Lupsakka Kuopio


Muailman parreet kalakukot

 
Kuopiolaisia väitetään lupsakoiksi savolaisiksi. Tietosanakirjan mukaan se tarkoittaa hyvätahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua.

Kuo1


 

Saan vinkin, että Kuopion lupsakoin mies, vossikkakuski Matti Niiranen, löytyy hevosineen kaupungintalon kulmilta. Kun vääräleuka Niiranen viäntää lupsakkaa Savon murrettaan, on kuuntelijalla hymy herkässä.

- Kah, meitä vossikkakuskeja ei o Suomessa kuin neljä viis. Mie on ainoo Kuopijossa. 1930-luvulla oli yli kolmekymmentä aijuuria, kertoo vossikkakuski Matti Niiranen.

Kuopiossa on ollut hevosajureita jo 150 vuoden ajan. Vain pari vuotta ehti olla taukoa. Sitten kaupunginjohtaja päätti, että vossikkakuski pitää saada jo imagollisistakin syistä takaisin. Hevosmies Matti Niiranen kutsuttiin hätiin ja palkattiin kaupungille töihin kesäkuukausien ajaksi. Hän on siis virallisesti kunnallinen vossikkakuski.

- Tää on mulle huvi ja mukava harrastus. Mie niin naatin tästä. Kuopijo on mahoton kesäkaupunki, tori on silloin kuin kusiaispesä. Ihmisiä tulloo tänne paljon, kiertävät ja kahtoovat kaupunkia, vakuuttaa vossikkakuski Niiranen, joka on koppalakkeineen pukeutunut täydellisesti rooliasuunsa.





Tori on Kuopion sydän


Alle sadan tuhannen asukkaan kaupungiksi toriaukio on laaja, Suomen suurimpia. Torin ylälaidalla sijaitseva mahtipontinen kaupungintalo vaikuttaa sekin ylisuurelta. 1900-luvun alun kauppahallia ja lyseon rakennusta lukuun ottamatta toria ympäröivät talot ovat uudempaa arkkitehtuuria, 1960-luvulta alkaen.

Kuopion jugendtyylinen kauppahalli torin etelälaidalla on todellinen katseenvangitsija. Hauskoilla yksityiskohdilla koristeltu punaruskea rakennus on ollut kuopiolaisten ostospaikka jo yli 100 vuoden ajan. Ulkoapäin halli vaikuttaa sisätiloja suuremmalta. Yrittäjiä on kolmisenkymmentä. Tarjolla on paikallisia herkkuja kalakukoista alkaen.

Kaupungin parhaaksi juustokaupaksi valittu Pikku Veneto poikkeaa hallin muista myyntitiskeistä, sillä yrittäjä Seppo Väyrynen on keskittynyt lähinnä Italiasta tuotuihin herkkuihin. Eksotiikkaa on siis tarjolla Kuopiossakin.

- Oma maahantuonti hankkii tavarat suoraan Italian ja Sveitsin meijereistä. Tuotteet paloitellaan myyntitiskillä vasta asiakkaan toivomuksesta. Tarjolla on pitkään kypsytettyjä juustoja, erilaisia pecorinoja ja muita italialaisia juustoja, lähes 100 juustolaatua vaativaankin makuun, lupaa juustomestari Seppo Väyrynen.

Kuo2

 

Paljon vanhaa on kadonnut


Muiden suomalaisten kaupunkien tapaan Kuopio on menettänyt vuosikymmenien aikana useimmat idylliset puutalonsa. Muutaman yksittäisen rakennuksen lisäksi on säilynyt arvokas yhdentoista rakennuksen muodostama puutalokortteli, joka toimii museona. Rakennuksissa esitellään erilaisten perheiden koteja ja työtiloja 1800-luvulta alkaen.

Tiukkaan ruutukaavaan rakennettu Kuopio ei juuri poikkea muista Suomen kaupungeista. Kaupungin idyllinen sijainti on kuitenkin se, joka antaa paljon matkailijalle. Järvien pirstoma Pohjois-Savo on Kuopion seudulla kauneimmillaan. Kallavesi kehystää kaupunkia kaikilta ilmansuunnilta.

Risteilyjä sisävesilaivoilla


Kaupungilla kävellessä kerrostalojen siimeksessä järvimaisemaa ei voi havaita. Pitää siirtyä useampi kortteli kohti Kallaveden äärellä sijaitsevaan Matkustajasatamaan. Väittävät, että Kuopiossa on Suomen runsain sisävesiristeilytarjonta. Vaihtoehtona on risteilyjä puolentoista tunnin kierroksista pidempiin, kuten matka historiallisella Heinäveden kanavareitillä Kuopiosta Savonlinnaan.

Matkustajasataman laiturista lähtevät M/S Koski, M/S Puijo ja M/S Ukko ovat muistona vanhasta höyrylaivakaudesta, tosin laivat ovat nykyisin dieselkäyttöisiä. Vaikka ei lähtisikään laivaristeilylle, voi aikaansa viettää Matkustajasataman rantaravintoloiden terasseilla.

Kuo3


 

Parhaan kuvan järvien ja saarien pilkuttamasta Kuopion seudusta saa nousemalla kuuluisan maamerkin Puijontornin huipulle. Ensimmäinen näkötorni pystytettiin Puijon mäelle jo 1850-luvulla. Nykyinen 75 metriä korkea torni on 1960-luvun alusta. Ylhäältä avautuu komea suomalainen kansallismaisema järvineen ja metsineen. Aivan tornin kupeessa on laskettelurinne ja Puijon hyppyrimäet.

Faktat


Sijaitsee:
Pohjois-Savossa Kallaveden ympäröimänä.

Perustett: 1775.

Asukkaita: Noin 92 000. Suomen 8. suurin kaupunki.

Pinta-alasta kolmasosa on vettä, rantaviivaa 2 490 km, saaria 1250.

Kesän 2010 Asuntomessut olivat Kuopion Saaristokaupungin Lehtoniemessä Kallaveden äärellä.

Lisätiedot täältä

 

Kuopion parhaat kohteet


Kuopion museo


Kuopion museon linnamaisessa vuonna 1907 valmistuneessa jugendrakennuksessa on kaksi museota: Kuopion luonnontieteellinen ja Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

http://kuopionmuseo.fi

Kuopion Korttelimuseo


Entisajan puutalokortteli Kuopion keskustassa. Rakennuksissa esitellään erilaisten perheiden koteja ja työtiloja 1800-luvulta 1930-luvulle.

www.korttelimuseo.kuopio.fi

J.V. Snellmanin kotimuseo


Museo on talossa, jossa Snellman asui suurimman osan Kuopion ajastaan. Museossa esitellään Snellmanin perheen asumista ja suurmiehen Kuopion vuosien toimintaa.

www.snellmanmuseo.kuopio.fi


Kuopion Sotaveteraanimuseo


Kasarmialueella, entisessä päävartiorakennuksessa. 1939-1945 sotiemme historiaa. Noin 2500 esinettä, asekokoelma, veteraanihaastatteluja, puhdetöitä ym. 


Puijo


Puijon monipuolinen virkistysalue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Kuopion keskustasta
Puijolta kesäaikaan avautuvat sinisen järviveden ja vihreiden saarten vuorottelevat maisemat ovat ihastuttaneet matkailijoita jo 1830-luvulta saakka.

www.puijo.com

Kuo4


 

Tunnettuja kuopiolaisia


Tampereella syntynyt kirjailija Minna Canth asui Kuopiossa noin puolet elämästään. Hänen mukaansa on nimetty useita kaupungin paikkoja.

Vaikka suomalainen suurmies Johan Vilhelm Snellman vietti Kuopiossa lyseon rehtorina vain lyhyen ajan (1845-49), on hänellä erityinen paikka kaupunkilaisten sydämessä. Snellmanin rintakuva koristaa hänen mukaansa nimettyä puistoa. Snellmanin Kuopion asunto toimii museona.

Seuraavat kuopiolaisnimet lienevät useimmille tuttuja: Herman Saastamoinen, Pertti ”Spede” Pasanen, Maria Jotuni, Juhani Kaskeala, Iiro Viinanen, Karita Tuomola, Juhan af Grann ja Paavo Riekkinen. Kuopiolaisia urheilusankareita ovat muun muassa Hannes Kolehmainen, Aulis Rytkönen, Atik Ismael ja Sami Kapanen. Mäkihyppääjiä on lukematon määrä Matti Hautamäestä Ari-Pekka Nikkolaan.

 

Kuo5

Kalakukko on aitoa perinneruokaa


Savolainen kalakukko on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinnetuotteeksi. Se on virallinen nimitys, joka korostaa tuotteen perinteistä koostumusta tai tuotantotapaa. Kalakukossa ruistaikinan sisään leivotaan kalaa ja sian kylkeä. Sitä paistetaan useita tunteja kiviarinalla. Kalakukon voi nauttia lämpimänä tai kylmänä. Perinteisesti kalakukon päälle sipaistaan voita.

Kalakukko saattaa ”kiekua” uunissa. Se tarkoittaa kukon kuoren murtumista ja täytteiden valumista arinan pohjalle. "Kiekuminen" paikataan lisäämällä murtumakohtaan leipomisesta ylijäänyttä taikinaa. Kiekuminen voi tarkoittaa myös kukon nauttimisen jälkeen usein tapahtuvaa syöjän kaasunpurkauksia.



Kalakukon naatintaohje


1. Avvoo paketti

2. Poista kiäret

3. Ota asseks iso veihti ja pien haarukka

4. Paa eväs ettees topakalle pöyvälle (ei sua täristä)

5. Hätistä muut loetommalle (voep räeskyvä)

6. Iso veihti kärki eillä keskelle kukon selekee ja leikkoo nylykyttämällä eistaas

7. Paa rotteesit lasii, silimäs kii ja lyö haarukkas syvälle hyvvään

8. Nosta lämpäre kättees, paa voeta piälle ja huijjaata iäntä kohti.

9. Huokase ja raahotu, elä hättäile vuan naati

10. Usko poes, eissäs on herkkuva: se sisäl oleva mössö on aetoo perinteisellä reseptillä luajitutta savoleasta pikkelssijä: oekeeta ahvenkalloo kylyki kylessä toesta killoo ja joka välissä sitä ihteensä eli punasililimäpossun kylykee (helkutin hyvvee läskijä)

11. Huokase vällii, rööhtäse ja anna himon yltyvä!