupaamalla parempaa elämää. Loistava polun johtaja Abimael Guzmán pidätettiin vuonna 1992. Sen jälkeen sissiliikkeiden toiminta on hiipunut.

Tätä kirjoittaessa Peru valmistautuu presidentinvaaleihin. Ehdokkaana on muun muassa perulaisten mielestä umpisurkea nykyinen presidentti Alejandro Toledo, pitkään maanpaossa ollut ja Perun sekasortoon saattanut presidentti Alan Garsia sekä aikoinaan maasta karkotetun presidentin Alberto Fujimorin tytär Keiko Fujimori. Joten Perussa ei ilmeisesti ole suurta mullistavaa kehitystä odotettavissa jatkossakaan.

Huom! Vaalit voitti vasemmistolainen Ollanta Humala.  Toisella kierroksella Humala sai 51,44 % äänistä vastaan Fujimorin 48,55 %.