Kauppahallien tunnelmaa

Suomessa toimii vielä toistakymmentä hallia

 

Olen etuoikeutettu: saan nauttia joka päivä työmatkallani vanhan kauppahallin tunnelmasta ja tuoksuista.

 

Kau1


 

Koristeellisen ja painavan ulko-oven takaa löytyy maailma, jonka hämyinen valaistus ja herkkuja notkuvat myyntipöydät tuovat mieleen oman lapsuuteni. Muistan, miten äitini osti Turku-matkaltaan samalta tutulta hallikauppiaalta maukasta Hvifeltin hevospaistinmakkaraa. Naapurikojusta löytyivät kotiin tuliaisiksi tuodut makeat Pepe-leivokset.

Monille muillekin kauppahallit tuovat mieleen lapsuusajan muistoja. Pappani jouluaaton perinteisiin kuului aina tuoreen joulukalan ostaminen kauppahallista. Toisille ostosten tekeminen hallissa on yhä olennainen osa tavallista arkipäivää. Markettien kasvottomaan palveluun kyllästyneet asiakkaat nauttivat hallissa saamastaan henkilökohtaisesta palvelusta. Lisääntynyt kiinnostus ruuanlaittoon ja herkutteluun on lisännyt myös kiinnostusta kauppahalleihin.

Elintarvikkeiden myynti toreilta sisätiloihin


Suomen kauppahalleilla on yli satavuotinen historia. Parhaimmillaan meillä on ollut lähes 70 hallia, joista neljätoista on yhä toiminnassa. 1800-luvun loppupuolella syntyi ajatus siirtää elintarvikkeiden myynti pois pölyäviltä toreilta ajanmukaisiin kauppahalleihin. Hygieniavaatimusten tiukentuessa velvoitettiin lihan, kalan ja meijerituotteiden myynnin siirtämistä sisätiloihin. Muun Euroopan esikuvan mukaisesti Suomeen rakennettiin oikeita kauppahalleja, joissa oli riittävästi valoa, hyvä ilmanvaihto ja pestävät seinä- ja lattiapinnat. Hallin viemärijärjestelmä liitettiin yleiseen viemäriverkkoon.

Suomen kauppahallit olivat eurooppalaisten hallien tavoin basilikanmuotoisia suorakaiteenmallisia rakennuksia. Valon saamiseksi lasista ja teräsristikoista tehdyt kattorakenteet jätettiin avonaisiksi. 1800-luvun lopulla punatiilisissä julkisivuissa käytettiin suosiossa olleita kertaustyylejä, kuten uusgotiikkaa ja uusrenessanssia. Etenkin rakennuksen päätyjulkisivut tehtiin erityisen koristeellisiksi. Myöhemmin 1900-luvun vaihteessa rakennetut hallit olivat usein jugendia.

Sisätiloissa myyntikojut sijoitettiin pitkittäisen käytävän varrelle sen molemmin puolin. Kellaritilat suurine jäävarastoineen olivat katutason alla. Suomen ensimmäinen uudet vaatimukset täyttävä kauppahalli oli vuonna 1889 Helsingin Eteläsatamaan rakennettu halli. Turun kauppahalli valmistui muutamaa vuotta myöhemmin. Molemmat ovat yhä toiminnassa.

Kau2


 

Kauppahallien nousut ja laskut

Maailmanlaajuinen 1930-luvun lama ja sitä seurannut sota-aika näivetti kauppahallien toiminnan. Uusi kukoistuskausi alkoi 1950-luvun jälleenrakennusvuosina. Vanhoja halleja kunnostettiin ja myös uusia rakennettiin.

1960- ja 1970 -luvut olivat hallikaupan alamäkeä. Maaltamuuton myötä lisääntyneelle väestölle rakennettiin kaupunkeihin supermarketteja. Kauppakasseja ei tarvinnut enää kantaa kuin marketin parkkipaikalle. Hintakilpailussakaan kauppahallit eivät pärjänneet suurmyymälöille. Myös vanhoihin rakennuksiin suhtauduttiin penseästi. Suurin osa Suomen kauppahalleista sulki ovensa, mutta pieni osa säästyi. Nyt jäljelle jääneet elävät uutta nousuaan. Ne ovat saaneet oman vakituisen asiakaskuntansa.

Turun kauppahalli säästyi viime hetkellä


Turun komea uusgoottilainen kauppahalli valmistui vuonna 1896. Turkulaiseen tapaan uuden hallin paikasta kiisteltiin pitkään. Lopulta päädyttiin paikkaan, joka oli lähellä Aleksanterin toria (nykyinen Kauppatori) ja Aurajokea. Rakennuksen pitkät sivut eivät näkyneet kadulle, joten niitä ei ollut tarpeen koristella. Sen sijaan hallin Eerikinkadun ja Linnankadun puoleiset julkisivut ovat täynnä hienoja yksityiskohtia.

Muiden suomalaisten kauppahallien tavoin Turun kauppahalli koki lihavia ja laihoja vuosia. 1960-luvun lopulla se oli vaarassa siirtyä kokonaan historiaan. Halli oli päässyt rapistumaan ja hygieniatason vaatimukset olivat nousseet. Korjaussuunnitelmat pyörivät kaupunginvirastoissa, niitä palloteltiin kaupunginhallituksen ja valtuuston välillä. Lopulta terveysviranomaisten mitta tuli täyteen ja sen seurauksena korjaustyöt saatiin lopulta käyntiin. Kauppahalli säästyi ja on yhä tärkeä osa Turun historiallista kaupunkikuvaa.




Ruotsalaiset rakastavat 

tunnelmallisia kauppahalleja


Tärkeä osa kauppahallien asiakaskuntaa ovat matkailijat. 1970-luvun vaihteessa ruotsalaiset fileeturistit saapuivat sankoin joukoin Turkuun. Siihen aikaan liha oli Suomessa huomattavasti halvempaa kuin naapurimaassa. Ruotsalaiset kävivät lihaostoksilla Turun kauppahallissa. Vaikka fileeturismi oli ohimenevä ilmiö, kuuluu ostoskierros kauppahallissa yhä vieläkin Turkuun saapuvien ruotsalaisturistien matkaohjelmaan.

Tukholman Östermalmin kauppahalli on eräs Tukholman kiehtovimmista nähtävyyksistä. Punatiilisen gastronomian aarreaitan sisällä vaalitaan perinteitä. Östermalmin hienostofrouvat käyvät yhä hankkimassa sieltä herkut ruokapöytiinsä. Täällä päiväturistikin voi leputtaa jalkojaan, nauttia lounasta ja diskuteerata mukavia östermalmilaisten tapaan.

Östermalmin kauppahallin lounaspaikat ovat niin suosittuja, että keskipäivän aikaan on vaikea löytää vapaata pöytää. Lisa Elmqvistin perheyritys on toiminut menestyksellisesti hallissa jo 60 vuotta yksinkertaisen reseptin avulla: tarjolla on vain parasta. Ei siis ihme, että itse kuninkaallekin maistuvat Elmqvistin graavattu lohi ja silakkarullat.

Hötorgetilla sijaitsevan Hötorgshallenin tarjonta on eksoottisempaa ja peräisin monista eri maista.

Söderhallarna (Medborgarplatsen 3, Södermalm) on kaupungin nykyaikaisin kauppahalli.

Kau5




Budapestissä pitkät perinteet

Kauppahalleissa ulkomaalaiset pääsevät läheltä näkemään paikallisten ihmisten arkea. On mielenkiintoista seurata kotiäitien tarkkaan harkittua ostoskäyttäytymistä, miten hedelmiä ja vihanneksia haistellaan ja tunnustelaan asiantuntevasti ennen niiden sujauttamista ostoskoriin. Kauppahallien valttina on yksilöllinen palvelu; juustosta tai kinkunpalasta saa aina maistiaisen ennen ostopäätöksen tekemistä.

Budapestin ehdottomasti tunnelmallisin ostospaikka on iso Kauppahalli. Punatiilinen kaunokainen peruskorjattiin 1990-luvulla. Lähes pari sataa kojua myy erilaisia herkkuja makkaroista viineihin. Toisessa kerroksessa on myytävänä unkarilaisia käsitöitä.

Makkarat, etenkin salamit ovat unkarilaisten herkkua. Niitä roikkuu myytävänä kauppahallin ruokakojuissa. Hanhenmaksa Tokaj-viinin kanssa maistettuna on elämys, jota ei pidä turistinkaan sivuuttaa. Hanhenmaksa kannatta ostaa säilykkeenä. Väkevistä juomista voi valita Unikum-likööriä ja luumuista, kirsikoista tai aprikooseista tehtyä pálinkaa. Herkullisia tuliaisia ovat myös erilaiset unkarilaiset savujuustot.

Pakollisiin tuliaisiin kuuluu tietysti paprika. Sitä saa jauheena pikkupusseihin pakattuna. Seinäkoristeeksi soveltuu kuivatuista paprikoista sidottu ”letti”.

Kau6