Stasin arkistot avoinna


Saksassa tilit selviksi menneisyyden kanssa


Kun Suomessa vielä emmitään, Saksassa salaisen poliisin arkistot ovat olleet auki jo vuosia. Vihatut Stasin päämajat ovat avoinna yleisölle.

St1

Tunnelma on käsin kosketeltavissa. Nuorempi saksalainen sukupolvi ihmettelee silmät pyöreinä, miten tämä kaikki on ollut edes mahdollista. Vanhemmat ihmiset tutkivat vakavina esillä olevia dokumentteja, osa selvästi ärtyneinä. Saattaapa joku olla itse DDR:n kommunismiajan Stasin uhri mielipiteensä takia vankilaan tuomittu.

Vierailu museoksi muutetussa Stasin entisessä päämajassa on hämmentävä kokemus. Näyttelyn tekstit ovat pelkästään saksaksi, koska Saksan lähihistoriasta kertova museo on tarkoitettu juuri saksalaisille itselleen, niin entisille itä- kuin länsisaksalaisillekin. Harppi-Saksan aikaiset roskasäkit halutaan tonkia puhki, niin että kellään ei ole syytä jälkeenpäin puhua salailusta. Kaikille annetaan mahdollisuus saada tietää, mitä ja miten salainen poliisi dokumentoi kansalaisiaan. Tilit halutaan tehdä selviksi menneisyyden kanssa.



Arkistot yritettiin tuhota


Hilkulla oli, ettei tärkeä osa itäsaksalaista lähihistoriaa kadonnut 1980-luvun lopun myllerryksissä. Muurin murruttua ja kommunismin romahdettua kansa ryntäsi raivoissaan Stasin rakennuksiin estämään valtionpoliisiin virkailijoiden tuhoamasta asiakirjoja. Paljon kuitenkin ehdittiin hävittää.

Muutaman kuukauden aikana revittiin arviolta 45 miljoonaa paperiarkkia. Tuhoamistyö tehtiin aluksi silppureilla, kunnes ne ylikuumenivat ja rikkoutuivat. Silpomista jatkettiin käsin repimällä. Lopuksi paperit yritettiin epätoivoisesti tuhota kastelemalla ja keittämällä.

Arkistoitua materiaalia oli kuitenkin niin paljon, että kaikkea ei ehdytty hävittää. Jäljelle jäi  hyllykilometreittäin koskemattomia henkilöraportteja sekä ääni- ja kuvatallenteita. Käsin revittyä  aineistoa jäi 17 000 säkillistä, joista osa on jo ehditty palauttaa ennalleen. Käytössä on  tietokoneohjelma, joka tunnistaa toistensa viereen kuuluneet palat. Onneksi Stasin virkailijat  repivät palaset suoraan säkkiin, joten yksittäisen dokumentin palaset löytyvät samasta säkistä.

St2

Syksyn 1989 tuhoamisvimman alettua joku virkailijoista takavarikoi kaikkein salaisimman aineiston: henkilökortiston, joka sisälsi tietoja vakoojista ja Stasin värväämistä urkkijoista. Aineisto myytiin Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:lle. Rosenholziksi nimettyä aineistoa on palautettu takaisin Saksaan sekä myös Suomen suojelupoliisin haltuun. Suomessa aineisto on toistaiseksi julistettu salaiseksi, minkä seurauksena on syntynyt perättömiä huhuja, oletuksia ja lopulta kohuoikeudenkäyntejä.



Maailman suurin urkintaorganisaatio


Ministerium für Staatssicherheit
, kansanomaisesti Stasi, perustettiin vuonna 1950 urkkimaan omia kansalaisiaan ulkomaanvakoilun ohella. Tehtävää hoidettiin ilmiantajien ja salakuuntelijoiden avulla. Värväyksen onnistumiseksi käytettiin usein uhkailua ja kiristystä, mutta osa lähti mukaan ideologista syistä. Kokopäiväisiä nuuskijoita arvioidaan olleen lähes sata tuhatta, epävirallisia oli toinen mokoma lisää.

Avoinna olevat arkistot ja museoissa esillä olevat dokumentit sekä Stasin toiminnasta kertovat näyttelyesineet kertovat salaisen poliisin laajasta toiminnasta. Vasta arkistojen avauduttua on moni saksalainen oivaltanut, kuinka tarkasti Stasi todella valvoi kansalaisiaan, tarkemmin kuin moni edes kuvitteli unissaan.





St3


 

Stasi-Ausstellung


Pelkästään Berliinissä on avoinna kolme Stasi-museota. Niistä helpoimmin löytyy Stasi-Ausstellung, joka sijaitsee sisäministeriön tiloissa Mittessä lähellä Brandenburgin porttia. Esillä on saksankielisiä dokumentteja ja Stasin käyttämiä vakoilulaitteita.

Osoite: Mauerstrasse 38.

Avoinna: Ma-la klo 10-18.

U-Bahn: Mohrenstrasse, Französische Strasse.

S-Bahn: Unter den Linden.

www.bstu.de


Stasi-museo
(Forschungs- und Gedenkstätte Normannenstrasse)


Mielenkiintoinen on myös Stasin päämaja syvällä idässä Lichtenbergin kaupunginosassa Normannestrassen varrella. Nelikerroksinen rakennuskompleksi on valtava, josta yksi osa on varattu museolle. Stasin tarkkailulaitteiden ohella on esillä viimeisen johtajan, Itä-Saksan vihatuimman miehen Erich Mielken työhuone alkuperäisine puuviilutettuine huonekaluineen.

Erich Mielke johti Itä-Saksan turvallisuusministeriötä vuosina 1957-1989. Saksojen yhdistymisen jälkeen hän sai syytteen osallisuudesta Itä-Saksasta paenneiden ihmisten ampumiseen. Oikeudenkäynnistä kuitenkin luovuttiin 86-vuotiaan Milken heikon terveydentilan takia. Hän kuoli 92-vuotiaana vuonna 2000.

Stasi-kokoelmien mielenkiintoinen yksityiskohta on hajuarkisto. Stasi pyrki kehittämään uusia henkilötunnistukseen soveltuvia menetelmiä. Arkistoon kerättiin hajunäytteitä epäilyttävistä henkilöistä istuttamalla hänet erityiseen steriilillä kankaalla varustettuun hajutuoliin. Kankaanpala suljettiin lasipurkkiin arkistoitavaksi. Henkilön voitiin tunnistaa myöhemmin hajun perusteella.

Normannestrassen päämajan yhteydessä on laajat arkistot, joista saksalaisilla on mahdollisuus käydä tarkastamassa omat tietonsa.

Osoite: Ruschestrasse 103.

U-Bahn: Magdalenentrasse.

www.stasi-museum.de



Stasi-vankila


Kolmas Berliinin Stasi-kohteista on turvallisuusministeriön vankila,
Gedenkstätte Berlin-Hohenschönhausen. DDR:n aikana alue oli eristetty useamman korttelin alueelta. Harva edes tiesi koko vankilan olemassaolosta. Nyt sekin on avoinna yleisölle ja monet sen oppaat ovat entisiä Stasin vankeja. Valvonta oli tarkkaa ja tiettävästi yksikään ei onnistunut pakenemaan. Eräs selleistä on niin ahdas, että siellä mahtuu vain seisomaan. Yhden sellin seinät ovat kumia, jotta vanki ei voinut satuttaa itseään.

Osoite: Genslerstrasse 66.

Ratikka: Freienwalder Strasse, M5, Genslerstrasse, M6, M16.

www.stiftung-hsh.de

St4


Myös Leipzigista löytyy


Leipzigista löytyy kaksi uutta suosittua kohdetta jaetun Saksan lähihistoriasta kiinnostuneille: Zeitgeschichtliches Forum ja Museum in der Runden Ecke. Ensiksi mainittu esittelee värikkäästi Kylmän sodan ja DDR:n ajan tapahtumia. Forumin symboli on purppuranväriseksi maalattu Trabant. Runde Ecke on entinen Stasin päämaja, jonka huoneet ja sisätiloihin sijoitettu näyttely ovat mielenkiintoiset. Vierailijat saavat ihmetellä muun muassa laitteita, joilla kommunismin aikana urkittiin ihmisten elämää.


Zeitgeschichtliches Forum


Osoite
: Grimmaische Strasse 6.

Pääsymaksu: Ilmainen.

Lisätiedot täältä



Museum in der Runden Ecke (Stasi-museo)



Osoite: Drittrichring 24.

Pääsymaksu: Ilmainen.

www.runde-ecke-leipzig.de


Bautzen tunnetaan Stasin vankilasta


Monille entisen DDR:n asukkaille nimestä Bautzen tulee mieleen vankila, sillä Saksin osavaltiossa sijaitseva kaupunki tunnetaan salaisesta vankilastaan (Bautzen II). Se toimi natsien ylläpitämänä vankileirinä toisen maailmansodan aikana sekä myöhemmin DDR:n aikana Stasin pahamaineisena vankilana. Nykyisin se toimii museona (Gedenkstätten Bautzen).

Osoite: Weigangstrasse 8a (keskustasta pohjoiseen).

Pääsymaksu: Ilmainen.

www.stsg.de