Aurinkoinen Sydney



Oopperatalo on maailman tunnetuin rakennus

 
Mahdotonta rakentaa. Liian moderni. Pelkkiä munankuoria. Liian kallis. Rakennuksen valmistuttua vain viimeiseksi mainittu toteutui. Tanskalaisen Jørn Utzon ideoima Sydneyn oopperatalo sai paljon irvailua osakseen.

 

Sid1


 

Tuskin on toista nykyajan rakennusprojektia, jonka alkuperäinen budjetti on mennyt niin pahasti pieleen, mitä tapahtui Sidneyn oopperatalon kohdalla. Seitsemän miljoonan dollarin kustannukset kohosivat yli 100 miljoonaan dollariin, seitsemäntoista kertaa alkuperäisiä arviointeja suuremmaksi. Lopputulos on kuitenkin ällistyttävä. Vaikka ei olisi koskaan käynytkään Sidneyssä, moni tunnistaa kuuluisan oopperatalon valokuvista.

Kilpailupäällikkö Suomesta


Laivan purjeita muistuttavan oopperatalon, Australian kuuluisimman rakennuksen, rakentamisessa on vahvasti mukana suomalaisuutta. Arkkitehti Jørn Utzon oli nuorena Alvar Aallon opissa. Lisäksi Utzonin ehdotus teki suuren vaikutuksen kilpailulautakunnan puheenjohtajaan, suomalaissyntyiseen arkkitehti Eero Saariseen.

Jørn Utzonin futuristinen suunnitelma oli vaikea toteuttaa. Kaarevien betonisten ”purjeiden” rakentaminen tuotti teknisesti hankaluuksia. Kustannuksien karkaaminen ja kaupunkilaisten vastustus kiristivät tunnelmaa. Jatkuvien riitojen johdosta Jørn Utzon sanoutui suuttuneena irti projektista. Hän lähti Sidneystä eikä koskaan enää matkustanut Australiaan.




Enemmän kuin pelkkä oopperatalo


Lopulta Sidneyn sataman edustalle, pienelle niemelle sijoitettu oopperatalo valmistui vuonna 1973. Kolmen vuoden projekti venähti kuuteentoista vuoteen. Rakennus tunnetaan virheellisesti nimellä oopperatalo. Todellisuudessa saleja on viisi eikä oopperalle varattu sali ole edes suurin. Sydneyn oopperatalo on enemmänkin monitoimitalo. Siellä on nähty muun muassa sumopainia.

Sid2

Maailman kuuluisimpia siltoja


Oopperatalon ohella Sidneyn toinen tunnus on hulppea Satamasilta, Harbour Bridge, kaupungin etelä- ja pohjoisosan yhdistävä teräksinen kaarisilta. Se valmistui lamakaudella 1930-luvulla tarjoten sadoille kaupunkilaisille taloudellisen toimeentulon vaikeina aikoina.

Vaatehenkariksikin nimetty silta on suosittu kävelykohde, sillä sillankannelta avautuu hieno näkymä kaupunkiin. Etenkin iltavalaistuksessa näkymä on eräs maailman kiehtovimmista. Vielä paremmat maisemat avautuvat, jos kiipeää tukitornin huipulla olevalle näköalatasanteelle. Huimapäät voivat osallistua maksulliselle retkelle, jossa kiipeillään korkeuksissa siltakaaren päällä.

Meren rannalla sijaitseva The Rocks on Sidneyn vanhinta osaa. Se oli jo saanut purkutuomion, mutta aktiivisen kansanliikkeen ansiosta alue kuitenkin pelastui. Nyt The Rocks on ravintoloineen ja pubeineen sydneyläisten suosituin illanviettoalue.

Sid3

Moderni kaupunginosa


Sen sijaan Darling Harbour -alueella innovatiiviset arkkitehdit ovat saaneet toteuttaa suunnitelmiaan. Tulos on silmiä hivelevä, nykyajan kaupunkiarkkitehtuuria parhaimmillaan. Alue pursuaa elämää. Näkemistä riittää koko päiväksi. Muun muassa tasokkaan merimuseon laituriin on kiinnitetty ennallistettu kapteeni James Cookin purjealus. Historian vastakohtana alueen halki kulkee yläilmoissa monorail-juna.

Australian nykykehityksestä kertoo kaupunkikuvassa näkyvien aasialaisten runsaus. Samalla, kun brittiläislähtöisten määrä vähenee, kiinalaisten, korealaisten ja vietnamilaisten määrä kasvaa. Sydneyissä on vilkas kiinalaiskortteli, Chinatown, jonka aasialaisissa ravintoloissa voi syödä edullisemmin kuin keskustan melko hintavissa ravintoloissa.

Sid4

Onnistuneet olympiakisat

Olympiakomitean puheenjohtaja Juan Antonio Samaranch hehkutti vuoden 2000 Sidneyn kisojen olleen kaikkien aikojen parhaimmat. Kohteliaisuudelle saa perusteita, kun vierailee kaupungin ulkopuolella sijaitsevan olympiakylän alueella. Urheilijoiden asunnot ovat nyt normaalissa asuinkäytössä. Modernit urheiluareenat sijaitsevat lähellä toisiaan. Lähtökohdat onnistuneille kisoille olivat ainakin olemassa.

Kisojen markkinointiin kelpasivat vuosikymmenien ajan alistetut alkuperäisasukkaat. Olympiatulen sytytti aboriginaali Cathy Freeman, josta tuli myös olympiavoittaja 400 metrin juoksussa. Suomen kisat pelasti kuulantyöntäjä, olympiavoittaja Arsi Harju kultamitalillaan.

Lisätiedot täältä

Tai täältä

Sid5

Sydney vai Melbourne


Sydneyn oopperatalon opas tiivistää kierroksen päätteeksi olennaisen: Toivottavasti viihdyitte oopperatalossamme, mutta muistakaa se tärkein, Sidney on tuplasti parempi kuin Melbourne. Oppaan väkinäinen hymy paljastaa, että kyseessä ei ole harmitonta ”Turku on parempi kuin Tampere” -huumoria.

Sidney ja Melbourne ovat jo vuosikymmeniä kilpailleet Australian ykköskaupungin tittelistä. Kiista kärjistyi jo 1900-luvun alussa, kun vastaperustelulle liittovaltiolle piti saada uusi pääkaupunki. Riita näiden kahden kaupungin välillä äityi niin pahaksi, että oli pakko tehdä kompromissi: Sidneyn ja Melbournen väliin perustettiin uusi kaupunki, Canberra. Siitä tehtiin Australian pääkaupunki.

Minulla ja monella muullakin Euroopasta tulevalle matkailijalle valinta Sydneyn ja Melbournen välillä ei ole vaikea. Useimmat näin kauas matkaavat turistit vierailevat molemmissa.

Sidneyn etuna on parempi ilmasto, mikäli pitää helteistä. Melbournessa sää vaihtelee nopeasti. On sanonta, että Melbournessa voi kokea neljä vuodenaikaan samana päivänä. Itsetietoiset sidneyläiset ovat aina pitäneet kaupunkiaan maan suurimpana ja kauneimpana. Viime vuosien aikana Melbourne on kuitenkin kirinyt rinnalle. Kaupungista on tullut tärkeä talous- ja kulttuurielämän keskus. Siitä ovat todisteena Melbournen ydinkeskustaan nousseet komeat pilvenpiirtäjät.

Kieltämättä Sidney sijaitsee maantieteellisesti upeammassa paikassa, mutta toisaalta se on liikenteellisesti hankala. Keskustan kadut ruuhkautuvat ja meteli on kova. Melbournen suoraviivaisilla kaduilla tunnelma on rauhallisempi. Yksi merkittävä ero näiden kahdenkaupungin välillä on: Melbournen hintataso on selvästi edullisempi kuin Sidneyn.