Brändö - Kumlinge

Pohjoinen reitti autolla tai pyörällä Ahvenanmaalle

Lähden Turusta kello 8.00 ja olen Kustavin Vartsalan lossirannassa tuntia myöhemmin. Lossi kulkee aikataulun mukaisesti puolen tunnin välein. Autopaikkaa ei voi varata etukäteen.

Brä1

Lyhyen lossimatkan jälkeen jatkan matkaa Vuosnaisten (Osnäs) satamalaiturille, josta yhteysalus m/s Viggen vie Brändön saarelle Långön laituriin. Aikatauluihin paikka on merkitty Brändön saaren Avan kylän mukaan!




Punainen tie kiemurtelee saarelta toiselle


Brändö kuuluu Ahvenanmaan saaristoon. Täällä pärjää parhaiten ruotsinkielellä. Långön laiturilta alkaa koko pohjoisen reitin kaunein tieosuus: 23 kilometrin mittainen punainen asfalttitie kulkee halki Brändön pääsaaren ja pengertienä pikkusaarilta toisille. Taivas ja meri ovat lähellä, auton ikkunasta voi melkein koskettaa vettä.

Maisemat ovat mitä kauneimmat. Rannat ovat oudon tyhjät, kesämökkejä ei näy. Käytännössä kaikki rannat ja lähisaaret ovat tyhjiä. Ero mantereen puolella olevaan Kustavin rantamaisemiin on suuri. Tyhjyyteen löytyy selitys, kun poikkeamme Brändön kunnanjohtajan John Wreden juttusille.

- Ahvenanmaalla, siis myös Brändössä maata voivat omistaa vain ne, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Pääsaareen asukkaat eivät osta mökkiä Brändöstä, kun lähempänäkin on tarjolla, kertoo John Wrede.

Edellä mainitun johdosta Brändön maalle on vähän ostajia, vaikka hinta onkin alhainen. Matkailuyritystoiminta on melko pientä, kun ei voi tehdä suuria investointeja. Turismi työllistää vai muutaman perheen ympäri vuoden, tosin osalle se on tärkeä sivutoimi. Suurin työllistäjä on merenkulku. Kolmasosa Brändön asukkaista työskentelee laivoilla, merikapteenejakin on peräti kolmetoista. Kunta on toiseksi suurin työllistäjä, kalankasvatus tulee seuraavana. Maataloutta ei juurikaan harjoiteta.

- Viimeiset lehmät vietiin pois 16 vuotta sitten, muistelee John Wrede.

Brä2

Ranta-aittoja ja eksoottisia kyläkauppoja


Jatkan matkaa Brändön päätietä pitkin saaren kärkeä kohti. Harvakseltaan kasvava havumetsä muuttuu lehtimetsäksi. Välillä nousen ulos autosta ihailemaan korkeiden kallioiden päältä upeaa saaristolaismaisema. Vielä pari tuntia sitten olin Turussa, ja jo nyt olen keskellä kauneinta saaristoa. Åvan sillalta avautuu mahtava näköala etelään Kihdille sekä pohjoiseen Ängskärin selälle.

Sillan jälkeen poikkean Björnholman kohdalla länteen. Ajan penkereitä ja siltoja pitkin niin pitkälle kuin pääsee. Tie päättyy Fiskön kalastajakylään. Ranta-aittoja ja venevajoja on poikkeuksellisen paljon. Jos olisi enemmän aikaa, vuokraisin pikkuveneen. Sillä voisi rantautua lähes mille saarelle tahansa.

Palaan takaisin päätielle ja saavun Brändön kylään. Poikkean eksoottiseen kyläkauppaan, jollaista näkee nykyisin enää harvoin. Brändössä on bensa-automaattikin, mutta hinnat ovat korkeat. Varaa mukaan käteistä, sillä saaristossa ei ole pankkiautomaatteja.

Brändön päätie jatkuu penkereitä pitkin Torsholman kyläsatamaan. Täältä pääsee yhteysaluksella Manner-Ahvenanmaalle asti. Kello 15.10 ajan auton m/s Alfågelniin ja jään pois noin tunnin merimatkan jälkeen Kumlingessa, yöpymispaikassani.

Brä3

Kumlingen luonnonrauhaan


Kunnan matkailuesite kertoo saaren olevan merellistä erämaata, aaltojen loisketta, silminkantamattomiin saaria ja luotoja, hiljaisuutta ja ystävällisiä ihmisiä. Yksi heistä on minua vastassa: entinen paimiolainen Satu Numminen, joka muutti Kumlingeen yli kymmenen vuotta sitten. Kauppaan haettiin kesätyövoimaa. Pesti pitkittyi, kun päiväkoti tarvitsi sijaisen. Nyt Satu toimii myös kolme päivää viikossa kunnan elinkeinolautakunnan sihteerinä. Samalla suomi on vaihtunut ruotsiksi.

- Kumlingessa on vain 370 asukasta, mutta heinäkuussa matkailijat täyttävät kaikki majapaikat, myös leirintäalue on aivan täynnä, kertoo Satu Numminen.

Heinäkuun alussa pidettävä musiikkijuhla, Visfestival houkuttelee Kumlingeen satoja vieraita. Ihmiset tulevat veneillä eri puolilta saaristoa, aina Korppoosta ja Kemiöstä asti. Myös kaikki pääsaaren mökkiläiset tulevat paikalle.

- Viime vuonna kolmen päivän aikana meillä oli yli 2 000 osallistujaa, kertoo Satu Numminen.

Kesäsesongin ulkopuolella on rauhallisempaa


Kumlingeen ei tulla nähtävyyksien takia, vaikka Pyhä Annan kirkko hautuumaineen on tutustumiskäynnin arvoinen. Kirkon kattomaalaukset ovat poikkeuksellisen komeat. Historian havinaa voi kokea Sjölundin museotilalla, Hermas kotiseutumuseossa (Englingen saari) tai Fälberget-kallion muistokivellä. Jälkimmäinen on pystytetty vuoden 1808 taistelulle, jossa kumlingelaiset voittivat venäläiset.

- Suurin osa matkailijoista haluaa nauttia saaren vehreästä luonnosta, auringonotosta laakeilla silokallioilla, osa haluaa kokeilla kalaonneaan. Kannattaa tulla myös kesäsesongin ulkopuolella, jolloin ruuhkaa on vähemmän ja saa parempaa palvelua, neuvoo Satu Numminen.

Heinäkuussa majapaikan haluavan tulee tehdä varaus mahdollisimman aikaisin. Vallesmannin majatalo toimii entisessä sairaalassa. Tyypillisin kumlingelainen majoitusvaihtoehto on kuitenkin tasokas mökkimajoitus. Tarjonta on runsasta, mutta heinäkuussa jokainen mökki on täynnä.

Nordbergin Maijan mökissä hyvin nukutun yön jälkeen minulla on vielä aikaa tutustua saareen. Puoliltapäivin matkani kuitenkin jatkuu tutulla m/s Alfågelnilla kohti Maarianhaminaa. Yhteysaluksen pääteasema on Hummelvik Vårdön saarella. Merimatka kestää noin tunnin. Lyhyen lossimatkan jälkeen Vårdon saarelta pääsee siltoja sekä penkereitä pitkin aina Maarianhaminaan asti. Matkan varrella on kaksi mielenkiintoista pysähdyspaikkaa: Bomarsundin linnoitus ja Kastelholman linna.

Venäläiset valloittivat Ahvenanmaan vuonna 1809. Saaresta tuli venäjän keisarikunnan läntisin kohta, jonka keskus oli Bomarsund. Vuonna 1854 Krimin sodassa linnoitus antautui brittiläisille ja ranskalaisille. Myöhemmin linnoitus tuhottiin, koska Pariisin rauhansopimus kielsi Ahvenanmaan linnoittamisen. Kastelholman restauroituun linnaan voi tutustua opastetuilla kierroksilla.

Olen jo Maarianhaminassa, mutta auton bensatankki on vasta puolillaan. Hieman jää vielä aikaa kaupunkiin tutustumiseen, kunnes paluumatka alkaa rentoutuen Viking Linen notkuvien ruokapöytien ääressä.

Brä4

Brändö


Sijaitsee parin tunnin ajomatkan päässä Turusta. Asukkaita on 526. Koostuu pienistä ja isommista yli 1200 saaresta. Tarjolla on noin 800 yösijaa hotellissa ja mökkikylässä. Kalastuskortteja myydään paikallisissa kaupoissa. Käteistä mukaan, sillä pankkiautomaatteja ei ole. Brändön kunnan esite sisältää hyvän kartan. Lisätietoja majoituksesta ja nähtävyyksistä löytyy Brändön nettisivuilta www.brandoaland.fi.

Kumlinge


Sijaitsee tunnin laivamatkan päässä Manner-Ahvenanmaalta. Asukkaita on 370, joista vain harva ymmärtää suomea. Kunnan pinta-alasta 85 prosenttia on vettä. Luonto vaihtelee karusta saaristolaismiljööstä pähkinäpensaslehtoihin. Saarella on jopa pieni lentokenttä. Kumlingen nettivuilta, www.kumlinge.aland.fi, löytyy tietoa muun muassa majoituksesta.



Yhteysalukset


Saaristolaislautat on tarkoitettu ensisijaisesti vakituisille asukkaille. Ulkopuolinen voi varata laivapaikan vain, jos yöpyy jossain välisatamassa. Tällöin hintakin on huomattavasti edullisempi. Välisatamien välillä matkustaminen on maksutonta. Varaukset: Ålandstrafiken, puh 018-25 155, info@alandstrafiken, www.alandstrafiken.ax.


 

Saarelta saarelle Ahvenanmaalle

Maailman kauneimmasta saaristosta pääsee nauttimaan, vaikka ei omistaisi venettä. Niin sanottua pohjoista reittiä pitkin pääsee autolla tai pyörällä kätevästi Kustavista Brändön kautta Kumlingeen ja sieltä Maarianhaminaan. Eteläinen reitti kulkee Ahvenanmaalta Kökarin kautta Korppooseen ja edelleen Nauvosta mantereelle. Kesäsesongin aikana matkalle ei kannatta lähteä ilman majoitusvarausta. Laiva-aikataulut on sovitettu toisiinsa, mutta niihin pitää tutustua tarkasti hyvissä ajoin.

Lomamatkan voi tehdä myös rengasmatkana yhdistämällä pohjoisen ja eteläisen reitin. Silloin pitää varata hieman enemmän aikaa. Reittiä voi lyhentää käyttämällä Turku-Maarianhaminan välillä kulkevia autolauttoja. Matkanteko luonnistuu yhtä hyvin fillarilla tai autolla.

Jos kulkee reitin kesäsesongin aikana, pitää valmistelut tehdä ajoissa, sillä saarten majoituskapasiteetti ja yhteysaluksien vuorojen määrä on rajallinen. Laiva-aikataulut on sovitettu hyvin yhteen. Valmistaudu kuitenkin perusteelliseen selvitystyöhön, sillä laiva-aikataulut ovat vaikeaselkoisia. Lisäksi kahden eri maakunnan matkailutahojen yhteistyön puutteellisuus näkyy yhtenäisen kartan puuttumisena. Siksi joudut yhdistämään Turun ja Ahvenanmaan saariston karttoja.

Brä5