Täyttä höyryä eteenpäin!


Vanhat veturit herättävät nostalgisia muistoja

 

Vanhoissa junissa ja purjelaivoissa on jotain samaa. Lähes meissä kaikissa puuskuttavat höyryveturit tai tervantuoksuiset purjelaivat synnyttävät positiivisia mielikuvia.

 

Hö1

 

Nykyaikaiset miten-sattuu-kulkevat-pendoliinot ovat korvanneet diesel- ja höyryveturit. Monet muistelevat aikaa, jolloin minuutin tarkkuudella ohi kulkevan junan avulla saattoi tarkistaa oman kellonsa.

Euroopassa nostalgiset höyryveturit ja junamuseot ovat suosittuja. Vanhojen junien tunnelmasta voi nauttia myös eri puolilla Suomea. Maassamme on yllättävän paljon historiallisiin juniin omistautuneita henkilöitä. Heidän ansioistaan vanhoja vetureita ja vaunuja on kunnostettu museoliikenteeseen. Oma ryhmänsä on innokas pienoisrautatieharrastajat. Lisätietoa yhdistyksistä, niiden toiminnasta ja mahdollisuudesta päästä historiallisen junan kyytiin löytyy sivuilta www.rautatie.org.

Haapamäen Museoveturiyhdistys


Asia tulee heti selväksi: Kimmo Alanko, Haapamäen Museoveturiyhdistyksen puheenjohtaja, on totaalisesti hurahtanut vanhoihin juniin. Miehen suusta pulppuaa taukoamatta koodikieltä, jolla viitataan vanhoihin vetureihin ja junanvaunuihin. Maallikolle veturien
nimet Dr 12 ja Tr1 1082 tai tavaravaunun nimi Ggk 33841 eivät juuri kerro mitään. Asiantuntijoille kyseiset nimet ovat arkipäivää.

Sen sijaan Haapamäen museovarikon rantapölkyistä huokuva kreosiinin tuoksu, sininen Lättähattu ja mustaksi maalattu höyryveturi tuovat maallikollekin mieleen lapsuusajan muistot. Haapamäen Museoveturiyhdistys on yksi Suomen kahdeksasta museoliikennettä harjoittavasta yhdistyksestä. Toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten tavoitteena on kotimaisen rautatiekulttuurin säilyttäminen.

Hö2


 

Haapamäen Museoveturiyhdistys toimii Keuruulla, perinteisellä rautatiepaikkakunnalla. Kimmo Alangolle junat ovat olleet jo lapsuudesta alkaen tärkeitä, olihan hänen isänsä veturinkuljettaja. Koti sijaitsi veturitallien lähellä. 

- Yhdistyksemme perustettiin vuonna 1993. Omistamme Haapamäen museovarikon, johon kuuluu 16-pilttuinen veturitalli ja museokaluston säilytysraiteet. Varikolla huollamme ja korjaamme kalustoa, kertoo Kimmo Alanko.

Yhdistyksellä on noin 400 jäsentä, joista osa osallistuu aktiivisesti talkoohommiin. Innokkaimmat tulevat kaukaa ja uhraavat jopa koko kesälomansa junien kunnostamiseen.

- Kerran tänne tuli yksi utelias englantilainen, joka oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Hän oli sanonut vaimolleen lähtevänsä Haapamäelle junia katselemaan. Mies tuli lentämällä Tampereelle ja sieltä junalla Haapamäelle. Oli päivän täällä ja lähti illaksi kotiin, kertoo Kimmo Alanko.

Yhdistyksen museokalusto ei ole ainoastaan esillä museovarikolla, vaan niillä myös liikennöidään eri puolilla Suomea. Yhdistyksellä on käytössä kaksi höyryveturia, neljä dieselveturia, kolme moottorivaunua ja yli 20 matkustaja- ja tavaravaunua.



Martti Vainiokin kulkee höyryn voimalla


Keski-Suomessa valtatie 23:n varrella lähellä Keuruun kaupunkia ei voi olla huomaamatta tien varteen pystytettyä Haapamäen Höyryveturipuiston suurta mainoskylttiä ja sen alle tuotua vanhaa veturia. Kyltin mukaan puistoisäntänä toimii kaikille suomalaisille tuttu mies, juoksijalegenda Martti Vainio.

- Tulin tänne ensin vain katselemaan uteliaisuudestani, mutta sitten olenkin ”katsellut” täällä jo useamman vuoden. Olin aluksi vuokralla, kunnes vuonna 2005 ostin koko paikan Keuruun kaupungilta, kertoo Martti Vainio.

Höyryveturipuisto sijaitsee entisen halkotarhan alueella, Haapamäen Museoveturiyhdistyksen naapurissa. Seitsemän hehtaarin alueella on Suomen suurin höyryveturikokoelma. Vanhin veturi on yli 100-vuotias. Sisätiloissa on pienoisrautatie, joka esittelee Haapamäen, Suomen merkittävimmän risteysaseman historiaa.

Kesätansseista on tullut puiston tärkeä vetonaula. Martin Höyryveturipuisto on maakunnan suosituimpia tanssipaikkoja. Lauantai-iltaisin lavalla pyörähtelee useampi sata tanssijaa.

Lapset ja miksei myös aikuisetkin pääsevät puistossa liikennöivän pienoisjunan kyytiin. Sitä vetää dieselveturista tehty pienoismalli Huru-veturi. Lapset on huomioitu myös liukumäillä, pomppupaikoilla ja kotieläinaitauksilla. Lyhyellä ratapätkällä voi kokeilla, miltä tuntuu pumppuresiinan vauhti.

- Meillä käy vuosittain noin 50 000 vierailijaa. Monet tulevat asuntovaunuilla ja yöpyvät alueella. Tarjolla on myös makuuvaunupaikkoja junasta, kertoo Martti Vainio.

Lisätiedot täältä

Hö3


 

Hyvinkäällä on upea rautatiemuseo


Hyvinkään Rautatiemuseo
on kiskoliikenteen ystäville paratiisi. Lähellä nykyistä rautatieasemaa sijaitseva erikoismuseo on toteutettu tyylikkäästi ja asiantuntevasti. Museo esittelee havainnollisesti Suomen rautateiden historiaa aidossa rautatiemiljöössä, kunnostetun vanhan asemarakennuksen ja varikon ilmapiirissä.

Museon kokoelmat kertovat rautatiekaluston ja rataverkon kehittymisestä yli sadan vuoden ajalta. Museo on perustettu jo vuonna 1898. Hyvinkäälle toiminta siirtyi Helsingistä vuonna 1974. Näyttelytiloina toimi puistomainen asema-alue rakennuksineen, kuten vanha veturitalli ja kaksi nykyaikaista kalustohallia.

Heti sisääntulon jälkeen sieraimissa aistii tutun tuoksun. Vanhat höyryveturit ovat jättäneet lähtemättömän hajujäljen muistin sopukoihin. Lipunmyynnin yhteydessä on esillä laaja valikoima junaliikenteeseen liittyvää kirjallisuutta. Kaikesta näkee, että vanhoilla junilla on Suomessakin paljon ystäviä.

Kalustohallissa voi ihailla kunnostettuja vetureita ja vaunuja. Näyttelyn helmi on Venäjän keisareiden käytössä ollut salonkivaunu. Sitä säilytettiin lähtövalmiina Pietarissa. Venäjän vallankumouksen alkaessa vaunu oli sattumalta Suomen puolella, ja näin se säästyi tuholta. Keisarin vaunu on arvokas, sillä se on ainoa, mikä on säästynyt Venäjän keisarillisista salonkivaunuista.

Vanhassa veturitallissa on vieri vieressä kunnostettuja mustia höyryvetureita. Vaikka veturien tyyppimerkinnät ja niiden yksityiskohdat eivät olisikaan tuttuja, ovat vanhat halkoja tai hiiltä kuluttavat höyryveturit mielenkiintoisia tutustumiskohteita.

Puinen asemarakennus on kunnostettu alkuperäiseen vuoden 1873 asuunsa. Sisätiloissa on muun muassa asematoimisto, odotussalit ja rautateiden turvalaitteita sekä rautatieläisten virkapukuja

Lisätiedot täältä




Jokioisten kapearaiteinen museorautatie


Lounais-Hämeessä Jokioisten
ja Humppilan välillä sijaitseva kapearaiteinen rautatie on säilynyt paikallisen Museorautatieyhdistyksen ansiosta. Alun perin radalla oli pituutta 22 kilometriä, mutta Forssan ja Jokioisten välinen rataosuus on purettu. Nykyisin rautatien pituus on 14 kilometriä ja radalla on kolme asemaa: Humppila, Minkiö ja Jokioinen. Toimintakuntoisia vetureita ja vaunuja on useita.

Aktiivisen yhdistyksen toiminta keskittyy radan puolessa välissä sijaitsevalle Minkiön asemalle. Kapearaidemuseo koostuu hyvin säilyneestä asemamiljööstä. Ratapihalla ja kalustohallissa on esillä yhdistyksen omistamia vetureita ja vaunuja. Kesäkuukausien aikana sunnuntaisin voi päästä mukaan museojunan kyytiin. Matkan voi aloittaa Humppilasta tai Jokioisilta. Junaan pääsee myös kaikilta väliseisakkeilta. 

Lisätietoa www.jokioistenmuseorautatie.fi.