Madeira


on kaunis ja maistuu hyvälle


Mitähän mahtaisi löytöretkeilijä João Gonçalves Zarco miettiä pilvenreunalla? Istun hänen patsaansa juurella Madeiran saaren pääkaupungissa Funchalissa. Sylissäni on alle kilon painoinen miniläppäri, jolla otan keskeltä Atlantin valtamerta vaivattomasti yhteyttä koti-Suomeen.

 

Mad1

Funchalissa on siellä täällä WiFi-alueita, eli paikkoja, joista voi langattoman verkon avulla päästä ilmaiseksi bittiavaruuteen. Luen lähellä päiväntasaajaa kotimaisia lehtiä ja lähetän kaihoisia terveisiä Suomi-neidoille.

Sain parikymmentä vuotta sitten postikortin, jossa luki lyhyesti: Madeira on kaunis ja maistuu hyvälle. Monta vuotta vierähti, ennen kuin ehdin itsekin kokemaan saman. Väittävät, että ensimmäisellä Madeiran reissulla ihastuu, toisella rakastuu ja kolmannella menettää sydämensä. Samassa koneessa vieressäni istui pariskunta, jolla alkoi viidestoista Madeiran matka. Sydämensä menettäneitä, kumpikin. Siitäkin huolimatta, että Madeira on heidän mukaansa muuttumassa Kanarian saarten tapaiseksi massaturismikohteeksi.




Rohkeiden löytöretkeilijöiden jälkeläisiä


Löytöretkeilijä Zarco oli ensimmäinen, joka rantautui vehreälle Madeiran saarelle 1400-luvun alussa, tai ainakin näin väitetään. Todellisuudessa hieman yli 500 kilometriä Afrikan rannikolta sijaitsevalla saarella oli ilmeisesti käväisty jo aikaisemminkin.

Zarcon vierailun jälkeen Madeira asutettiin nopeasti. Siitä tuli tärkeä purjelaivojen muona- ja vedentankkauspaikka matkalla Amerikkaan. Porrastetuilla rinteillä kasvatettiin sokeriruokoa ja myöhemmin viinirypäleitä. Tältä ajalta ovat käsin raivatut kastelukanavat, levadat, joiden vierustaa nykymatkailijat vaeltavat coretex-asuissaan ja pysähtyvät välillä virkistäytymään turistikahvilaan.

Pitkä tovi on vierähtänyt Kolumbuksen aikaisista pullearunkoisista kaleereista nykyajan suihkukoneisiin. Funchalin lentokenttä on rakennettu aivan merenrantaan, osittain EU:n tuella, kuten niin moni muukin asia Portugalissa. Mereltä puhaltava tuuli nappaa ikävästi koneeseen kiinni juuri laskeuduttaessa. Tänne saavatkin laskeutua vain kokeneimmat kipparit.

Mad2


Lämpöä läpi vuoden


Nyt on vuosi vaihtumassa. Se on Madeiran suosituinta matkailukautta, kiitos uudenvuoden aattona järjestettävän ilotulituksen. Paikalliset antavat ymmärtää, että se olisi maailman suurin.

Itse asiassa on aivan sama, mihin vuodenaikaan Madeiralla vierailee. Lämpötila ja sää ovat hyvin samanlaisia kaikkina vuodenaikoina. Kesällä on hellepäiviäkin, mutta silloin meri viilentää. Talvella päivälämpötila nousee noin 20 asteeseen, illat ovat toki viileitä. Korkeuserojen vuoksi lämpötila vaihtelee vuorenrinteillä. Lämpö laskee kolme astetta 500 metrin matkalla. Madeiralla voikin kokea kaiken mahdollisen tropiikista lauhkeaan ilmastoon.

Madeiran vallitseva tuuli on koillispasaati, joka puhaltaa saaren pohjoisrannalle. Sateen tiivistyttyä pohjoisen puolen vuorten rinteille, paistaa eteläpuolen rannoilla aurinko. Ja päinvastoin.

Oikkuilevan säätilan vuoksi Madeiran-matkan pakollisiin varusteisiin tarvitaan sadetakki. Yleensä se on mukana turhaan. Toinen pakollinen varuste on hyvät jalkineet, sillä Madeiralle saapuvat lomailijat ovat aktiiviliikkujia. Rannalla löhöily ei oikein onnistukaan, koska hiekkarannat puuttuvat. Hiekkakakkuja pääsee tekemään parin tunnin venematkan päässä naapurisaaren Porton Santon seitsemän kilometrin pituisella hiekkarannalla.

Madeira ei ole Ibiza, bailaajille ei ole kunnollista yöelämää. Suurin osa Madeiran matkailijoista on ohittanut kiihkeimmän nuoruusvaiheen. Madeiralta haetaan muita elämyksiä kuin Välimeren jytäpaikoista. Lepoa ja rauhaa.

Miellyttävän sään lisäksi Madeiran suosio perustuu luontoon. Tuskin on toista Suomea lähellä olevaa lomakohdetta, jossa väriloisto on yhtä runsas - läpi vuoden. Kotona kukkaruukuissa kärvistelevät kukat kasvavat täällä rikkaruohoina. Hyvin hoidettujen puutarhojen väritulitus ja rehevyys tuo mieleen paratiisin. Madeiralainen hyvänmakuinen banaani kasvaa lähes kaikkien kotipuutarhoissa. Täällä ei kärsitä vilusta tai nälästä eikä kroonisesta vesipulasta.





Maideiran erikoisuudet


Levadat


1400-luvulla Madeiran metsät poltettiin ja tilalle tehtiin pengerviljelmiä. Samalla otettiin käyttöön omaperäinen kastelujärjestelmä. Aluksi vesi johdettiin koverrettuja puunrunkoja pitkin. Myöhemmin vesiuria rakennettiin maamassoista ja kivistä sekä lopulta tehtiin betonista valettuja kouruja, levadoja. Vanhimmat vielä käytössä olevat kastelukanavat ovat peräisin 1600-luvulta, uusimmat 1960-luvulta.

Levadat ovat olleet aina yhteisomistuksessa. Vettä juoksutetaan tarpeen mukaan. Banaaniviljelykset tarvitsevat enemmän vettä kuin viininviljelykset. Kanavat kulkevat melko vaakasuorassa. Niistä huolehtivat miehet pitävät kanavat puhtaina ja avaavat veden juoksuttamiseksi luukkuja tarvittaessa.

Madeiralla on levadoja yhteensä yli 2000 kilometriä. Ne toimivat myös matkailijoille mainioina vaellusreitteinä. Suurimmat, keskivuoriston läpi vedetyt levadatunnelit eivät ole avoinna patikoitsijoille. Vaellusmahdollisuuksia on muutaman tunnin helpoista reiteistä usean päivän vaelluksiin. Jos aikoo vaeltaa paljon, kannattaa hankkia Madeiran patikointikirjoja, joissa esitellään tarkasti useita vaellusreittejä.


Mad3

Kukkaloistoa läpi vuoden


Kukkien ystäville Madeira on paratiisi. Vaikka väriloisto on parhaimmillaan keväällä, riittää kukkivia kasveja vuoden jokaiselle päivälle. Joulutähti, soihtulilja, kiinanruusu, ihmeköynnös, pullojukka, neidonkieli…lista on loputon. Madeiralla on 3000 siemenkasvia, kukkivia on 760 lajia. Endeemisiä eli vain Madeiralla kasvavia on 149 lajia. Saaren kansalliskukalla, Paratiisinlinnulla, on Madeiran lipun värit keltainen ja sininen.

Madeiran kukkaloistoa voi parhaiten herkutella Funchalin kasvitieteellisessä puutarhassa. Se sijaitsee kaupungin yläpuolisilla kukkuloilla. Perille pääsee busseilla 29 ja 30 (Rua Arthur S. Pingata) tai 31 (Avenida do Mari). Puistosta lähtee gondolihissi ylös Monten vuorelle.



Madeiraviini


Ruskehtavan keltainen madeiraviini on väkevä viini, jonka alkoholipitoisuus on 18-21 tilavuusprosenttia. Viiniä valmistettaessa käyminen keskeytetään lisäämällä siihen brandya. Mitä aikaisemmin käyminen keskeytetään, sitä makeampaa madeiraviiniä saadaan. Seuraavaksi viini sijoitetaan lämmitettyyn tilaan muutamaksi kuukaudeksi. Aikoinaan tämä tapahtui laivan ruumassa trooppisessa ilmastossa. Lämpökäsittely antaa viinille sille ominaisen maun.

Suurin osa saaren viinirypäleistä käytetään madeiran valmistamiseen. Rypäleet survottiin ennen perinteisesti varpailla. Naisilta se oli kielletty. Nykyisin Euroopan unionin direktiivit kieltävät varpailla sotkemisen, mutta todennäköisesti paikallisessa ravintolassa siemailtu madeira on tehty perinteisin menetelmin. Madeiraa on neljää eri tyyppiä: Sercial (kuiva), Verdelho (puolikuiva), Bual (puolimakea), Malmsey (makea).



Espada ja estepada


Madeiralaiseen ruokapöytään kuuluu mustanahkainen yli metrin pituinen miekkakalaa muistuttava rumilus. Isosilmäinen ja terävähampainen ilkeän näköinen espada asuu syvällä ja niitä pyydetään öisin. Kukaan ei ole nähnyt elävää espadaa, sillä se kuolee ylös nostettaessa vedenpaineen muuttuessa. Lautasella friteerattujen banaanien kera nautittu espada on valkolihainen, koska sen musta nahka usein nyljetään.

Espadaa ei saa sekoittaa estepadaan, joka on iso lihavarras, madeiralaisten lempiruoka. Lihanpalaset on lävistetty laakeripuun oksasta tehtyyn keppiin tai nykyisin metallikeppiin. Lihat popsitaan tikun nokasta lautaselle tai suoraan suuhun.

Mad4

Faktat


Sijainti: Portugalille kuuluva saari Kanariansaarten pohjoispuolella.

Asukkaita: Noin 26 000.

Pinta-ala: 794 km².

Pääkaupunki: Funchal, 130 000 asukasta.

Kieli: Portugali.

Uskonto: Roomalaiskatolinen.

Raha: Euro.

Aikaero Suomeen: -2 tuntia.

Ilmasto: Melko tasaisen lämmintä läpi vuoden, talvellakin päivisin noin +20 astetta. Sateet mahdollisia kaikkina vuodenaikoina.

Lisätiedot

www.madeiraisland.com,

www.visitmadeira.pt

www.gardenvisit.com

www.madeiratourism.org


www.madeiraorchid.com

www.montepalace.com


 

Mad5