Sisävesiristeilyjen Suvi-Suomi


Kanavaromantiikka kiehtoo lomailijoita

Nostalgiset valkokylkiset sisävesilaivat ovat olennainen osa kotimaista järvimaisemaa. Aurinkoinen sää, peilityyni järvenselkä ja supisuomalainen saaristomaisema ovat lähimatkailua parhaimmillaan.

Sis1


 

Sisävesiristeilyjen suosio on kasvussa. Hyvien säiden aikana laivat ovat lähes täynnä. Reitin varrelle osuva yli 100-vuotinen kanava sulkuineen lisää laivamatkan romantiikkaa.

Suomen pitkänomaiset järvireitit ovat tarjonneet vuosisatojen ajan mahdollisuuden siirtyä tiettömien seutujen taakse. Kanavat rakennettiin yhdistämään vesistöalueita. Mallia otettiin Ruotsista ja Keski-Euroopasta. Toiminnan alkuvaiheessa lähtökohtana olivat sotilaalliset syyt, myöhemmin teollisuuden ja kaupan tarpeet. Maantiekuljetusten lisääntyessä kanavien matkailullinen merkitys on kasvanut.

Tsaarinaikainen rakennusbuumi


Suomen kanavarakentamisen huippukausi osui 1800-luvun jälkipuoliskolle Venäjän vallan ajalle. Pääpaino oli Itä-Suomessa. Höyryalusten tulon myötä vesiliikenteen merkitys kasvoi entisestään. Sisä-Suomen satamista luotiin yhteydet valtamerille.

Kanavarakentamisessa yksittäisillä teollisuusmiehillä on ollut tärkeä merkitys. He rakennuttivat kanavia ja sulkuja helpottamaan esimerkiksi malminkuljetusta. Paperiteollisuuden kehittyminen lisäsi voimakkaasti uiton osuutta. Kanavien viereen rakennettiin henkilökuntaa varten virkataloja. He hoitivat sulkujen toimintaa ja keräsivät kanavamaksuja.

Sisävesiristeilyjen suosio on kasvussa


Suomessa on yhteensä 32 valtion ylläpitämää sulkukanavaa. Näiden lisäksi on muutama muiden tahojen hoitamia pienempiä kanavia. Suomen kanavat ovat melko lyhyitä, lukuun ottamatta Saimaan kanavaa. Maamme vilkkain väylä on Vääksyn kanava. Iso osa käyttäjistä on lomaveneilijöitä, osa sisävesilaivoilla kulkevia turisteja. Suomen vilkkaimmat sisävesisatamat ovat Tampere, Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Lappeenranta ja Savonlinna.

Valinnanvaraa on runsaasti. Kesäaikana tapahtuvat risteilyt kestävät tunnista puoleentoista tuntiin ja lähtöjä voi olla useita päivässä. Tarjontaa on myös pidemmille vesimatkoille. Lisätietoa risteilyistä löytyy esimerkiksi yllä mainittujen kaupunkien matkailusivuilta. Suomen lukuisista kanavista löytyy yksityiskohtaista tietoa sivuilta www.merenkulku.fi.



 

Saimaan kanava - viisumitta Viipuriin


Suomen kanavista Saimaan kanava on pisin ja tärkein. Tosin siitä on lähes puolet Venäjän puolella. Tilanne on nurinkurinen. Suomi on kanavan rakentanut ja kunnostanut, mutta maksaa siitä uuden sopimuksen myötä vuokraa Venäjälle yli miljoona euroa vuodessa. Uusi 50 vuotta kestävä vuokrasopimus on nelinkertainen edelliseen verrattuna. Vuokra pomppasi 300 000 eurosta 1,22 miljoonaan euroon vuodessa. Lisäksi Venäjä perii ylimääräisiä maksuja sen mukaan, kuinka paljon aluksia kanavalla liikennöi.

Kanava yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen. Idea kanavayhteydestä virisi ensimmäisen kerran jo 1500-luvulla, mutta toteutui vasta 1800-luvulla. Muun muassa J.W. Snellman puolusti Saima-lehdessään kanavahanketta. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1845 ja se valmistui liki kymmenen vuotta myöhemmin. Kustannukset olivat suuremmat kuin Suomen sen aikainen valtion vuosibudjetti.

Saimaan kanava oli menestys. Se maksoi itsensä takaisin 25 vuodessa. Vuosien myötä liikenne ruuhkautui ja laivojen koot kasvoivat. Kanavan uudelleenrakentaminen keskeytyi sotavuosina. Sodan jälkeen uusi valtakunnanraja jakoi kanavan kahtia Suomen ja Venäjän välillä.


Sis2

Kekkosen aikana valmistui kolmas kanava


Sodan jälkeistä pattitilannetta kesti useita vuosia, kunnes vuonna 1963 päästiin sopimukseen. Samalla päätettiin kanavan rakentamisesta vielä kolmannen kerran. Viisi vuotta kestäneet työt valmistuivat vuonna 1968. Nykyisen kanavan pituus on 43 kilometriä, josta Suomen puolella on 23,3 kilometriä. Kokonaispudotus Saimaalta Suomenlahdelle on 76 metriä.

Reitin varrella on kahdeksan sulkua, joiden putouskorkeus vaihtelevat 5,5 metristä 12,4 metriin. Väylällä on leveyttä 50-60 metriä ja syvyyttä noin kuusi metriä. Kanava on auki vain sulaveden aikana.

Saimaan kanava on tarkoitettu lähinnä tavaraliikenteelle, muun muassa raakapuun, lannoitteiden ja rakennuskiven kuljetuksiin. Viime vuosina kanavan matkailullinen merkitys on kasvanut. Jo alkuaikoina, ennen ensimmäistä maailmansotaa, Viipurin ja Pietarin lomalaiset käyttivät kanavaa matkailureittinä.

Saimaan kanavan matkailijoiden määrän kasvuun on vaikuttanut Suomen ja Venäjän välinen viisumivapaus. Matkatoimistojen työ helpottuu ja kustannukset jäävät pienimmiksi. Parhaimpina vuosina kanavalla kulkee 30 000 lomailijaa. Osa heistä on Lappeenrantaan ostoksille tulevia venäläisiä. Saimaan kanavan matkustajaliikennettä hoitaa kaupungin omistama Lappeenrannan Laivat Oy. Lisätiedot www.saimaatravel.fi.

Automatiikka lisääntyy

Nykyään kanavien sulutus on pitkälle automatisoitu. Esimerkiksi Saimaan kanavan kaikkia sulkuja hoidetaan samasta paikasta, Mälkiän sululta. Suomessa on useita kanavamuseoita, jotka esittelevät alueensa kanavien ja vesiliikenteen historiaa. Kanavamuseot ovat tärkeitä matkailu- ja virkistyskohteita myös kunnille, jotka osallistuvat museoiden markkinointiin ja kiinteistöjen ylläpitoon.

Saimaan kanavamuseo sijaitsee Mälkiän-Mustolan alueella, jossa on nähtävissä kanavarakenteita ja -rakennuksia eri aikakausilta. Kanavan vaiheista kertova näyttely sijaitsee entisessä piiripäällikön komeassa 1800-luvun virkatalossa.

Osoite: Sulkuvartijankatu 16, Lappeenranta.

Avoinna: Kesällä klo 11-18 joka päivä.

Götan kanava - suomalaisten kanavien esikuva

Ruotsin halki kulkeva Götan kanava on tuhansien veneilijöiden käyttämä reitti. Kanavan avulla voi siirtyä Itämerestä Vätternin kautta Vänerniin ja täältä edelleen Götajokea pitkin Pohjanmerelle. Vesiväylän pituus on yhteensä yli 600 kilometriä, josta kanavan osuus on 190 kilometriä. Sulkuja on peräti 58 ja siltoja 47.

Sotilastyövoimalla valmistunut Götan kanava rakennettiin 20 vuotta valmistuen vuonna 1832. Suunnittelutyöstä vastasi ruotsalainen Baltzar von Platen. Kanava halkoo Ruotsin idyllistä maaseutua ohittaen niin isoja kuin pieniä järviä sekä kauniita kyliä ja historiallisia nähtävyyksiä

 

Sis3


Kanava ei sovellu suurten laivojen liikennöintiin. Sulkuihin mahtuu pisimmillään 32 metriä pitkä alus, jonka syväys on korkeintaan 2,8 metriä. Götan kanava oli vuosikymmenien ajan tärkeä pienempien rahtilaivojen kulkuväylä. Nykyisin se toimii lähinnä huvialusten kulkureittinä purjehduskauden aikana keväästä syksyyn. Osa kulkee sen päästä päähän.

Vaikka ei omistaisi omaa venettä, voi kanavan varrella sijaitseviin nähtävyyksiin tutustua esimerkiksi matkustamalla perinteisillä kanavalaivoilla tai pyöräillä kanavan vieressä kulkevaa vanhaa huoltotietä pitkin.

Omalla autolla liikkuvat voivat pysähdellä sopivissa paikoissa ja käydä tutustumassa sulkujen toimintaan. Eräs tällainen on Bergin sulut lähellä Linköpingin kaupunkia. Usealla paikkakunnalla on myös kanavan historiasta kertova museo. Kanavan varrella on mahdollista vuokrata veneitä ja kanootteja. Lisätiedot www.gotakanal.se