Kultaranta on kauneimmillaan


Tellervo Koivisto ja Tarja Halonen ovat nyt kukassa

Naantalilaiset Kultarannan oppaat Aava-Leena Kurki ja Arja Kavasto ovat varautuneet runsaaseen kävijämäärään. Kaunis kesäviikonloppu houkuttelee aina reilusti väkeä Kultarantaan.

Kul1

 

Tänäänkin jo hyvissä ajoin presidentin kesähuvilan portinpielen edusta alkaa täyttyä eri puolilta Suomea tulleista matkailijoista. Vierailijat pitää jakaa kahteen ryhmään. Oppaiden johdolla on mahdollista tutustua tunnin kiertokävelyllä Kultarannan historiaan ja puutarhaan.

- Aina, kun presidentti on täällä, emme pääse kovin lähelle itse graniittilinnaa. Se alue on rauhoitettu presidentin yksityiskäyttöön. Kun presidentti on poistunut Kultarannasta, pääsemme kurkkimaan ikkunoista sisälle, lohduttaa Arja Kavasto innokkaimpia.

Korkealla kallion päällä pilkistävän linnan tornissa liehuu lippu. Se merkitsee, että rouva Halonen on nyt kotosalla. Ehkä näemme hänet vilaukselta, toivovat monet kierrokselle lähtevät.

Kultaranta sijaitsee Luonnonmaalla Naantalin kupeessa. Kultarannan 54 hehtaarin alue on ympäröity yllättävän matalalla aidalla. Piikkilankaesteitä ei näy. Toki portista pääsee sisäpuolelle vasta luvan saatua, mutta minkäänlaisia turvatarkastuksia ei ole. Harvinaista muualla maailmassa, kun kysymyksessä on valtion päämiehen asuinpaikka.



Kordelinin suuret suunnitelmat toteutuivat


Oppaat johdattavat ryhmänsä ensimmäiseksi Alfred Kordelinin patsaalle. Täältä onkin hyvä aloittaa, sillä hän rakennutti Villa Kultarannan vuosina 1913-1916. Raumalaisen merimiehen poikana syntyneen ja valtavan omaisuuden keränneen suurliikemiehen toiveena oli, että Kultaranta puistoineen olisi avoinna yleisölle ja näin ilahduttaisi kaikkia suomalaisia.

- Alfred Kordelin oli aikoinaan Suomen rikkaimpia miehiä, vaikka hän aloitti täysin tyhjästä. Hän omisti kartanoita ja tehtaita sekä oli merkittävä laivanvarustaja. Hän ei mennyt koskaan naimisiin. Kordelinin kerrotaan sanoneen, että hän rikas, koska hänellä ei ole tuhlaavaa vaimoa, naurattaa Arja Kavasto opastettavaa ryhmäänsä.

Alfred Kordelinilla oli mahtipontiset suunnitelmat kesäpaikkaansa varten. Hän hankki Kultarannan maa-alueet 1900-luvun alussa. Kordelin valitsi päärakennuksen suunnittelijaksi kansallisromanttisen kauden arkkitehdin Lars Sonckin. Kordelin olisi halunnut linnansa merenrantaan, mutta Sonck sai tahtonsa läpi. Kivilinna rakennettiin korkean kallion päälle.

Alfred Kordelin ei ehtinyt nauttia pitkään kesäpaikastaan, kun hän yllättäen sai surmansa Mommilan kahinassa vuonna 1917. Hän oli testamentannut omaisuutensa säätiölle. Kultaranta siirtyi lahjoituksena Turun Suomalaiselle yliopistoseuralle ja vaihtokaupan jälkeen Suomen valtiolle vuonna 1922. Kultarannasta tehtiin eduskunnan päätöksellä presidentin kesävirka-asunto.

Kul2

Ulkomaalaisia vieraita kylässä


Vuonna 1929 Kultarannassa tehtiin korjaustöitä. Nykyään se käsittää 19 huonetta. Presidentin yksityistilat ovat yläkerrassa, työ- ja juhlatilat alakerrassa. Alkuperäinen sisustus ei ole juurikaan säilynyt. Suurin osa Kordelinin aikaisesta kalustosta päätyi huutokauppaan.

- Villa Kultaranta ei ole vain presidentin loma-asunto, vaan myös kesäinen virka-asunto. Presidentti työskentelee ja ottaa vastaan vieraita normaalin päiväohjelman mukaan. Kesäisin tänne siirtyy myös henkilökuntaa Helsingistä, kertoo opas Arja Kavasto.

Tarja Halosen aikana Kultarannassa vieraili muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin, Ruotsi kuningas Kaarle XVI Kustaa, YK:n pääsihteeri Kofi Annan, Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga ja Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodin.


Kul3


 

Puutarhassa riittää töitä


Kultarannan puutarhan alkuperäiset suunnitelmat teki Helsingin kaupungin puutarhuri Svante Olsson ja hänen poikansa Paul. Puutarhan nykyilmeestä, hoidosta ja kasvihuoneiden toiminnasta vastaa ylipuutarhuri Matti Tuominen, joka on viihtynyt pestissään jo presidentti Mauno Koiviston ajoista alkaen. Hänellä on apunaan kiireisimpänä aikana 30 puutarhuria ja kaksi huoltomiestä.

Puutarha jakautuu kolmeen osaan: metsäpuistoon, muotopuutarhaan ja hyötypuutarhaan

Päärakennuksen ympäristön metsäpuutarha on alueista vanhin. Se henkii saaristolaistunnelmaa mäntyineen ja kallioineen. Vaikka puut ovat jo kasvaneet, avautuu linnan tornista hieno näkymä Naantaliin ja saaristoon. Rakennuksen pohjoispuoli on säilytetty luonnontilassa.

Puutarhan keskeisin ja mielenkiintoisin osa on muotopuutarha, jota kutsutaan medaljongiksi. Esillä on kauniita kukkaistutuksi ja suihkulähteitä. 3500 ruusua on kauneimmillaan elokuussa. Muun muassa Tellervo Koivisto-  ja Tarja Halonen -lajikkeet ovat silloin kauneimmillaan. Kukkaistutuksissa ei ole unohdettu sinivalkoista-väriyhdistelmää. Medaljongin eteläpäässä on antiikin temppeliä muistuttava villiviinin peittämä rakennelma, jonka takana jatkuu pylväshaapojen kuja. Ympärillä on leikattujen kuusiaitojen muodostamat niin sanotut diplomaattikäytävät.

Kultarannassa on kasvihuoneita ja avomaaviljelyksiä. Jo alusta alkaen viljeltiin vihanneksia ja hedelmiä. Niistä oli 1900-luvun alkupuolella Suomessa puutetta. Nykyäänkin Kultarannan omia tuotteita käytetään presidentin taloudessa ympäri vuoden.

- Presidentin ruokapöytään tuotetaan omia porkkanoita, lanttua, perunaa, salaatteja, herneitä ja erilaisia marjoa. Kasvihuoneissa kasvatetaan lähes kaikki itsenäisyyspäivän kukka-asetelmiin tarvittavat kukat, kertoo Arja Kavasto lopuksi.

Faktat


Kultaranta vakiintui presidentin kesäasuntona vasta Lauri Kristian Relanderin aikana. Sotavuosina siellä oli hiljaista. Mannerheim ei heikon terveytensä takia viettänyt kesiään lainkaan Luonnonmaalla.

Kultarannan puutarhaan järjestetään kesäkuukausien aikana opastettuja kierroksia päivittäin tiistaista sunnuntaihin elokuun puoliväliin asti.

Ryhmät pääsevät tutustumaan Kultarantaan ympäri vuoden.

Lisätiedot: Naantalin Matkailu,  puh (02) 435 9800, www.naantalinmatkailu.fi

Kul3


 

Tyhjätaskusta Suomen rikkaimmaksi mieheksi


Alfred Kordelin keräsi parissa vuosikymmenessä valtavan omaisuuden. Häntä pidettiin yhtenä Suomen rikkaimpana miehenä. Melkoinen saavutus mieheltä, jolla ei ollut koulusivistystä. Alfredin isä oli merimies ja äiti kuoli syöpään pojan ollessa vasta nelivuotias. Alfred lähti maailmalle jo kymmenvuotiaana. Hän lyöttäytyi sokean rihkamakauppiaan seuraan ja kierteli tämän kanssa ympäri Länsi-Suomea. 19-vuotiaana Alfred perusti menestyvän sekatavarakaupan Raumalle.

Kordelin siirsi liiketoimintansa Hämeenlinnaan ja edelleen Tampereelle. Hän jatkoi liikemiesuraansa ostamalla liikkeitä ja tehtaita eripuolilta Suomea sekä ryhtyi merkittäväksi laivanvarustajaksi. Kordelin hoiti liiketoimiaan yksinkertaisella periaatteella: osti halvalla ja myi kalliilla.

Alfred Kordelin oli Suomen suurin yksityinen maanomistaja. Hän omisti Mommilan ja Jokioisten kartanot. Jälkimmäisessä hänellä oli alaisuudessaan 400 torppaa, 100 piikaa ja renkiä. Jokilääni oli kuin pieni omavarainen valtio, jolla oli jopa oma sähköntuotanto.

Marraskuussa 1917 Mommilan kartanossa vietettiin Alfred Kordelinin syntymäpäiviä. Paikalla oli muun muassa Kordelinin lainopillinen neuvonantaja, tuleva presidentti Risto Ryti. Mommilaan saapuivat myös venäläiset matruusit tekemään asetarkastusta. Kartanon isäntä hälytti Lahden suojeluskunnan miehiä apuun. Tilanne riistäytyi käsistä ja matruusit surmasivat sekasortoisissa olosuhteissa Alfred Kordelinin. Tapahtumista on tehty myös kotimainen elokuva Mommilan verityöt 1917.

Perheettömänä elänyt Alfred Kordelin määräsi testamentissaan huomattavan osan miljoonaomaisuudestaan Suomen kulttuurirahastolle. Se jakaa apurahoja tieteelle, kirjallisuudelle, taiteelle ja kansansivistystyölle. Kordelin on haudattu Raumalle.