Prora

Natsi-Saksan mammuttimainen lomakylä

Hotellilla on pituutta lähes viisi kilometriä

 

Itämeren rantaan pystytetty natsien hotellikompleksin pituus on lähes viisi kilometriä. 1930-luvulla rakennetun Rügenin kolossin mittasuhteita ei ole sen jälkeen ylitetty.

Por1

Proran kokoa on vaikea ymmärtää ennen kuin näkee natsiajan jättimäisen hotellirakennuksen paikan päällä. Koko kompleksin suuruus on nähtävissä vain ilmasta. Maan tasolta kameran ruutuun onnistuu vangitsemaan vain murto-osan 4,5 kilometrin pitkän hotellin julkisivusta. Ainakaan vaatimattomuudesta ei voi Hitleriä syyttää, sillä Prorasta olisi tullut maailman suurin hotelli. Nimenomaan olisi tullut, sillä Kolmannen valtakunnan Torremolinos jäi sodan sytyttyä käyttämättä.


Arjalaisten työntekijöiden virkistykseksi


Suuruudenhullun idean takana oli natsien Kraft durch Freude, KdF (Voimaa ilosta). Se oli järjestö, jonka tehtävänä oli Saksan työntekijöiden virkistystoiminnan organisointi. Hyvin lomallaan rentoutunut työntekijä jaksoi tehdä paremmin töitä valtakunnan hyväksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan Saksan rannikolle piti rakentaa viisi suurta lomakeskusta, mutta vain Prora ehti valmistua. Tosin sekään ei ehtinyt aivan valmiiksi, sillä sota tarvitsi rakennusmiehiä tärkeimpiin projekteihin.

Proran lomakylän sijainti Rügenin saarella on ihanteellinen. Mäntymetsän siimeksessä sijaitseva pitkä hotelli myötäilee runsaan 100 metrin päässä olevaa upeaa hiekkarantaa. Rakennuksessa on kuusi kerrosta ja se on vain yhdeksän metriä leveä. Kolossi olisi voinut majoittaa 20 000 lomailijaa kahden hengen huoneissa.

Pöyristyttävästä ulkonäöstään huolimatta Proran lomahotelli oli arkkitehtoninen edelläkävijä. Hitlerin hoviarkkitehdin Clemens Klotzin suunnitelma voitti jopa arkkitehtuurin Grand Prix-palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937. Jokaisesta yli kymmenen neliön huoneesta avautui merinäköala. Juokseva vesi ja yhteiset kylpyhuoneet olisivat huolehtinet asiakkaiden viihtyvyydestä.



Maailman ensimmäinen massaturismikohde


Proran lomakylä olisi mahdollistanut todellisen massaturismin. 10 000 asunnon lisäksi hotelliin rakennettiin elokuvateattereita, ravintoloita, lastentarhoja ja juhlasaleja. Kuuluipa suunnitelmiin jopa ulkouima-allas aaltokoneineen. Aivan kaikkea ei kuitenkaan ehditty saada valmiiksi.

Viereen rakennettu rautatie asemineen olisi mahdollistanut puolen miljoonan arjalaisen turistin pääsyn ohjattuun lomanviettoon muutamaksi päiväksi. Kaiuttimien avulla KdF olisi huolehtinut etukäteen tarkasti suunnitellun natsihenkisen ohjelman tiedottamisesta lomalaisille.

Kylpylätoimintaa ei koskaan siis aloitettu, mutta rakennukseen majoitettiin sodan aikana Hampurin pommituksissa kotinsa menettäneitä saksalaisia. Sodan jälkeen Prora joutui puna-armeijan haltuun. DDR:n aikana alueella oli ulkopuolisilta suljettu sotilastukikohta.



Por2





Betoninen ongelmajäte


Saksan yhdistymisen jälkeen Proran betoninen monoliitti siirtyi liittovaltion omistukseen. Vaikka rakennus julistettiin historialliseksi kohteeksi, se on silti ongelmajäte. Hotellin koko pituudesta on puoli kilometriä täysin rauniona, loput pahasti ränsistyneenä. Sen purkaminen maksaisi yli 50 miljoonaa euroa.

Jättirakennukselle on pyritty löytämään uusiokäyttöä. Suunnitteilla on yli tuhannen hengen retkeilymaja urheilukeskuksineen. Jo nyt natsihotellista ovat löytäneet tilat muun muassa taidegalleria, kahvila ja Proran historiasta kertova museo (Dokumentations Zentrum Prora).


Dokumentations Zentrum Prora


Osoite
  Objekstrasse, Gebaude 1, Prora, Rügen.

www.dokumentationszentrum-prora.de