Massaturismista kestävään matkailuun

Lähikohteiden suosio kasvaa

 

Olen suositussa Espanjan lomakohteessa Costa del Solilla. Luen matkanjärjestäjän antamaa kohdeopasta. Vihkonen opastaa asiakkaitaan kestävää matkailuun.

Mas1


 

Pienistä puroista syntyy suuri virta, kertoo opas kehottaen lomalaisia veden säästämiseen. Vihkonen kertoo faktaa: säännöstelemällä vettä säästetään miljoonia litroja vuosittain. Tämä on yksi tärkeimmistä osatekijöistä kestävän matkailun kehittämisessä, valistaa opaslehtinen.

Kuulostaa hienolta, kunnes oppaan luoma illuusio romuttuu seuraavalla sivulla: Costa del Solin yli 60 golfkenttää ovat hyvin hoidettuja ympäri vuoden - keinosatelun avulla!

Matkailun negatiivinen puoli


Massaturismin myötä on rakennettu lentokenttiä, hotelleja, uima-altaita ja golfkenttiä alkuperäisen luonnon kustannuksella. On kulutettu valtava määrä energiaa ja tuotettu suuret määrät jätteitä.

Massoille nopeasti rakennetut turistikohteet ovat tuhonneet paikallista ympäristöä ja kulttuuria, mutta ovat onnistuneet säilyttämään vain vähän aitoa ja alkuperäistä. Maksamme suuria summia vain päästäksemme nopeasti ja helposti pois kotimaasta, yleensä jonnekin lämpimään.

Kestävässä matkailussa otetaan huomioon matkailun taloudelliset ja ekologiset tekijät. Sillä turvataan myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet matkailuun. Matkailun tulisi lomalaisen viihtyvyyden ja paikallisten ihmisten hyötymisen lisäksi huomioida ympäristön laadun, luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyminen.

Valveutunut lomailija etsii vaihtoehtoisia ja aitoja kohteita. Hän tiedostaa alkuperäisyyden säilymisen riippuvaiseksi ekologisista tekijöistä. Ekomatkailu ei ole tulevaisuudessa vain pienen extreme-matkailijaryhmän puuhastelua, vaan se tulee olemaan tärkeä osa tulevaisuuden matkailua.

Virheellistä markkinointia

Ekoturismin nimellä markkinoidaan jo nyt matkailua, jossa luonto on pääosassa. Suosittuja kohteita ovat Afrikan ja Etelä-Amerikan maat, jotka tarjoavat eksoottista ja luonnonläheisiä tutustumiskohteita. Ekoturismin nimissä voidaan järjestää matkoja jopa uhanalaisiin luontokohteisiin.

Todellisuudessa niin sanottu ekoturismi ei aina ole ekologista. Pitää myös huomioida tapa, miten sinne matkustetaan ja miten paljon siitä syntyy päästöjä. Afrikkaan suuntautuvasta lentomatkustamisesta syntyvät päästöt ovat kaukana ekologisuudesta. Matkailu on ekologista vasta, kun vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja turismin synnyttäminen päästöjä. Nelihenkisen perheen Thaimaan lento vastaa päästöiltään useamman vuoden autoilua tai omakotitalon lämmitystä.

Mas2


 

Erilaisia käsityksiä


Kuluttajaviraston mukaan hiilidioksidipäästöjen osalta juna on autoa viisi kertaa ekotehokkaampi, viisitoista kertaa tehokkaampi kuin lentokone ja kaksikymmentä kertaa ekotehokkaampi kuin matkustaja-autolautta. VR:n mukaan samalla energiamäärällä voi matkustaa junalla Helsingistä Rovaniemelle, linja-autolla Seinäjoelle ja omalla autolla Tampereelle asti. VR:n mukaan sama energiamäärä riittäisi vain lentokoneen nousuun.

Vastaavasti Finnairin viestintäjohtaja Christer Haglund toteaa yhtiönsä asiakaslehdessä: Lentäminen on tulevaisuudessa ylivoimaisin tapa kuljettaa ihmisiä. Junaliikenteestä ja muista kuljetusmuodoista jää oma ekologinen jälkensä. Emme voi asvaltoida koko maapalloa, mutta ilmassa tilaa riittää.

Vaihtoehtoja massaturismille


Ekomatkailua ja vapaaehtoistyötä pidetään vaihtoehtona perinteiselle turismille. Se keventää matkustuksesta aiheutuvaa ekologista jalanjälkeä. Tarkoituksena on oppia uutta, tehdä jokin hyvä teko sekä nauttia lomasta.

Vapaaehtoistyökohteita löytyy useita: Thaimaassa on mahdollista osallistua merikilpikonnien tutkimiseen tai mangrovemetsän istutukseen, Karibialla merikilpikonnien suojeluun, Italiassa puutarhanhoitoon tai Galapagoksella luonnonsuojeluprojektiin.

Olosuhteet ovat usein vaatimattomat, mutta tarjoavat autenttisempia kokemuksia verrattuna tavallisiin turistilomiin. Nykymuotia on julkkisten ja jopa kuninkaallisten osallistuminen vapaaehtoistyöhön. Prinssi William vietti kymmenen viikkoa avustusjärjestö Raleigh International -vaihdossa Chilessä. 

Lähde: www.ekomatkaajat.fi.

Ekomatkaajan vinkit

1. Suosi lähikohteita.

2. Vältä lyhyitä lomia kauas.

3. Valitse vähäpäästöinen matkustustapa.

4. Käytä julkisia kulkuneuvoja.

5. Osta matkamuistoksi paikallisia käsitöitä.

6. Käytä paikallisia palveluita suurten monikansallisten jättien sijaan.

7. Älä jätä jälkiä luontoon, vältä jätteiden tuottamista.

8. Ota valkokuvia digikameralla, ei kinofilmikameralla.


Huolestuttavaa kehitystä Adrianmeren turistikohteissa


Baška Vodan
lomakeskuksen ranta Makarska Rivieralla tyhjenee illaksi auringonpalvojista, mutta ranta näyttää koomiselta: lukuisia pyyhkeitä on jätetty rannalle valmiiksi seuraavaa päivää varten; pyyhkeiden kulmiin jätetyt kivet pitävät ne paikoillaan. Tätä näkee joskus aamuisin hotellin uima-altailla, mutta harvemmin iltaisin isoilla uimarannoilla. Mitä ihmettä on tapahtumassa?
 

Sota tuhosi Kroatian Adrianmeran matkailun1990-luvulla. Hotellit ja lomakohteiden rannat tyhjentyivät asiakkaista. Sodan päätyttyä vuonna 1995 tutut keskieurooppalaiset palasivat. Näkyvimmin kroatialaisten kutsuun ovat vastanneet puolalaiset, tšekit, slovakit ja unkarilaiset saapumalla sankoin joukoin Kroatian lomakohteisiin.

Heinä-elokuussa Makarskan uimarannoille pakkautuu ihmisiä kylki kylkeen. Lomailijat ovat kuin sillit purkissa. Viikonloput ovat pahimpia, kun kroaatit itse sekä naapurikansat, sloveenit ja bosnia-herzegovinialaiset ryntäävät viikonlopunviettoon rannikon lomakohteisiin. Rantavedessä pulikoivat tuhannet turistit synnyttävät mielikuvan kattilassa kiehuvasta lihasopasta.

Vaikka turistien virta kasvaa vuosi vuodelta, ei Makarskan uimarantojen palveluihin liiemmin panosteta. Suihkuja ja vessoja on yhä aivan liian harvassa. On helppo arvata, minne rannan tuhannet auringonpalvojat tekevät tarpeensa. Lihasoppa on valmis kaikilla mausteilla. Lisäksi kiihkeimmän sesongin aikana uimavedessä lilluu runsaasti irtoroskaa.

Paikalliset yrittäjät menestyvät, mutta monet taivastelevat jo kehitystä. Haastattelukierros vahvistaa näkemäni ja kokemani.

-Turisteja on aivan liikaa, mutta minkäs teet. Kaupunginhallinto pormestaria myöten on korruptoitunutta. Uusia ja taas uusia hotelleja voi rakentaa, kun maksaa riittävästi pöydän alta. Tärkeintä on money, money, money. Tulevaisuudesta ei välitetä. Älä laita nimeäni lehteen, muuten menetän myyntipaikkani, kertoo rantakadulla tuotteitaan myyvä nuori yrittäjä.

Mas3

Poikkean paikalliseen turistitoimistoon utelemaan mielipiteitä nykykehityksestä. Sielläkin ongelma myönnetään, mutta kehotetaan toimittajaa käymään kaupungintalolla haastattelemassa virkamiehiä. Siispä seuraavaksi sinne.

Rakennuksen toisesta kerroksesta löytyvät kaupungin matkailusta vastaavat henkilöt. Heidän syyttävä sormensa ei kohdistu kaupungin virkamiehiin, vaan suoraan maan hallitukseen. Mutta minkäs teet, kuuluu taas tuttu vastaus.

Rantakadun leipäkaupan nuorelta myyjältä saan lisää mielipiteitä.

- Viikonloput ovat pahimpia. Bosniasta tulee paljon viikonlopunviettäjiä. Heillä ja Itä-Euroopasta tulevilla turisteilla ei ole matkailukulttuuria, meteli on kova ja roskat jätetään surutta luontoon. Nuoremmilla paikallisilla yrittäjillä olisi ideoita Makarska Rivieran kehittämiselle, mutta niitä ei kuunnella, koska päättäjät haluavat rikastua nopeasti, harmittelee nimettömänä pysyttelevä myyjä leipätiskin takaa.