Masentavaa matkailua


Keskitysleirimuseossa ei ole tarkoitus viihtyä

Euroopan historian synkimmistä vuosista saa hyvän kuvan vierailemalla toisen maailmansodan aikaisilla keskitysleireillä. Ne ovat muistomerkkejä tapahtumista, joita ei saa unohtaa. Osa kävijöistä voi pahoin, mutta se on tarkoituskin.

Kes1


 

Muuri oli juuri kaatunut ja Saksan yhdistynyt. Ajelin omalla autollani 1990-luvun alussa entisen DDR:n alueella Thüringenin osavaltiossa lähellä Weimaria. Tarkoituksena oli täydentää keskitysleirilistaani vierailemalla Buchenwaldin keskitysleirillä. Sen löytäminen tuotti kuitenkin ongelmia.

En löytänyt kunnollista maantiekarttaa, johon Buchenwald oli merkitty. En liiemmin löytänyt tienvarsiopasteita, jotka olisivat johdattaneet perille. Ei edes kysely paikallisilta tuottanut tulosta. Ikään kuin koko paikka olisi unohdettu, tai sitten tekeydyttiin tietämättömiksi. Syntyi vaikutelma, että alueen ihmiset eivät halunneet muistella sodan kauheuksia.

Vierailin Buchenwaldissa uudestaan 15 vuotta myöhemmin. Nyt leirin paikka löytyi helpommin: se oli merkitty karttoihin ja tienvarsiopasteisiin. Opasteita oli runsaasti saapui Weimariin mistä ilmansuunnasta tahansa. Itse leiri oli samassa asussa kuin aikoinaan DDR:n aikana, ainoastaan vanhojen ruostuneiden piikkilankojen tilalle olivat ilmaantuneet uutuuttaan kiiltävät sinkitetyt langat.

 

Osasta muistuttaa vain muistomerkki


Euroopasta löytyy useita kohteita keksitysleireistä kiinnostuneille. Natsien keskitysleirejä oli parisenkymmentä ja niiden lisäksi oli lähes 400 sivuleiriä. Yksikään ei ole säästynyt alkuperäisenä. Osa, kuten Hannoverin lähellä sijannut Bergen-Belsen jyrättiin pian vapauttamisen jälkeen maan tasalle. Nyt sen paikalla on vain muistomerkki keskellä peltoa. Parhaiten on säilynyt Puolassa sijaitseva Auschwitz, leireistä tunnetuin.

Natsien perustamia leirejä oli kahdenlaisia: keskitysleirejä ja tuhoamisleirejä. Natsien noustessa valtaan vuonna 1933 alkoi poliittisten vastustajien ja erilaisten vähemmistöryhmien internointi keskitysleireille. Ensimmäinen tähän tarkoitukseen suunniteltu leiri oli lähellä Müncheniä sijainnut Dachau. Myöhemmin keskitysleireissä säilytettiin pakkotyövoimaa, mutta myös niissä surmattiin vankeja.

Tuhoamisleirit olivat kuolemanleirejä. Ne oli suunniteltu järjestelmällisen joukkomurhan suorittamiseen. Tuhoamisleirejä rakennettiin kaikkiaan kuusi, kaikki Puolaan. Niistä ensimmäinen oli vuonna 1941 perustettu Chelmno (Kulmhof).


 

Kes2


 

Arbeit macht frei


Kun on nähnyt yhden, on nähnyt kaikki. Säilyneet keskitysleirit eivät suuremmin eroa toisistaan, koska suunnitelmallinen toiminta tähtäsi juutalaisten tehokkaaseen surmaamiseen. Vaikka Buchenwald ei ollut tuhoamisleiri, todistavat siellä yhä jäljellä olevat polttouunit vankien surmaamisesta. Työleireillä oli pieniä kaasukammioita, jotta työhön soveltumattomat voitiin surmata vähin äänin.

Yhteistä kaikille leireille on niiden syrjäinen sijainti, jotta juutalaisten tuhoaminen oli helppo toteuttaa salassa. Huhuja tietysti oli valtavasti. Moni tiesi, mutta oli parempi olla tietämättä.

Oleellista oli myös junayhteys suoraan keskitysleirille. Epäinhimillinen junamatka päättyi heti laiturilla tapahtuvaan erotteluun tapettaviin ja työkykyisiin. Pääportin kyyninen teksti Arbeit macht frei eli työ vapauttaa, ja orkesterin soittama musiikki synnytti valheellisen ilmapiirin vankien marssiessa portista sisälle.

Keskitysleireihin voi tutustua joko omatoimisesti tai oppaiden johdolla. Leirin toimintaperiaatteet tulevat kuitenkin aina selviksi. Yleensä kannattaa aluksi katsoa vapautuneiden vankien, sotilaiden tai jopa SS-miesten kuvaamia filmejä. Niiden avulla saa karmaisevan kuvan leirin oloista. Sen jälkeen voi mykistyneenä lähteä kiertelemään vankityrmien ja krematorioiden lomaan.

Keskitysleirimuseoissa on nähtävänä vankien käyttämiä parakkeja, mikäli niitä on jäljellä. Osa parakeista on ennallistettuja. Natsit itse tuhosivat alkuperäiset tuhotyön jäljet peittääkseen jäljet.


Kes3


 

Propagandafilmi mallileiristä


Prahan pohjoispuolella sijaitsevassa Theresienstadtissa esitellään vierailijoille hämmästyttävää filmiä, samaa, jota aikoinaan esiteltiin propagandamielessä Punaisen Ristin tarkkailijoille. Theresienstadt oli natsien ”mallileiri”, jota haluttiin markkinoida muulle maailmalle paikkana, jossa juutalaiset elivät Kolmannen valtakunnan hyväntahtoisessa suojeluksessa. Huijausta varten leirille perustettiin kauppoja ja kahviloita. Lapsille järjestettiin kouluopetusta ja urheilutoimintaa. Propagandafilmin tekoon osallistui näyttelijöitä ja satoja juutalaisia, jotka vietiin elokuvan valmistuttua kaasutettaviksi Auschwitziin.


Kaikki otettiin talteen


Vierailijoille esitellään näyttelytiloissa lukematon määrä juutalaisilta takavarikoitua omaisuutta: kenkiä, silmälaseja, matkalaukkuja ja hammasharjoja. Vapauttaessaan Auschwitzin puna-armeija löysi 7 000 kiloa hiuksia säkkeihin pakattuna. Natsit eivät heittäneet mitään hukkaan.

Eniten vilunväreitä aiheuttaa vierailu kaasukammiossa ja krematorioissa. Alkuaikoina natsit käyttivät kaasuvaunuiksi muutettuja kuorma-autoja: moottorien polttoaineesta syntynyttä häkää käytettiin surmaamiseen.

Kuolemanleireillä otettiin käyttöön Zyklon B, alun perin tuholaisten torjuntaan käytetty myrkky.

Kaasukammio oli naamioitu suihkuiksi. Kaasu ei tullut, kuten usein luullaan suihkujen suuttimista, vaan Zyklon B -kiteitä pudotettiin kattoluukusta. Joutuessaan ilman kanssa tekemisiin kiteet kaasuuntuivat tappavaksi yhdisteeksi.

Ruumiit poltettiin krematorion uuneissa. Auschwitz-Birkenaun kapasiteetti mahdollisti 10 000 ihmisen tappamisen ja polttamisen päivässä. Kaasukammiot ja krematoriot valmistanut yritys J.A. Topf & Soehne joutui sodan jälkeen syytteeseen, samoin kuin Zyklon B:tä toimittanut yritys. Osa yritysten johtajista teki itsemurhan.

Kes4


 

Auschwitz (Oświęcim)

Auschwitzin Unescon suojeluksessa oleva keskitysleirimuseo sijaitsee Etelä-Puolassa noin 50 kilometriä Krakovasta. Sisäänpääsy, kuten yleensä keskitysleirimuseoissa, on ilmainen, mutta opastuksesta pitää maksaa erikseen.

Auschwitz muodostui kolmesta eri keskitysleiristä. Auschwitz I oli pääleiri. Auschwitz II eli Birkenau oli varsinainen tuhoamisleiri. Sen viisi kaasukammiota ja krematoriota teki siitä Euroopan suurimman kuolemanleirin. Auschwitz III oli työleiri ja se tuhottiin sodan jälkeen.

Auschwitzin syrjäinen sijainti oli ihanteellinen. Rautatie oli valmiina, joten kuljetukset sinne olivat helppoja. Ensimmäiset vangit olivat puolalaisia poliittisia vankeja. Varsinaiseksi kuolemanleiriksi se muutettiin vuonna 1942. Vuotta aiemmin paikalla oli kokeiltu ensimmäisen kerran Zyklon B:n tappavaa vaikutusta ihmisiin.

Puna-armeija vapautti Auschwitzin 27. tammikuuta 1945. Päivää vietetään nykyisin eri puolilla maailmaa holokaustin muistopäivänä. Vapautuksen koittaessa leirillä oli enää vain osa vangeista jäljellä, sillä natsit olivat pakottaneet suurimman osan evakkomarssille länteen. Monet kuolivat kuolemanmarssin aikana. Auschwitzissa kuolleiden määrää on vaikea arvioida. Nykykäsityksen mukaan heitä oli noin 1,5 miljoonaa.

Natsirikolliset tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynnissä ja kuolemaantuomitut hirtettiin. Auschwitzin komentaja Rudolf Höss hirtettiin johtamansa kuolemanleirin krematorion edessä. Hössin johti leirin toimintaa vuoteen 1943 asti. Häntä seurasivat Arthur Liebehenschel ja Richard Baer. Ensiksi mainittu teloitettiin sodan jälkeen, jälkimmäinen pääsi pakenemaan, kunnes jäi kiinni vuonna 1960. Hän kuoli vankeudessa vuonna 1963.

Puolan juutalaisten kohtalo konkretisoituu elävästi elokuvassa Schindlerin lista. Elokuva filmattiin aidoilla paikoilla, Krakovan Kasimirizissa ja Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä.

Kes5

Tiesitkö, että

Noin kuusi miljoonaa juutalaista surmattiin toisen maailmansodan aikana.

Pelkästään Puolassa surmattiin noin 3 miljoonaa juutalaista.

Varsovan juutalaisten ghetto oli suurin. Siellä asui lähes puoli miljoonaa juutalaista ja se tuhottiin toukokuussa 1943 juutalaisten kansannousun jälkeen. Suurin osa Varsovan juutalaisista surmattiin Treblinkan kuolemanleirillä.

Operaatio Reinhardin tavoitteena oli tyhjentää Puola juutalaisista.

Anne Frank kuoli Bergen-Belsenin keksitysleirillä.

Ravensbrück lähellä Berliiniä oli ainoa naistenleiri.

Gdanskin lähellä sijaitsevassa Stutthofin leirillä oli vangittuna myös suomalaisia.

Stutthofin keskitysleirillä kuoli yksi suomalainen, Eino Altis.

Suomalaisnimiä löytyy keskitysleirien arkistodokumenteista, mutta useimmat olivat neuvostoliittolaisiksi merkittyjä entisiä Suomen kansalaisia.

Auschwitzissa kuoli seitsemän Suomeen paennutta juutalaista, jotka vuonna 1942 oli luovutettu saksalaisille.

Keskitysleirejä

Stutthof

www.stutthof.pl

Ravensbrück

www.ravensbrueck.de

Sachsenhausen

www.stiftung-bg.de

Bergen-Belsen

www.bergenbelsen.de

Westerbrok


www.westerbork.nl

Buchenwald

www.buchenwald.de

Theresienstadt

www.pamatnik-terezin.cz

Dachau

www.kz-gedenkstaette-dachau.de

Mauthausen

www.mauthausen-memorial.at

Tuhoamisleirejä


Chelmno (Kulmhof)

Treblinka

Sobibor

Madjanek

www.majdanek.pl

Auschwitz-Birkenau

www.auschwitz-muzeum.oswiecim.pl

Belzec